Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

2 Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja neuvottelukunnat, yliopistot Vastauksia n. viisikymmentä viime viikon loppuun mennessä Tiedusteltiin teemakohtaisesti toimijoiden näkemyksiä alueiden kehittämisestä sekä järjestelmän uudistamisesta Teema 1: Kansallinen alueiden kehittäminen Kuinka jatkossa varmistetaan koko Suomen kilpailukykyä tukevien kansallisten tavoitteiden toteutuminen alueiden kehittämisessä? Millaisia rooleja tulisi eri toimijoilla olla kansallisten aluekehittämistavoitteiden valmistelussa ja toteuttamisessa? Millaista tukea valtion tulisi tarjota maakunnille aluekehittämistehtävän toteuttamiseen? Miten uudistuksessa voidaan tukea ylialueellista yhteistyötä ja verkostoja yli maakuntien hallinnollisten rajojen? Teema 2: Maakuntien ja valtion yhteistyö Millaiseksi ministeriöiden ja maakuntien välisen yhteistyön tulisi muodostua? Millaisia neuvotteluja maakuntien ja valtion kesken tarvitaan eri substanssisisältöihin ja aluekehittämiseen liittyen? Miten nämä neuvottelut tukisivat valtion ja maakuntien budjettiin liittyviä neuvotteluja (julkisen talouden suunnitelma)?

3 Kysely Teema 3: Maakuntien vastuu alueiden kehittämisessä Miten alueiden kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten alueen kunnat, järjestöt, korkeakoulut ja oppilaitokset jatkossa osallistuvat maakunnan valmisteluun ja päätöksentekoon? Miten aluekehittämisen strategiatyö tulisi toteuttaa maakunnassa? Miten sen tulisi rytmittyä ja kytkeytyä maakuntalakiluonnoksessa esitettyyn maakuntastrategiaan (pitkän aikavälin suunnitelma)? Miten voidaan tukea maakunnan vastuun aluekehittämisestä ja maakunnan strategisen suunnittelun painoarvoa päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa? Teema 4: Rakennerahastojen hallinto Miten rakennerahastojen välittävän toimielimen (hankkeiden rahoittaja ja maksaja) tehtävät tulisi keskittää, kun otetaan huomioon teknisen tuen vähäiset resurssit ja vuoden 2020 jälkeen edelleen vähenevä rahoitus? Miten uuden ohjelmakauden valmistelu olisi parasta järjestää (alkaen 2018)? Vapaamuotoiset näkemykset: Millaisia muita näkemyksiä haluat nostaa esiin aluekehittämisjärjestelmän uudistamiseen liittyen?

