RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTON TOIMINTALINJAT Hyväksytty neuvoston kokouksessa Sisällys

Transkriptio

1 RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTON TOIMINTALINJAT Hyväksytty neuvoston kokouksessa Sisällys 1. Rikoksentorjuntaneuvosto Toimikauden painopisteet Neuvoston ja työvaliokunnan kokoukset Tutkimusjaosto ja paikallisen rikoksentorjunnan jaosto Valtionavustukset paikallisiin rikoksentorjuntahankkeisiin Seminaarit ja hankkeet Rikoksentorjuntaneuvoston viestintäsuunnitelma Kansainvälinen toiminta Sihteeristö ja talous... 9

2 1. Rikoksentorjuntaneuvosto Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä. Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Laajasti määritellen rikoksentorjunnalla tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka ehkäisevät rikoksia tai vähentävät niistä mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Rikoksentorjunnassa on kahdenlaisia strategioita: rikosten tilannetorjunta tai rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen. Tilannetorjunnan keinoin ehkäistään yksittäisiä rikoksia tapahtumasta esimerkiksi lisäämällä valvontaa, vaikeuttamalla rikoksen tekoa tai purkamalla rikoksentekoa puolustelevia verukkeita. Rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen taas pyrkii estämään yksilöä ryhtymästä rikollisiin tekoihin tai jatkamaan rikollista elämäntapaa. Rikoksista aiheutuu yhteiskunnalle ja yksilölle suuria menetyksiä, ja juuri näiden vahinkojen ehkäiseminen tekee rikoksentorjunnan kannattavaksi. Oikeusministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston työtä säädellään valtioneuvoston ohjesäännöllä ( /262) ja rikoksentorjuntaneuvostoa koskevalla asetuksella (396/2007).Asetuksen mukaan neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Neuvostolla on sihteeristö, minkä tehtäviä hoitavat oikeusministeriön tehtävään määräämät virkamiehet. Rikoksentorjuntaneuvostosta annetun asetuksen (396/2007) 1 :n mukaan rikollisuuden ehkäisyn, rikoksesta aiheutuvien haittojen vähentämisen ja turvallisuuteen liittyvän yleisten kysymysten käsittelyä varten on rikoksentorjuntaneuvosto. Rikoksentorjuntaneuvosto toimii oikeusministeriön yhteydessä. Neuvoston tehtävänä on: 1) seurata rikollisuutta ja koota tietoa toimista sen ehkäisemiseksi; 2) edistää rikollisuuden ehkäisyyn vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä rikollisuutta ehkäisevien hankkeiden ja tointen yhteensovittamisessa; 3) valmistella ohjelmia ja tehdä aloitteita ja esityksiä rikosten ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi; 4) edistää tiedotusta rikoksentorjunnan mahdollisuuksista, menetelmistä ja suositeltavista käytännöistä sekä ylläpitää ja kehittää rikosten ehkäisyn tietopalvelua; 5) tehdä aloitteita rikoksentorjunnan kehittämistä palveleviksi tutkimuksiksi ja kehittää rikoksentorjunnan suunnittelua ja menetelmiä; 6) antaa lausuntoja viranomaisten ja yhteisöjen suunnitelmista, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuteen tai joilla pyritään ehkäisemään rikoksia, ja avustaa näitä asiantuntemuksella rikoksentorjuntahankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa; 7) antaa oikeusministeriölle määräajoin katsaus rikollisuusongelmista ja suosituksensa niitä vähentäviksi toimiksi; 8) pitää yhteyttä ulkomaiden ja kansainvälisiin rikoksentorjunnan toimielimiin; sekä 9) suorittaa muut oikeusministeriön sille antamat tehtävät

