Arviointi hanketyössä. Suunnittelu ja toteutus: työvälineitä ja esimerkkejä
|
|
- Ada Heikkilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arviointi hanketyössä. Suunnittelu ja toteutus: työvälineitä ja esimerkkejä
2 Sokran arviointityö ja aloittavien Keski- ja Länsi- Suomen TL 5 hankkeiden arvioinnin tilaan ja tukeen liittyviä tuloksia (Aloittavien hankkeiden kysely/sokra kesäkuu 2015) Tampere
3 Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointituloksia Sokra-koordinaatiolle myös välittää tietoa arvioinnista eri tahoille (nettisivut, arviointityöpajat, seminaarit, aluetilaisuudet jne.) Arviointityöhön kuuluu oleellisena osana hankekentän kuuleminen (kolmiportainen kysely hankkeille) ja hankkeisiin liittyvän seurantatiedon perustan luominen Arviointiin liittyvä tuki hankkeille liittyy erityisesti itsearvioinnin ja asiakasarvioinnin tukeen ja opastukseen
4 Sokra-arvioinnissa ei tehdä hanketason arviointia vaan aktivoidaan hankkeita tekemään itsearviointia ja hankkeiden sisäistä tiedonhankintaa esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyjä, asiakasraatitoimintaa jne. (vrt.asiakasarviointi). Sokran arviointiin kuuluvien kyselyiden vastausten pohjalta linjataan Sokran toimintaa hankkeisiin päin sekä viestitään myös rahoittajille hankekentän näkemyksistä. Arvioinnin suuntaamisessa pyritään toimimaan siten, että vastataan hankkeiden kysyntään arviointitukeen liittyen.
5 Perustietoja Keski- ja Länsi-Suomen hankkeista Keski-Suomen RR-ELY-keskuksen alueella on saanut rahoituksen 15 alueellista hanketta, joista yksi ei käynnistynyt Valtakunnallisista hankkeista Party-, Sosku- ja Tenho-hankkeilla on toimintaa Keski- ja Länsi-Suomen alueella. Party-hankkeen 8 osahanketta ja hallinnoiva hanke Sosku-hankkeen 3 osahanketta Tenho-hankkeen 1 osahanke (ilmoitti kyselyssä toimivansa usealla alueella ja käsiteltiin siksi aiemmin kyselytuloksissa valtakunnallisten hankkeiden kanssa) Party-hankkeen hallinnoiva hanke toimii Länsi-Suomessa On mukana tässä esityksessä, vaikka aiemmassa hankekoonnissa valtakunnalliset hankkeet käsiteltiin erikseen
6 Perustietoja Keski- ja Länsi-Suomen hankkeista 2 Hankekyselyyn vastasi 4 alueellista hanketta ja 10 valtakunnallisen hankkeen osahanketta Keski- ja Länsi- Suomen alueelta. Osahankkeista 3 oli Soskun, 6 Party-hankkeen osahankkeita ja 1 Tenho-hankkeen osahanke. (Party-hallinnoiva hanke on lisäksi mukana tässä esityksessä) Kaikki alueella toimivat hankkeet, joille kysely lähetettiin, antoivat vastauksen. Vastausprosentti 100! Kahdelle alueella toimivalle osahankkeelle ei vielä lähetetty aloituskyselyä.