4 Teema 1: Kansallinen alueiden kehittäminen Valtioneuvostotason linjaukset/tavoitteet alueiden kehittämiseksi tarvitaan jatkossakin. Maakunnille vastuu valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamisesta maakunnalliseen alueiden kehittämiseen. Aluekehittäminen on alueperustaista: Eri sektoripolitiikkojen toteuttamisessa otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja toiminnan alueelliset vaikutukset. Mahdollistettava alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen Valtakunnalliset tavoitteet on valmisteltava yhteisesti eri hallinnonalojen ja alueiden edustajien kanssa. Vuoropuhelua ja neuvottelufoorumeita. Seurantamittarit tavoitteille sekä vaikuttavuuden mittaamiseksi Selkeä suunnittelujärjestelmä ja työnjako eri toimijoiden kesken. Aluekehittämisjärjestelmästä ei saisi tehdä erillistä ohjausjärjestelmää maakuntalain mukaisen ohjauksen rinnalle Maakuntien välisen yhteistyön tulisi perustua lähtökohtaisesti yhteiseksi koettuun tavoitteiseen. Valtion tuettava yhteistyön muodostamista ja yhteistyömallien luontia. Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Teema 2: Maakuntien ja valtion yhteistyö Tiivistä, uudenlaista kumppanuutta. Aitoa vuoropuhelua ministeriöiden ja maakuntien kesken, sekä virallisia foorumeita että epävirallisia keskusteluja Neuvottelut ministeriöiden ja maakuntien välillä (yksi ministeriö koordinointivastuussa), joka pohjustaa valtakunnallista tavoitepäätöksen valmistelua Alueiden kehittämisen tavoite-linjaukset, ja maakuntastrategiat /-ohjelmat valmistellaan toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi. Eivät saa olla ristiriidassa keskenään Valtio tukisi alueita tuottamalla tietoa alueiden hyödynnettäväksi ja alueiden kehittämisen suunnitteluprosessin tueksi: Aluetason vertailutietoa alueiden vahvuuksista/haasteista sekä tulevaisuuden näkymistä. Uusien näkökulmien esiin nostamista ja työkalujen kehittämistä alueiden kehittämiseksi. Valtion rooli neuvoa-antava ja sparraava Vuorovaikutus ja ohjaus on kaksisuuntaista. Mahdollisimman yhtenäistä ohjausta ja viestintää valtion suunnalta Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Teema 3: Maakuntien vastuu alueiden kehittämisessä Maakunnille riittävä väljyys alueiden kehittämisessä. Mandaattia ja vastuuta alueiden kehittämisen toteuttamiseksi. Maakuntastrategia kattaa laajat tehtäväalueet ja koko maakuntakonsernin toiminnan Aluekehittämisessä linjattava tietyt strategiset tavoitteet, joita toteutetaan aluekehitysstrategian/maakuntaohjelman kautta Näiden asiakirjojen välinen linkitys on oltava vahva Strategiat ja ohjelmat valmisteltava yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa ja niiden toteuttamisen seurantaa varten on oltava alueellinen yhteistyöryhmä tai jaosto, jossa on edustettuna kaikki keskeiset toimijat (kunnat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, järjestöt ) Maakunnissa on valmiita verkostoja ja toimintatapoja yhteistyön ja osallistamisen toteuttamiseksi alueiden kehittämisen suunnitteluprosesseissa Joustavuutta ja ketteryyttä suunnitteluprosesseihin. Verkostojen luontia ja hyödyntämistä. Ennakointityö ja toiminnan uudistaminen tärkeää tulevaisuuden kehityksen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Teema 4: Rakennerahastojen hallinto Hallinnon organisointi: Keskitetäänkö vai hajautetaanko rakennerahastojen hallintoa Keskittämisestä saadut kustannussäästöt? Alueiden yhdenvertainen asema rahoituksen saatavuudessa? Olennaista hallinnon kehittäminen asiakaslähtöisempään suuntaan ja byrokratian keventäminen Tulevan ohjelmakauden valmistelu Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettava mahdollisimman pian Valmisteltava yhteistyössä alueiden toimijoiden sekä ministeriöiden kesken. TEM hallintoviranomaisena valmistelee Yhteydenpitoa ja vaikutusta EU:n suuntaan vahvistettava niin valtio kuin aluetasolta Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Vapaamuotoiset näkemykset ja huomautukset Kyselyssä ei tiedusteltu kattavasti suurten kaupunkien asemaa alueiden kehittämisessä ja uudistuvassa järjestelmässä Kaupunkiseudut ja kehityskäytävät: Aluekehitys ei voi jatkossa olla vain tulevan maakunnan ja valtion välistä toimintaa, vaan keskuskaupunkien kaikkine vahvuustekijöineen on oltava keskeinen elementti rakennettavassa järjestelmässä. Kaupungeilla on myös pitkäaikainen kaupunkipoliittinen osaaminen ja kokemus alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa. Kaupunkien on oltava edustettuna valtakunnallisissa neuvotte Miten järjestelmän kehittämisessä hyödynnetään suurten kaupunkien / maakuntakeskusten asemaa alueidensa taloudellisina vetureina? Voidaanko aluekehittämisjärjestelmän uudistamisessa mahdollistaa erilaisia toimintatapoja ja vastuiden jakoa eri toimijoille tuleva maakuntalaki huomioiden? Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Vapaamuotoiset näkemykset ja huomautukset Usein aluekehittämisessä mennään hallintorakenne edellä ja todellinen vaikuttavuus voi jäädä heikoksi. Voisiko järjestelmää uudistaa enemmän ilmiölähtöiseksi? Alueellisten järjestöjen ja yritysten osaamisen sekä tuottaman tiedon hyödyntäminen alueiden kehittämisessä niin maakunnissa kuin valtakunnan tasolla Merkittävä osa aluekehittämisen toiminnasta tapahtuu eri toimijoiden kautta paikallistasolla (kysely korosti maakuntien ja valtion asemaa ja toimintaa). Työ- ja elinkeinoministeriö