LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

Transkriptio

1 Luonnos Lapin liiton lausunnoksi Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista/ PE luku 1 Lain soveltamisala ja tavoitteet Pykälän 4 kohdassa lain tavoitteeksi määritellään kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen sekä tässä laissa tarkoitettujen Euroopan unionin rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden hallinnointi- ja rahoitustoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan, että Kansallisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan liittyvien menettelyjen mahdollisimman laaja yhteensovittaminen vähentää myös resurssitarpeita ja aikaansaa toimivammat menettelyt. Lapin liitto ei kannata kansallisen ja EU-rahoituksen sääntöjen täydellistä yhdenmukaistamista ilman, että EU-rahoitukselle kansallisilla päätöksillä asetettuja vaatimuksia käydään kriittisesti läpi ja poistetaan sellaiset vaatimukset mitkä on turhia ja aiheuttavat hankkeiden toteuttajille tai hallinnolle turhaa työtä. Mikäli nykyiset EU-rahoituksen vaatimukset siirretään suoraan koskemaan myös kansallisia rahoitusvälineitä (esim. AIKO-rahoitus), tavoite niiden käyttämisestä nopeana ja joustavana välineenä loppuu. HUOM! lomarahojen tukikelpoisuus. 2 Määritelmät Pykälän 1 momentin 2 kohdassa määritellään kasvupalvelun käsite Kasvupalvelulla tarkoitetaan valtion ja maakunnan toimenpiteitä 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. 1 tarkoitettuja tavoitteita ovat mm: alueiden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun, yrittäjyyden, työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden sekä työllisyyden, työllistymisen, kotoutumisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämisen palvelujen avulla sekä kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen sekä tässä laissa tarkoitettujen Euroopan unionin rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden hallinnointi- ja rahoitustoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Koska kasvupalveluihin viitataan lakiluonnoksen useissa pykälissä, ja sen ymmärtämisellä on suuri merkitys lain sisällön ymmärtämiseksi, kasvupalvelu- sanan sisältö tulisi määritellä tarkemmin kuin miten se on luonnoksessa tehty. Määrittelystä jää epäselväksi mm. se, tarkoitetaanko kasvupalvelulla myös maakuntaohjelman ja strategian laatimista (alueiden kehittämisen edellytysten edistäminen maakuntien toimenpiteiden avulla)?

2 Myöhemmin lakiluonnoksessa selvennetään, että kasvupalveluilla tarkoitetaan pääasiassa nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluja, mutta se olisi hyvä sisältää myös 2 määrittelyihin. 2 luku 7 Vastuu alueiden kehittämisestä Pykälän tekstissä on todettu, että Maakunnat vastaavat alueellaan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja maakunnan yleisestä kehittämisestä sekä siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteistyöstä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien sekä tarvittaessa muiden maakuntien kanssa. On hyvä, että kansainvälisen yhteistyön merkitys on tässä huomioitu niin, että se koskee koko aluekehitystyötä ja maakunnan kehittämistä. Jotta maakuntien välisen yhteistyön ei voida tulkita koskevan ainoastaan Lappia, kappaleen muotoilua tulee muuttaa siten, että maininta yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa siirretään Lapin maakuntaa kuvaavan saamelaiskäräjien kanssa tehtävää yhteistyötä kuvaavan lauseen eteen. 8 Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman hallinnointi Pykälässä todetaan, että Välittävä toimielin vastaa tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvistä tehtävistä siten, kuin niistä rahoituslaissa erikseen säädetään. Välittävällä toimielimellä tulee olla riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisen on huolehdittava siitä, että välittäville toimielimille varataan tähän tehtävään riittävät resurssit niin, että maakunnan toimintamenorahoja ei tarvitse siihen käyttää. 9 Maakunnan yhteistyöryhmä Pykälässä säädetään, että Maakunnassa on aluekehittämispäätöksen, maakuntastrategian ja maakuntaohjelman alueen kehittämiseen vaikuttavien muiden suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamisen ohjelmien toimeenpanon strategista yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Koska maakunnan yhteistyöryhmällä on lakiesityksen mukaan kasvava strateginen rooli myös muuhun aluekehitykseen kuin rakennerahastoihin liittyen, sen toimintaan on varattava resurssit maakunnan toimintamenobudjettiin. Nykyisin MYRrin kustannukset maksetaan joko rakennerahastojen teknisestä tuesta tai maakunnan liittojen toimintamenoista (kuntien rahoituksella). SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 12 Aluejaot Pykälässä säädetään aluejaosta Valtioneuvosto voi määrätä maan heikoimmin kehittyneet alueet kehittämistarpeiden perusteella I ja II-tukialueiksi. 2 / 5