7 Miten arviointi on suunniteltu tehtävän? Hankkeen arviointitoimintaa ei ole vielä suunniteltu yksityiskohtaisesti 3 4 Hankkeen arviointia ohjaa rahoittajan luoma arviointipohja 3 1 Hankkeessa on tarkoitus tehdä ulkoinen arviointi 3 Hankkeessa on tarkoitus tehdä asiakasarviointia Hankkeessa on tarkoitus tehdä vertaisarviointia 1 1 Hankkeessa on tarkoitus tehdä itsearviointia Hankkeessa on nimetty arvioinnista vastaava henkilö Alueellinen hanke Valtakunnallisen hankkeen osahanke Valtakunnallinen hallinnoiva hanke
8 Miten arviointi on suunniteltu tehtävän? Vastauksia pyydettiin tarkentamaan. Tarkennuksia olivat: Itsearviointi: Yhteinen suunnitelma Työterveyslaitoksen toteuttamana Vertaisarviointi: Eri paikkakunnat Rauman kaupunki ja Salon kaupunki Asiakasarviointi: Jyväskylän yliopisto. Mobilekysely asiakkaille ja sen laajentaminen Mielipiteet Kykyviisari Ulkoinen arviointi: Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa, vaikuttavuuden tutkiminen Nuorisotutkimusseura hoitaa arvioinnin Rahoittajan arviointipohja: Alku- ja lopettamisvaiheessa tietojenkeruu lomakkeella Keski-Suomen RR-ELYn tuloskortti Kykyviisarin käyttö
9 Millaista tukea ja apua arviointiin tarvitaan? Emme tarvitse tukea arviointitoimintaamme 1 Muuta ohjeistusta 1 Tietoa lupaavista/hyvistä käytännöistä, niiden tunnistamisesta ja levittämisestä 6 1 Opastusta ja välineitä asiakasarviointiin 4 5 Opastusta ja välineitä vertaisarviointiin Opastusta ja välineitä itsearviointiin Alueellinen hanke Valtakunnallisen hankkeen osahanke Valtakunnallinen hallinnoiva
10 Miten arviointiin liittyvää tietoa tulisi jakaa? Muuten Verkkosivujen, hankkeille laadittavan arviointioppaan jne. kautta Arviointityöpajoissa Seminaareissa Alueellinen hanke Valtakunnallisen hankkeen osahanke Valtakunnallinen hallinnoiva
11 Muita arviointiin liittyviä toiveita Vastaajien oli mahdollista antaa avoin vastaus muista arviointiin liittyvistä toiveista. Vastauksia tuli yksi: Mahdollisuus tarpeen mukaiseen henkilökohtaiseen konsultaatioon
12 KEHITTÄMISTÄ EI VOI TEHDÄ ILMAN ARVIOINTIA! ( Sokran Etelä-Suomen aluetilaisuuden arviointityöpaja) Tampere
13 Arviointisuunnitelma/Hankehakemus Paikka/pakollisuus? Hankehakemus rahoittajalle ei riitä, vaan hankkeen alussa laadittava erillinen arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma voi olla osa hankkeen alussa laadittavaa hankesuunnitelmaa Hankesuunnitelmassa mietittävä: Mitkä ovat arvioinnin tavoitteet? Miksi arvioidaan, kenelle arviointi tehdään? Mitä resursseja arviointiin on käytettävissä? Missä projektin vaiheessa arviointi/arvioinnit tehdään? Onko itsearviointi oikea valinta, vai tulisiko mahdollisesti käyttää (myös) ulkopuolista arviointia? Onko arvioijalla/arvioijilla riittävää arviointiosaamista? Osataanko arviointi kohdistaa oikeisiin asioihin?
