Voidaanko indikaattorien avulla luodata tai luotsata kulttuurin tulevaisuutta? Sari Karttunen

Transkriptio

1 Voidaanko indikaattorien avulla luodata tai luotsata kulttuurin tulevaisuutta? Sari Karttunen

2 Sisältö (1) tehtävänmäärittelyn perusteella kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta koskevan selonteon voi olettaa sisältävän tilastotietoja ja tunnuslukuja, taulukoita ja graafeja numeerisen tiedon vaatimus ja indikaattoribuumi levinneet vahvasti kulttuuripolitiikan alueelle Suomessa pohdinta oman kokemuksen pohjalta: kulttuurin kuvaus numeroiden avulla TK:ssa sekä indikaattorikehityshankkeet halu ymmärtää, missä prosessissa itse on mukana kulttuurin kentällä kvantitatiiviseen tietoon suhtaudutaan usein torjuvasti: ei tavoita alueen olennaisia ulottuvuuksia (kuten merkityksiä tai laatua), kiinnittää huomion vääriin seikkoihin Korjaamo

3 Sisältö (2) puhun indikaattorien yhteiskunnallisesta käytöstä ja niiden laadinnan metodologiasta ja politiikasta, en olemassa olevista luvuista ja trendeistä sanoma: indikaattorit kannattaa ottaa vakavasti eikä mennä siitä yli missä aita matalin voisivatko indikaattorit tehdä päätöksentekoa ja sen vaikutuksia läpinäkyviksi? voitaisiinko niitä hyödyntää kontrolloinnissa ja vaikuttamisessa myös alhaalta ylöspäin? voisivatko ne antaa meille mahdollisuuksia tulevaisuuden hallintaan? indikaattorityö on poliittista ja sen vaikutukset kauaskantoisia mitä on kulttuuri? mitä on hyvinvointi? mitä on vauraus tai pääoma? mikä on näiden asioiden keskinäinen suhde? asiantuntija/faktatiedon politisointi managerialismia vastaan

4 Alustuksen taustalla olevat indikaattorihankkeet OPM:n kulttuuripolitiikan osaston hanke yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indikaattorien kehittämiseksi ; tilauksesta asiantuntijatyötä (Mirja Liikkasen kanssa; valmistuu huhtikuussa) selvitys kulttuuripoliittisista ja laajemmin kulttuuri-indikaattoreista osana TK:n kulttuuritilastointia 2009 (valmistuu vuoden lopussa) pitkäaikainen kehittämiskohde, joka saanut pontta OPM:n hankkeesta sekä kansainvälisestä aktivoitumisesta alueella kulttuuritilastot sisältävät jo runsaasti indikaattoreita mutta ei systemaattisesti kehitetty eikä esitetty pakettina

5 Kulttuurin tilastointi TK:ssa aloitettu 1970-luvulla, tuotettu säännöllisesti 1998 lähtien alusta asti yhteistyötä ja -rahoitusta OPM:n kanssa kulttuuripoliittinen relevanssi tärkeä mutta tavoitteena myös laajempi kulttuurin kuvaus (TK tekee yleisiä yhteiskuntatilastoja laajaan käyttöön) laadittu kytköksissä ensin Unescon, sittemmin Eurostatin kansainväliseen kehitystyöhön rajaus/osiot: taidepohjainen ja populaarikulttuuri, joukkoviestintä, kulttuuriosallistuminen (vapaa-aika ja ajankäyttö), kulttuurinen monimuotoisuus (vähemmistöt, kielet, uskonnot) kokoomajulkaisu joka toinen vuosi sekä välivuosihankkeet

6 Kulttuuritilastomoraalista oman työn reflektointi tilastojen/tilastojärjestelmiin rakentuvat sisään perustamisajan yhteiskuntapoliittiset ideaalit ja aiotut yhteiskunnalliset käytöt tilastointikohteet, luokitukset jne. valintoja tulkinnat arvosidonnaisia mittaaminen neutraalia (?) kulttuuritilastoinnin taustalla kulttuuripolitiikan tarpeet ja tavoitteet erityisesti 1970-luvun muodostumisvaiheen painotukset kulttuurin demokratisointi (ja kulttuuridemokratia) kulttuuritilastot perustettiin itse asiassa levittämään ja standardisoimaan kulttuuripolitiikkasektoria eri maissa (Unesco) tilastolukujen kokoelma piilevästi arvosidonnainen