3 Lakiesitykseen olisi hyvä lisätä tieto siitä, mikä merkitys tukialuemäärittelyllä on alueiden kehittämisen toimenpiteisiin? 3 luku 13 Kasvupalvelut Pykälässä säädetään, että Kasvupalvelut on järjestettävä ja tuotettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Kasvupalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on otettava huomioon myös maakunnan tarve, joten maakunta on mainittava pykälässä asiakkaan lisäksi. 14 Kasvupalvelujen asiakkaat Pykälän 1 momentissa säädetään, että Valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat sekä innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja hyödyntämistä tavoittelevat yritykset, maakunnat ja kunnat, sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvää tutkimustoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Tarkoitetaanko tällä tekstillä sitä, että mainittujen yritysten, maakuntien ja kuntien jotka katsotaan valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaiksi tulee olla sekä kasvua että kansainvälistymistä tavoittelevia? Jos yritykset, maakunnat ja kunnat ovat vain kansallista kasvua tavoittelevia niin ne eivät voi olla tässä määriteltyjä asiakkaita? Miten maakuntien ja kuntien kasvun ja kansainvälisyyden tavoittelu määritellään? Jos kasvun ja kansainvälistymisen tavoittelulla tarkoitetaan pelkästään yrityksiä, sana yritykset on lisättävä ensimmäiseen lauseeseen. Käytettäessä määrittäviä ja poissulkevia sanoja ja, sekä, tai, tulee olla erityisen tarkkana, koska niillä voi olla suuri merkitys silloin, kun lakia tulkitaan. Pykälän 2 momentissa sanotaan, että Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat 1 momentissa tarkoitetut kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt.. Tarkoittaako tämä sitä, että kansainvälistymistä ja kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt ovat vain valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita, eli maakunnallisiin kasvupalveluihin ei sisälly kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä? Keitä ovat kasvua tavoittelevat luonnolliset henkilöt tai kasvua tavoittelevat muut yhteisöt ja säätiöt? Minkälaisia kasvupalveluja he voivat saada? Näitä 15b Lakiluonnoksessa on tämän pykälän kohdalla luonnosteksti, jossa sanotaan pykälän täydentyvän tekstillä jossa säädetään. maakunnille vastuu siitä, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys olennaisesti ylitä maakunnan keskimääräistä tasoa. Pykälän tekstimuotoilu on saatava maakuntien kommentoitavaksi ennen kuin se hyväksytään lähetettäväksi eduskunnan käsittelyyn, koska maakuntien välillä on suuria eroja siinä, miten tähän pystytään maakunnan sisällä vaikuttamaan. 3 / 5