14 Miten arviointituloksia hyödynnetään hankkeissa? Esimerkki Sokran Etelä-Suomen aluetilaisuus Arviointityöpaja asiakaskyselyn pohjalta kehitetään mallia kohderyhmäspesifisemmäksi toimivammaksi; kyselyn tuloksista keskustellaan rahoittajan kanssa arviointituloksia hyödynnetään juurruttamisessa, perustellaan tarvetta ja vaikuttavuutta arviointituloksia käytetään koulutuksen kehittämiseen ja räätälöintiin arvioinnin pohjalta hyvien mallien monistus ja levitys Hyvä arviointi on aina kysyntälähtöinen, sitä tarvitaan ja sitä hyödynnetään
15 Mitä vaaditaan? 1 Itsearviointi/arviointi Oman toiminnan arviointi on hankkeen normaalia toimintaa. Hankkeelle valitaan sen toimintaa parhaiten tukeva arviointimenetelmä. Arviointi voidaan toteuttaa itsearviointina tai ulkoisena palveluna. Toteutumista ja tuloksia arvioidaan suhteessa hankkeen tavoitteeseen. Arvioinnissa olisi hyvä kuunnella hankehenkilöstön ja ohjausryhmän lisäksi myös yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmän edustajia. Arvioinnin pohjalta voidaan tarvittaessa neuvotella rahoittavan viranomaisen kanssa hankkeen uudelleen suuntaamisesta. Tavoitteiden saavuttamisen lisäksi arvioinnin kohteena voi olla esim. ohjausryhmän toiminta viestintä hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja niiden laatu hankkeen kehittämän toiminnan jatkuvuus
16 Mitä vaaditaan? 2 Hankkeen tavoitteiden ja tulosten seuranta Tuensaajalla on velvollisuus raportoida rahoittavalle viranomaiselle hankkeen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Toimintaa ja tuloksia kuvaava seurantaraportti laaditaan maksatuskausittain. Raportin toimittaminen ja rahoittavan viranomaisen hyväksyntä ovat tuen maksamisen ehto. Seurantaraportin tulee kuvata selkeästi hankkeen toimintaa ja saavutettuja tuloksia. Raportissa verrataan tuloksia asetettuihin tavoitteisiin ja analysoidaan niiden toteutumista. Loppuraportissa kootaan yhteen koko hankkeen toiminta ja tulokset sekä arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi arvioidaan hankkeen onnistumista ja kerrotaan, kuinka hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Raportissa kuvataan rehellisesti hankkeen toteutuksessa kohdatut ongelmat ja tuodaan esille kehittämisehdotukset. Vinkki: Pidä hankesuunnitelma näkyvillä, kun kirjoitat raporttia. Tutustu ajoissa EURA 2014-järjestelmän raportointiohjeisiin. Vinkki: Aloita loppuraportin kirjoittaminen hyvissä ajoin ennen hankkeen päättymistä ja varaa siihen riittävästi aikaa.
17 Itsearviointi tulisi jossakin laajuudessa sisällyttää jokaisen projektin toimintaan! Tampere
18 Itsearvioinnin funktiot nopea ja ajan tasalla oleva tieto hankkeen etenemisestä ennen kaikkea hankkeen vastuuhenkilöiden (johtamisen) työkalu apuna päätöksenteossa (esim. projektisuunnitelman mahdollinen muutostarve) osittain normaalia seurantaa ja raportointia, mutta syvällisempää; toimenpiteiden hyödyt ja vaikutukset arvioidaan myös
19 Milloin itsearviointi tulisi tehdä? Arviointi on hyvä tehdä hankkeen alussa, sovituin välein hankkeen aikana ja hankkeen päättyessä. Ensimmäinen itsearviointi on hyvä tehdä hankkeen alussa, n. 1-2 kuukautta hankkeen alkamisen jälkeen, jotta kaikilla osallisilla on yhteinen näkemys tulevasta toiminnasta. Hankkeen puolivälin arvioinnille hyvä ajankohta voi olla esimerkiksi samaan aikaan väliraportoinnin kanssa, mikäli rahoittaja vaatii väliraportointia. Loppuarviointi voi ajoittua esimerkiksi hankkeen lopputilaisuuden, seminaarin tms.aikoihin. (esim. Björkqvist 2014.)
