Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Transkriptio

1 Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma Tutkimustehtävä Kuvata ja analysoida miten idea koulutuksen hallinnasta erilaisten indikaattorien avulla on saapunut, otettu vastaan ja muokattu Suomessa Millaisia tavoitteita ja sisältöjä indikaattorien kehittämiselle on annettu sekä kenen toimesta? Näkökulma Suomalaiset valtiolliset toimijat - Opetusministeriö - Opetushallitus Toimintapoliittinen mielenkiinto, ei tutkimuksellinen (Leimu 2000) 1

2 Indikaattorien aika Lyhyt 1970-luku (noin ): Ajatus sosiaaliindikaattoreista esiintyi ensi kertaa ja hiipui kohta suomalaisen peruskoulutuksen toimintapoliittisella agendalla Pitkä 1990-luku (noin vuodesta 1986): Indikaattoriajattelu saanut uutta nostetta 1980-luvun loppupuolelta alkaen Suomen koulutuspoliittinen kenttä 1970-luvulla Suomi suunnittelutaloutena, toinen tasavalta (Alasuutari 1996) Koulutussuunnittelun esimerkkinä peruskoulureformi OECD pääasiallisena kansainvälisenä koulutuspoliittisena foorumina 2

3 46 indikaattoriehdotusta: A Framework for Educational Indicators to Guide Government Decisions (OECD 1973a) Koulutusindikaattorien lyhyt 1970-luku Talousneuvoston (1972) hanke : Elämisen laatu Tavoitteet ja mittaaminen Koulutusindikaattorien osalta työtä jatkoivat Olkinuora ja Perkki (1974) raportillaan Koulutusindikaattorijärjestelmän edellytykset, lähtökohdat ja käytännön konstruointimahdollisuudet. Leimu ja Saari totesivat 1976 Kouluhallituksen raportissa, että koulutusindikaattorityö on vielä kesken ja vaatii lisätoimenpiteitä. 3

4 1970-luvun hankkeiden yhteisiä piirteitä Ei konkreettisia tuloksia Skeptismi indikaattorien luontia kohden Kansallinen lähtökohta kansainvälisistä vaikutteista huolimatta Holistinen ja tieteellis-teoreettinen näkökulma Tasa-arvo lähtökohtana (jopa omana indikaattorialueenaan) Indikaattorit suunnittelun apuneuvona, ei päätöksenteon Miksi lyhyt 1970-luku oli lyhyt? OECD:n sosiaali-indikaattorihanke hiipui, Nuttal (1994): Liikaa arvopäätelmiä Indikaattorit eivät kytkeytyneet osaksi hallintoa Positivismin epäonnistuminen 1970-luvulla Suomessa Teoreettinen ja deduktionäkökulma osoittautuivat käytännöstä kaukaisiksi Indikaattoreita ei pystytty toteuttamaan suunnitteluyhteiskunnan mallilla Tiedontuotanto ei pystynyt tuottamaan tarvittavaa dataa 1970-luvulla 4

5 Hiljaisuus lyhyen 1970-luvun päätyttyä? OPH 1986: Peruskoulun ja lukion tuloksellisuus. Ehdotus tuloksellisuuden arviointijärjestelmäksi Kouluhallituksessa OPH:n työryhmän tehtävänä: - Selvittää koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden käsitteiden sisältö ja merkitys - Selvittää miten tietojärjestelmistä, tutkimuksista ja tarkastusraporteista voidaan saada koulutoimen tuloksellisuutta kuvaavaa ja mittaavaa tietoa - Kehittää järjestelmä jonka avulla voidaan seurata systemaattisesti koulutoimen tuloksellisuutta 1988: INES-projekti OECD: International Indicators of Education Systems (INES) 1988 Koulutuksen tilivelvollisuus (USA: A Nation at Risk, 1983) Koulutus kilpailukykytekijänä: inhimillisen pääoman teoria Indikaattoritiedon käyttäjiksi nimettyjä runsaasti: - Julkinen hallinto - Paikalliset kouluviranomaiset & oppilaitosjohto - Vanhemmat ja oppilaat Education at a Glance 1992 Costs, recources & school processes Democraphic, economic & social context Outcomes of education 5

6 Pitkän 1990-luvun alku OPM työryhmä 1988 Mitä tehdä INES-projektin kanssa? Koulutus on kansallinen kysymys! Kansainvälistämispäämäärä! Kehittävä ja kokonaisvaltainen arviointi! Kehittäminen (Suomi) ja vertailu (INES) ristiriidassa Ratkaisu: kansalliset koulutusindikaattorit OPH: Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli (1995/1998) Kansallinen arviointijärjestelmä Uusi julkisjohtaminen: tehokkuus, vaikuttavuus, taloudellisuus Vuosituisindikaattorit / Määräaikaisindikaattorit Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodesta 2001 Tila- ja teema-arviointeja vuodesta 1994 Virikkeitä paikallisen tason arviointikäytäntöjen kehittämiseksi Koulutuksen järjestäjien itsearviointi oppilaitosten toiminnan kehittäjänä Suositus, ei normi 6

7 Koulutuksen määrälliset indikaattorit Indikaattorit kansallisen ja alueellisen tason päättäjien tarpeisiin Tarkastelun näkökulma pääosin valtakunnallinen, osin maakunnallinen; ei yksittäistä kuntaa tai koulua koskeva Indikaattorien laadintaan käytetään vain olemassa olevaa seurantatietoa Indikaattorit ovat ainoastaan määrällisiä Indikaattoreiden aika toisessa ja kolmannessa tasavallassa Ajatus indikaattoreista suunnittelun ja päätöksenteon rationaalisena työvälineenä säilynyt toisesta tasavallasta Kolmas tasavalta toi keskiöön tuloksellisuuden, jonka elementtejä oli jo olemassa lyhyellä 1970-luvulla Tasa-arvo taka-alalle Relevanssi vaikuttavuus Tehokkuus lähtökohtana Taloudellisuus helpoiten mitattavana Uusia toimijoita 2000-luvulla Kuntaliitto Koulutuksen arviointineuvosto 7

8 Kansallisen koulutusindikaattorijärjestelmän erityispiirteitä Suomessa Ei aloitteellisuutta indikaattorien kehittämisessä OECD:n myötävirrassa Skeptisyys indikaattoreita kohtaan Indikaattorit tukevat päätöksentekoa Arviointitulosten julkisuus Vaikutukset paikallisella tasolla epäselviä: vuonna % koulutuksen järjestäjistä ilmoitti käyttävänsä Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallia Indikaattorit hakevat edelleen muotoaan ja merkitystään Yhteystiedot Janne Varjo (09) Jaakko Kauko (09) Fabricating Quality in European Education (Fab-Q) Viiden maan yhteistutkimus, jossa analysoidaan laadunarviointia, sen kehityskulkuja, prosesseja ja vaikutuksia kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasoilla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa ja Skotlannissa. 8