7 Mikä on indikaattori tietotulvan hallittavaan muotoon tiivistävä (tunnus)luku indikaattoripaketeissa kokonaislukumäärä rajallinen kattaa ilmiön olennaisimmat ulottuvuudet mittaa muutosta alkutilasta kohti tavoitetilaa (tai ei-toivottua tilaa) eli avoimesti arvo- ja tavoitesidonnainen osoitin, ilmaisin, hälytin; oire (mittaus välillistä) yksittäinen tilastoluku ei vielä indikaattori suhteutus, kontekstualisointi, analysointi osuus, suhde (%, indeksi) aikasarja, vertailu yksiulotteinen tai summaindikaattori määrällinen tai laadullinen; objektiivinen tai subjektiivinen

8 Indikaattorien aikaulottuvuudesta aikasarja tyypillinen tilastotiedon suhteuttamisen keino indikaattoreita laadittaessa menneen arviointi tulevaisuuden ennakointi tavoitesidonnaisuus: tavoitteilla aikataulu toiminnan suuntaaminen indikaattorien avulla tavoitteita kohti: tulevaisuuden hallinta

9 Kuka indikaattoreita käyttää ja mihin? kansainvälisesti meneillään ns. kolmas indikaattoriaalto poliittiset päättäjät, hallinto, valtiontalouden tarkastus informaatiolla johtaminen/ohjaus; evidenssipohjainen päätöksenteko tulosohjauksen terävöittäminen ja tilivastuun tehostaminen: yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin perustuva tulosohjaus hyvä indikaattoripohja tukee demokratiaa (OECD, Istanbulin julistus 2007) poliittinen yhteisymmärrys tavoitteista ja niiden saavuttamisen mittareista avoimuus, läpinäkyvyys, vaikuttamismahdollisuus demokratian ja kansalaisosallistumisen edistämiseksi uusia julkaisukanavia nettiportaalit, indikaattorisetit tulkintoineen Suomessa esim. kestävän kehityksen indikaattorit, demokratiaindikaattorit, VNK 100 indikaattorikehitelmiä runsaasti kansalaisyhteiskunnan puolella yhteisistä tavoitteista sopiminen ja niiden saavuttamisen mittaaminen paikallis- ja ruohonjuuritaso, myös kulttuurisektorilla kansainvälisesti

10 OPM:n kulttuuripolitiikan osaston indikaattorihanke yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indikaattorit VM/Pöystin tulosprisma: tulosohjaus - tilivelvollisuus panos/tuotos: yksikön toiminnan tuloksellisuus pitkän aikavälin vaikuttavuus: laajat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet kulttuuripolitiikan rooli yleisessä yhteiskuntapolitiikassa valtiontalouden suunnittelun ja seurannan kehikko vaatimuksineen toiminta- ja taloussuunnitelmat, toimintakertomukset, budjetti, tilinpäätökset, hallituksen strategia-asiakirja, politiikkaohjelmat lisäksi kulttuuripolitiikan osaston omat strategiset tarpeet toiminnan pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu ja seuranta kulttuuripolitiikan tulosten ja tarpeellisuuden osoittaminen evidenssipohjaisen päätöksenteon kontekstissa (legitimaatio)

11 Mikä on politiikka- tai vaikuttavuusindikaattori? avoimesti sitoutunut tiettyihin politiikkapäämääriin sisällytetään nykyisin suunnitelmiin, ohjelmiin ja strategioihin väline tavoitteiden asettamisessa väline toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa väline sisäisessä ja ulkoisessa arvioinnissa väline ohjauksessa: sitä tehdään mitä mitataan indikaattoreita muodostettaessa tiedettävä politiikan tavoitteet interventiologiikka: päämäärä/toimenpide/tulos vaikuttavuusindikaattori mittaa laajojen tavoitteiden saavuttamista: toiminnalla aikaansaadut yhteiskunnalliset tulokset tavoitteiden ja indikaattorien operationalisointi minkä pitäisi muuttua, missä paikassa, kenen keskuudessa, kuinka paljon, mihin suuntaan, mihin mennessä?