20 Hankkeen itsearviointi osa projektin toimeenpanoa, projektin apuväline, jonka avulla hankkeen edistymistä asetettuihin tavoitteisiin nähden on mahdollista seurata. Seurantaindikaattoreiden ohella tärkeällä sijalla itsearvioinnissa ovat prosessit (asiakasprosessi, projektinhallintaprosessi, tiedotusprosessi, tuotteistamisprosessi). Arvioijat tulevat yleensä projektin sisäpiiristä (projektipäällikkö, projektin muu henkilöstö, ohjausryhmä, rahoittajan edustajat) Usein voi olla tarpeen ottaa arviointiin mukaan myös kohderyhmän ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden edustus (Sokrassa pidetään tärkeänä, että itsearvioinnissa on mukana asiakasosallisuuden näkökulma) Raportointi emo-organisaatiolle, sidosryhmille, rahoittajille Arviointikysymykset (tukevatko olemassa olevat prosessit projektin tavoitteiden saavuttamista, ovatko valitut keinot oikeita) Resursointi (ongelmallinen, resurssit varattava hankesuunnitelmassa/rahoitussuunnitelmassa), itsearviointi voi helposti jäädä pakollisen seurannan asteelle, arvioinnin tueksi voidaan hankkia myös ulkopuolisia asiantuntijoita (fasilitaattorit) Tuloksien hyödyntäminen (toteutuksen parantuminen, projektinhallinnan parantuminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen) Ongelmat (seurantajärjestelmä, resursointi, vaaleanpunaiset silmälasit, Raija dokumentointi) Lääperi
21 Itsearviointimenetelmä Itsearviointiin on olemassa runsaasti malleja, joista valitaan hankkeen tarpeisiin sopiva. Yksinkertaistaen arvioinnin tavoitteena on tarkastella missä on onnistuttu ja missä on parannettavaa, mitä tavoitellaan ja mitä on saatu aikaan. Näitä arvioidaan toiminnan eri osa-alueilla tarpeiden mukaan. Tarkastelua voidaan tehdä yleisellä tai yksityiskohtaisemmalla tasolla tarpeista ja hankkeen koosta riippuen. (RAY: Itsearviointi Toiminnan kehittämisen välineenä, Björkqvist :Leena Kartta, kompassi kalenteri) Esimerkkejä itsearviointityökaluista (moniste). Itsearvioinnista tietoa (moniste)
22 Tietoa itsearvioinnista ja sen tekemisestä tulossa Sokran nettisivuille
23 Asiakasosallisuudesta Asiakasosallisuus tarkoittaa, että asiakas osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja /tai arviointiin. Asiakasosallisuutta voidaan jaotella seuraavasti:tietoosallisuus, Suunnitteluosallisuus, Päätösosallisuus, Toimintaosallisuus sekä Arviointiosallisuus, joka tarkoittaa, että palvelusta saadun palautteen kulku päättäjille ja viranomaisille on varmistettu ja että organisaatiolla on valmiudet muuttaa palveluiden rakenteita palautteen pohjalta. (Leemann Lars & Hämäläinen Riitta-Maija 2015.)
24 Asiakasarviointi Asiakasarvioinnissa asiakkaat osallistuvat arviointitoimintaan. Tilanteesta riippuen asiakaspalautetta voidaan kerätä koko asiakaskunnalta tai vastaajat voidaan valita joidenkin kriteerien perusteella. Toisinaan voi myös olla tarpeen ottaa arviointiin mukaan asiakkaiden (vanhukset, kehitysvammaiset, kieltä taitamattomat jne.) lähipiiriin kuuluvia henkilöitä.