4 16 Maakunnalliset kasvupalvelut Pykälän 1 momentin teksti Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia on huonosti muotoiltu, se pitää muotoilla uudestaan. Epäselväksi jää esim. mitä tarkoittaa osaamisen järjestäminen maakunnallisena kasvupalveluna? 18 Maakunnan viranomaistehtävät Pykälässä määritellään maakunnan hoidettavat kasvupalveluihin liittyvät viranomaistehtävät. Maakunnan viranomaistehtäviksi ei lakiluonnoksessa ole katsottu rahoituksen myöntämistä muiden kuin henkilöille kohdistuvien tukien ja lisäksi yrityksille myönnettävien muiden (minkä muiden?), yli euron tukien osalta. Edellytämme, että rahoituspalvelut tulee jättää kokonaan julkisten hallintotehtävien piiriin ilman myönnettävän tuen suuruuteen sidottuja poikkeuksia. Pykälässä säädetään myös, että Rakennerahastojen rahoituspäätökset katsotaan viranomaistehtäviksi ohjelmakauden osalta. Kansallisten aluekehittämisen tukien (esim. AIKO-rahoitus) osalta pykälässä ei ole erillistä mainintaa. Olisi tärkeää kuvata esim. lain yksityiskohtaisissa perusteluissa suunnitelmat siitä, miten rahoitustehtävät tullaan hoitamaan tämän lain tultua voimaan ja mitä suunnitelmia on valmisteltu rakennerahasto-, ETC- ja CBC-ohjelmien hallinnolle ohjelmakaudelle EU:n tasolla rakennerahastojen myöntämä tuki, joka perustuu erikseen hyväksyttäville ohjelmille, on EU:n sisämarkkinoiden markkinapuutteiden korjaamista ja siksi se on katsottava viranomaistehtäväksi (vrt. valtakunnalliset kasvupalvelut). Edellytämme, että tämä kirjataan lakiin. 22 Järjestämisen ja oman palvelutuotannon erottaminen Pykälän 1 momentissa säädetään, että Maakunnan tuottaessa itse kasvupalveluja sen on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi. Viittaamme tässä 2 määrittelyjen yhteydessä annettuihin kommentteihin. Kasvupalvelut termi on määriteltävä tarkemmin. Jos kasvupalveluilla tarkoitetaan alueiden kehittämisen edellytysten edistämistä valtion ja maakuntien toimenpiteiden avulla, kuuluuko siihen ohjelma- ja strategiatyö? Jos kuuluu, pitääkö niiden osalta maakunnan antaa ne yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi? On tärkeää kirjata lakiin myös mahdollisuus siihen, että kunnat voivat toimia kasvupalvelujen tuottajana, jos maakunnassa niin sovitaan. 29 Suunnittelu, kehittäminen ja yleinen ohjaus Pykälän 1 momentissa säädetään, että Kasvupalvelujen yleinen ohjaus ja strateginen kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Olisi tärkeää, että TEM ottaisi yleisessä ohjauksessa ja strategisessa kehittämisessä huomioon myös maakuntien mielipiteet. 4 / 5

5 31 Alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen neuvottelukunta 1 momentissa sanotaan, että Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen neuvottelukunta. Pykälän lopussa sanotaan, että vn:n asetuksella voidaan antaa tarkempia säädöksiä neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tarkemmista tehtävistä. Neuvottelukunnan kokoonpano, toimikausi ja tarkemmat tehtävät ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin. 32 Alueiden kehittämisen keskustelut Pykälän mukaan.valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat vn:n aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluissa voitaisiin ottaa huomioon myös maakuntaohjelma, jotta maakunnan suunnitelmat tulevat huomioon otetuiksi saman arvoisina kansallisten suunnitelmien kanssa. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että Keskustelujen tarkoituksena on valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Lauseesta näyttäisi puuttuvan verbi sanojen on ja valtion välistä (muodostaa? saavuttaa? luoda?). 40 Euroopan unionin rakennerahastotehtäviä koskevat siirtymäsäännökset Pykälästä puuttuu viittaus Euroopan unionin ulkorajayhteistyöohjelmiin, niiden toteuttaminen jatkunee myös nykyisillä hallintorakenteilla tämän ohjelmakauden loppuun saakka. 41 Vireillä olevia asioita koskevat siirtymäsäännökset Pykälässä säädetään siitä, miten käsitellään ELY-keskusten, keha-keskusten ja te-toimistojen keskeneräisiä vireillä olevia asioita tämän lain tullessa voimaan. Myös maakunnan liitolla on keskeneräisiä vireillä olevia asioita lain tullessa voimaan, niitä tämä pykälä ei kuitenkaan käsittele. Missä määritellään maakunnan liitoissa toteutuksessa ja vireillä olevien asioiden käsittely? 44 Henkilöstön asema Lapin liitto kantaa erityistä huolta henkilöstön asemasta, koska on nähtävissä että lain voimaantulo tarkoittaa nykyisten kasvupalvelujen työntekijöiden välitöntä YT-neuvottelua. On tärkeää, että koko henkilöstön muutosturvasta huolehditaan. 5 / 5