12 Kulttuuripolitiikan vaikuttavuusindikaattorit johdetaan kulttuuripolitiikan tavoitteista kulttuuripolitiikan tavoitteet kuitenkin todettu kansainvälisesti epämääräisiksi ongelmana kumulatiivisuus; limittäisyys; piilevät sisäiset ristiriidat mikä on kulttuuripolitiikan ydin? vakaa pohja versus vaihtuvat strategiset tavoitteet monet toimijat, kumppanuudet; ohjailun mahdollisuus rajallinen ( osavaikuttavuus ) kulttuurin/kulttuuripolitiikan itseisarvo - välinearvo keskeisiä ylätason käsitteitä täsmennettävä ja konkretisoitava, jotta voidaan laatia indikaattoreita luovuus, moninaisuus, osallistuminen, osallisuus, tasavertaisuus, saatavuus, saavutettavuus jne

13 Kulttuuri-indikaattoribuumi kansainvälisesti katsaus kansainväliseen indikaattorityöhön osana TK:n indikaattoriselvitystä 2009 edellinen buumi alkoi 1970-luvulla, uusi 1990-luvun lopulta lähtien Unesco: World Culture Reports; Cultural diversity index (CDI), kulttuuritilastokehikon päivitys (FCS rev.) IFACCA: mm. Statistical indicators for arts policy (2005) OECD: kulttuurin taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Euroopan neuvosto/ericarts, Compendium of cultural policies Eurostat: suunnitteilla indikaattoreita mm. kulttuuriyritystoiminnan alueelle Australia, Iso-Britannia, Kanada, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat osa tulosprismatyyppisessä kehikossa, osa puhdasta kulttuurisosiologiaa valtakunnan tasolla, paikallistasolla, kansainvälistä vertailua varten indikaattorin käsite vaihtelee summaindikaattoreista kysymyslistoihin 11,

14 Kulttuurisatelliitti = kulttuuritilinpito? termi viittaa yleensä TK:n ja OPM:n yhteishankkeena kansantalouden tilinpidon kehikossa toteutettuun kulttuurisatelliittiin kulttuurin arvonlisäys/bkt-osuus (3,2 % v. 2006) tietoja myös työllisyydestä, ulkomaankaupasta sekä kulutuksesta alueellisen tiedon tuottamisen hanke alkamassa keskeinen kulttuuripolitiikan indikaattori - vai onko? toisaalla BKT:tä ja suppeaa talousnäkökulmaa kritisoidaan (jälleen) hyvinvoinnin ja edistyksen indikaattorina kulttuuripolitiikkaa legitimoidaan talousvaikutuksilla? vrt. ympäristötilinpito (ympäristöarvot BKT:n rinnalle), sosiaalikirjanpito/tilinpäätös (SoT, yhteisöt), demokratiatilinpäätös (kunnat) jne. mitä kulttuuripuolella suoran taloudellisen vaikutuksen rinnalle?

15 Mitä kulttuuritilinpito voisi olla tai sisältää? kulttuurin tai kulttuurisektorin elinvoiman (vitality) tai luovuuden tai innovaatiokyvyn muutos kirjanpitojakson aikana edistys kulttuuristen oikeuksien toteutumisessa tai kehityksen kulttuurisen ulottuvuuden huomioon ottamisessa kulttuuria koskevien lakien toteutumisen ja vaikutusten arviointi viranomaispäätösten ja -toimien kulttuuristen vaikutusten arviointi kulttuurin panos hyvän elämän, onnellisuuden, tyytyväisyyden edistämisessä kulttuuri hyvän elinympäristön edistämisessä; kestävän kehityksen edistyminen kulttuurin piirissä ja sen avulla kulttuurin käyttö terveyden tai sosiaalisen koheesion edistämisessä tai rasismin ja sosiaalisen poissulkemisen vastaisessa työssä kulttuurin vaikutus kansalaisosallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseen ja sosiaalisen pääoman ja luottamuksen kasvuun kulttuuri inhimillisen pääoman osana tai kansakunnan fyysisenä vaurautena

16 Kuinka laaja kulttuuritilinpito tehtäisiin? pätevä, luotettava, läpinäkyvä ja laajalti hyväksytty teoria- ja laskentakehikko säännöllisesti tuotettu tilasto- ja tutkimustieto (asiantuntija/asianosais)arvioinnit, barometrit, väestökyselyt laadun arviointia ja laadullista arviointia perustellut tulkinnat; eri näkökulmat toimintaympäristön analyysi, trendien erottaminen jo monesti esitetyn kulttuurin vuosi/viisivuotiskirjan toteuttaminen? yhtenä tavoitteena kulttuurin valtavirtaistaminen Colin Mercer: cultural planning In from the margins -idea OPM:n näkökulmasta poikkihallinnollinen vaikuttaminen