25 Asiakasarvioinnin malleja 1 Asiakaspalautetta voidaan kerätä mm. haastatteluiden, havainnoinnin tai lomakkeiden avulla. Myös erilaisia luovia menetelmiä (esim. kuvallinen ilmaisu) voi käyttää. Asiakaspalautteen keruussa tulee huomioida asiakkaalle luonteva tapa antaa palautetta. Bikva-mallissa asiakkailta kerätään palautetta ryhmähaastattelussa, jossa he kertovat vapaasti näkemyksensä siitä, mikä palvelussa oli hyvää ja mikä huonoa. Joskus voi olla tarpeen käyttää yksilöhaastattelua tai havainnointia, jos asiakkaan tilanne sitä vaatii. (Krogstrup 2004.) Asiakasfoorumeissa voidaan kerätä asiakaskokemuksia monin eri tavoin. Samalla asiakkaat voivat vaihtaa kokemuksia ja tietoa. Asiakasfoorumit voivat olla puolistrukturoituja tai avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa asiakkaat saavat kertoa arvionsa kyseessä olevasta palvelusta tai asiasta. Samassa foorumissa voidaan käyttää sekä avointa ryhmäkeskustelua (aiheeseen orientoiva yleiskeskustelu foorumin aiheesta tai varsinainen tiedonkeruu), pienryhmähaastattelua (tarkempi asiakkaiden mielipiteiden keruu) ja lyhyttä lomakekyselyä (taustatietojen keruu). jatkuu
26 Asiakasarvioinnin malleja 2 Asiakasraadit ja käyttäjäneuvostot ovat palveluiden kehittämiseen tähtääviä keskusteluryhmiä, joissa pyritään saamaan asiakkailta sellaista tietoa, jota ei saataisi esimerkiksi kyselyn avulla. Asiakasraateihin osallistuu myös henkilökunnan edustajia. Raatiin osallistuvien asiakkaiden valintaan kiinnitetään huomiota, jotta saatu palaute olisi rehellistä ja monipuolista. Raatiin osallistuvien määrän on kuitenkin oltava hallittavissa. (Oksman2010.) Kyselyssä vastaajalle esitetään täsmällisiä kysymyksiä halutuista aihepiireistä strukturoidussa kyselyssä tai lomakekyselyssä. Lomake voi olla sähköinen tai paperilomake, tai voidaan käyttää rinnakkain molempia. Kokemusasiantuntijuudessa kokemusasiantuntija-asiakas toimii esimerkiksi järjestössä tai julkisen sektorin palveluissa ammattilaisten rinnalla esimerkiksi toiminnan kehittämiseen tai tiedottamiseen liittyvissä tehtävissä (kehittäjä, arvioija, tiedottaja).
27 Asiakasarvioinnissa huomioitavaa Asiakkaat tulisi ottaa kehitystyöhön mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkälle edenneessä hankkeessa asiakkailta saatavaa palautetta ei ehkä enää pystytä hyödyntämään kehittämistyössä. (Oksman 2010.) Asiakkaiden tulee tietää tiedonkeruusta. Nauhoitettaviin/videoitaviin keskusteluihin tulee pyytää asiakkaiden lupa, mieluiten kirjallisena. Luottamuksellisuuden säilyttäminen on tärkeää. Vaitiolovelvollisuuteen liittyvät asiat tulee huomioida ja selvittää silloin, jos asiakaspalautteessa tai keskusteluryhmissä tulee esiin asiakkuuksien perusteena olevia tietoja. Palautteen julkisuuteen liittyvät asiat tulee sopia yhdessä etenkin silloin, kun käsitellään henkilökohtaisia kokemuksia. Asiakasraatien ja -foorumeiden, ryhmähaastattelujen jne. ohjaajilta vaaditaan ryhmäohjauskokemusta ja herkkyyttä, vaikka hänen roolinsa itse keskustelussa olisikin vähäinen. Ohjaajan tarkoitus on ohjata keskustelua, mutta ei vaikuttaa sen lopputulokseen. Asiakaspalautteen vastaanotto vaatii taitoa. Palveluista saatu negatiivinen palaute ei ole tarkoitettu kohdistumaan tiettyyn työntekijään, eikä siitä pidä loukkaantua. Toisaalta negatiivista palautetta ei myöskään pidä jättää huomiotta, vaan sen perusteella on mietittävä mahdollisia muutoksia toimintaan.
28 Esimerkkejä Esimerkki asiakasarviointilomakkeesta Innokylä _Pohjanmaa.pdf/9f100d10-66fa-4421-b45a-cab46a7c6f61 Jelli järjestötietopalvelu, asiakasosallisuus Innokylä: Osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä tukevia arviointimenetelmiä Tietoa asiakasarvioinnista tulossa Sokran nettisivuille!
29 Kykyviisari ja asiakasarviointi Kykyviisari soveltuu työelämän ulkopuolella olevien työja toimintakyvyn arviointiin sekä muutoksen seurantaan. Kykyviisari tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia ohjaamalla arvioijaa tai hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa Kykyviisari on siis yksi tapa osoittaa projektin asiakasvaikuttavuutta
30 KIITOS! Kuva:
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotArviointipäivä Tampereella
Arviointipäivä Tampereella Arvioinnin määritelmiä on monia Pattonin (1997) mukaan arviointi on systemaattista informaation keräämistä toiminnan toteutuksesta, luonteesta ja vaikutuksista, jotta toiminnan
LisätiedotHankearvioinnin monet kasvot
Hankearvioinnin monet kasvot Arvioinnin määritelmiä on monia Pattonin (1997) mukaan arviointi on systemaattista informaation keräämistä toiminnan toteutuksesta, luonteesta ja vaikutuksista, jotta toiminnan
LisätiedotMyös hankkeen arviointi pitää suunnitella
Myös hankkeen arviointi pitää suunnitella Arvioinnin määritelmiä on monia Pattonin (1997) mukaan arviointi on systemaattista informaation keräämistä toiminnan toteutuksesta, luonteesta ja vaikutuksista,
LisätiedotArviointi hanketyössä -työpaja
Arviointi hanketyössä -työpaja 15.1.2016 Tampere Minna Savinainen Yleistä arvioinnista Keskeistä arvioinnin suunnittelu ja arviointitiedon dokumentaatio Vertaisarviointi Sokran nettisivuilla arvioinnista
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotRISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma 1.7.2013 31.10.2014 7.11.2013 Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
LisätiedotEtelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5
Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5 Mitä sosiaalinen osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotOsallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE MONIULOTTEINEN JUHA SANTALA (JS) / ULLA-MAIJA KOIVULA (UMK)
Osallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE MONIULOTTEINEN JUHA SANTALA (JS) / ULLA-MAIJA KOIVULA (UMK) SOSIAALINEN OSALLISUUS SOCIAL INCLUSION / SOCIAL ENGAGEMENT - Yhteiskuntatieteellinen käsite - Inkluusio
LisätiedotHankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi
Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi Sokran toiminta Itä- ja Pohjois-Suomessa Osallistuu hankkeiden ideointiin, suuntaamiseen
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotAsukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa
Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotKoordinaatiosta potkua hanketyöhön
12.3.2015 Koordinaatiosta potkua hanketyöhön Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Miksi koordinaatiohanke? Eurooppa 2020 -strategian (2010) tavoitteena oli vähentää köyhien määrää 20 miljoonalla
LisätiedotPAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija
PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija Salon alueen koordinaattori/tuensiirron saaja Hankeprosessi Hankkeen
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotAsiakasosallisuus soteuudistuksessa
Asiakasosallisuus soteuudistuksessa 14.8.2017 Marjaana Kirjavainen Kehittäjätyöntekijä, YTL Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus
LisätiedotSosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi
LisätiedotOSMO OSALLISUUTTA MONIAMMATILLISESTI ARVIOINTISUUNNITELMA
OSMO OSALLISUUTTA MONIAMMATILLISESTI ARVIOINTISUUNNITELMA Sisällys 1 OSMO-HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 2 2 ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT JA MENETELMÄT... 3 2.1 Arvioinnin periaatteet... 3 2.2 Hankkeen
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT Tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteerit on suunniteltu työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi kehittämisen työkaluksi. Niiden avulla työpaikkaohjaaja
LisätiedotVÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II
VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa
LisätiedotOsallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo
Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo 12.30-14.30 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi Sokra, THL 2 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi 3 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi Demokr
LisätiedotPALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön
PALVELUSETELIKOKEILU Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön Viitekehyksen tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan valinnanvapauskokeilun sidosryhmäyhteistyön viitekehys. Viitekehys on syntynyt
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotARVIOINTI HANKKEEN JA OHJELMAN RIKASTAJANA
ARVIOINTI HANKKEEN JA OHJELMAN RIKASTAJANA 11.4.2019 Kysymyksiä seurantakyselystä Laadullinen, kokemusperäinen tieto? Miten todennetaan? Minkälaisia kyselyitä? (alku-, väli-, loppukysely?) Riittävä arvioinnin
Lisätiedothenkilokohtainenbudjetointi.fi
Arviointisuunnitelma: Seurantatiedon keruu syyskuu 2017 Sirkka Rousu Arvioinnin tavoitteena on vastata kysymyksiin: Mitä siitä seuraa, jos palveluihin nyt käytettävät resurssit käytetään niin, että asiakas
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.
Minna-Maria Behmin sähköpostiviesti 3.1.2019: tietoja Eksotesta ja Etelä-Karjalan maakuntaliitosta/uudistustiimistä Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.2017 Marjo Romakkaniemi Hankkeen perusta Kestävää kasvua ja
LisätiedotPosken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi
Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely 17.1.2017 Marjo Romakkaniemi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa 2 TL
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotLeader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki
Leader-arvioinnin sparrauspäivä Sari Rannanpää 11.9.2018 Helsinki Missämennään Leader-arvioinnissa? Kysely Leader-ryhmille(24 vastausta) Missä vaiheessa Leader-arvioinnissa mennään? Suunnittelu (tarkoitus,
LisätiedotTanja Hirschovits-Gerz, Sokra
KAIKEN A JA O AsiakasOsallisuus hanketyössä I 22.2.2016 klo 09.30-15.00 Miten osallisuuden (erityisesti asiakasosallisuuden) toteutumista voi toteuttaa hanketyössä? Asiakaslähtöistä työn kehittämistä hankkeessa?
LisätiedotVantaan kaupunki, Perhepalvelut. Henkilökohtainen budjetointi Avain kansalaisuuteen Vantaan työsuunnitelma
Vantaan kaupunki, Perhepalvelut Henkilökohtainen budjetointi Avain kansalaisuuteen Vantaan työsuunnitelma Pösö Hanna 4.5.2017 VALTAKUNNALLISEN ESR -HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa kehitetään henkilökohtaiseen
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotKykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin
Miia Wikström Tutkija, Työura TTL Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotAsiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila
Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotSosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu)- koordinaatiohanke 10/2014-9/2017. Seinäjoki Minna Savinainen
Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu)- koordinaatiohanke 10/2014-9/2017 Seinäjoki 23.11.2015 Minna Savinainen Tarve Solmu-koordinaatiohankkeelle ESR toimintalinjaan 5 liittyvien
LisätiedotTASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra 2016 Video Gnestan koulusta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=kxiefues1dy
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä
LisätiedotAsiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298
Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotKokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani
Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon
LisätiedotOhjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
LisätiedotLaatutähti-työkalu Oulu 1
Laatutähti-työkalu 29.5.2013 Oulu 1 30.5.2013 2 Tehtävät A. Tasapainoinen kokonaisuus B. Seuranta ja arviointi 1. Tietoperusta ja etiikka 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien vahvistaminen 4.
LisätiedotKykyviisari muutoksen jäljillä
Kykyviisari muutoksen jäljillä Kirsi Unkila/ Kalle Lautala Solmu- (sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke 2014-2017) Työterveyslaitos Lahti 25.1.2017 Koettu työkyky tällä
LisätiedotMielen avain, seuranta- ja arviointikysely
Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa
LisätiedotProjektin seuranta ja sen linkitys raportointiin
Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi
LisätiedotKokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake
Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotSAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Osallisuutta
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITTAA ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HALLINNOI / OSARAHOITTAA Rauman kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto OSAHANKETOIMIJAT / OSARAHOITTAJAT
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotAsiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista
Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanke. Lappeenrannan vammaisneuvosto 11.4.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanke Lappeenrannan vammaisneuvosto 11.4.17 Mikä VamO? ESR-hanke Toteutusaika 1.9.2016 31.8.2019
LisätiedotVertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä
Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Aalloilla ammatillista vetovoimaa, vaikuttavuutta ja verkostoja Nina Eskola, projektipäällikkö, Pirkanmaan
LisätiedotKansalaisen sähköinen omahoitopolku
Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia
Keski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia Kysely lähetettiin 304 henkilölle, jotka työskentelevät hankkeen työryhmissä Vastauksia saatiin 31.9. mennessä
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotProjektin seuranta ja sen linkitys raportointiin
Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotOhjausryhmän kokous LAPE Pirkanmaa
Ohjausryhmän kokous 12.12.2018 LAPE Pirkanmaa LOPPURAPORTOINNISTA 2 Ohjausryhmälle on lähetetty luonnokset seuraavista loppuraporteista Hankkeen rajoittajalle toteutettava loppuraportointi (50 sivua) laadittu
Lisätiedot