3 2. Toimikauden painopisteet Neuvostolla on toimikaudella kolme painopistettä: 1) Neuvosto vahvistaa rikoksentorjunnan tietopohjaa. 2) Neuvosto kehittää paikallista rikoksentorjuntatyötä. 3) Neuvosto laatii kansallisen rikoksentorjuntaohjelman. Vuosisuunnitelma neuvoston kokouksista ja toimenpiteistä aikatauluineen valmistellaan seuraavaa vuotta varten neuvoston edellisen vuoden viimeisessä kokouksessa. ja Edellisen vuoden toimintakertomus käsitellään seuraavan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Vuoden 2016 vuosisuunnitelma täsmentyy jaostojen aloitettua työnsä ja laadittua omat työsuunnitelmansa. Lisäksi rikoksentorjuntaohjelman toimenpiteiden toteutus lisätään taulukkoon myöhemmin (liite 1). Vuoden teema Koko toimikauden kattavien painopisteiden lisäksi neuvosto valitsee vuosittaisen teeman ja päättää toimenpiteet kyseisen teemaan edistämiseksi. Vuonna 2016 teemana on turvapaikanhakijatilanteen synnyttämät haasteet. Mahdollisuuksia tarttua haasteisiin etsitään paikallisen rikoksentorjunnan ja kansalaistoiminnan alueilta. Vuoden 2017 teemaksi suunnitellaan alustavasti petosrikosten ehkäisyä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma Paikallisen rikoksentorjunnan kehittämiseksi laaditaan paikallista osallisuutta edistävä toimintaohjelma, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja ehkäistä häiriökäyttäytymistä. 1. Hankkeessa hyödynnetään kansalaisyhteiskuntapolitiikanneuvottelukunnan (KANE) suosituksia sekä selvityksiä ja rikoksentorjuntaneuvoston Naapuriaputyöryhmän 2 suosituksia ja tausta-aineistoa. Ohjelman toimenpiteillä on tarkoitus vahvistaa kansalaisten kokemusta osallistumisen mahdollisuuksista ja sen vaikuttavuudesta mm. turvallisuuden tunteeseen sekä vahvistaa paikallisuuden huomioon ottamista rikosten ehkäisyssä. Paikallisten ratkaisumallien tueksi on tärkeä tarjota myös yleisempiä malleja arkeen ja sen ongelmatilanteisiin (naapurustoriidat, arki- ja ympäristörikollisuus, ilkivalta, syrjäytyminen, pahoinvointi ja radikalisoituminen jne.), kuten esimerkiksi naapurisovittelu, alueen sosiaalityö, turvallisuuskävelyt, asukasisännöinti, tietyt vapaaehtoistyön muodot ym. Lisäksi 1 Oikeusministeriön tulostavoitteet v Kriminalipolitiikka. S.11: elle_2015.html.stx 2 Nämä tulostavoitteet perustuvat Naapuriapu-työryhmän suosituksiin ja tausta-aineistoon:

4 tarvitaan yleistä tietoa kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta myös mahdollisuuksista vaikuttaa, toimia ja puuttua epäkohtiin. Ohjelman suunnittelussa hyödynnetään tutkimukseen perustuvaa tietoa vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan muodoista, mahdollisuuksista ja konkreettista kokemusta sen eri vaiheissa (suunnittelu, seuranta-arvioinnit). Ohjelma valmistellaan rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristön virkamiestyönä. Sen valmistelussa ja täytäntöönpanossa osallistetaan erilaisia väestönryhmiä ja alueita osallisuustyöpajojen ja seminaarien muodossa. Tavoitteena on, että ohjelma olisi valmis vuoden 2016 kesäkuussa. Ohjelma kestäisi neuvoston toimikauden loppuun eli vuoden 2018 syksyyn, mutta toimeenpano jatkuu ohjelman päätyttyäkin. Ohjelman toimenpiteille esitetään resurssitarpeet. 3. Neuvoston ja työvaliokunnan kokoukset Neuvosto pitää vuonna 2016 neljä kokousta. Jatketaan aikaisempaa käytäntöä, jonka mukaan kokouksia isännöivät kiertävästi neuvostossa edustettuina olevat yhteistyötahot ja samalla tutustutaan heidän toimintaansa. Neuvoston kokouksissa esitetään jokin ajankohtainen tai isäntäpaikan toimintaan liittyvä rikollisuuskatsaus. Työvaliokunta valmistelee neuvoston kokouksissa käsiteltäviä asioita ja päättää asioista, joista se työjärjestyksen perusteella on oikeutettu päättämään. Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Kokousten suunnitellut ajankohdat, isännät, teemat ja tärkeimmät käsiteltävät asiat ovat seuraavat: Joulukuu: Kokouspaikka oikeusministeriö Asetetaan Haasteen toimitusneuvosto ja nimitetään päätoimittaja Hyväksytään kannanotto esitettäväksi Turvallisesti yhdessä seminaarissa Maaliskuu Kokouspaikka: Kuntaliitto Teema: Paikallisten vastaanottokeskusten ja vastaanottavien kuntien tilanne Käsitellään ehdotukset rikoksentorjuntaohjelman toimenpiteistä Käsitellään jaostojen toimintasuunnitelmat Kesäkuun alku Kokouspaikka: Kalliolan kansalaistalo Teema: avoin Hyväksytään luonnos rikoksentorjuntaohjelmasta Hyväksytään avustuslausunto???

5 Syyskuu Kokouspaikka: avoin Teema: avoin Suomen ECPA-ehdokkaan valinta Joulukuu Kokouspaikka: avoin Teema: avoin Rikoksentorjuntakatsaus ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma 4. Tutkimusjaosto ja paikallisen rikoksentorjunnan jaosto Asetuksen (396/2007) mukaan neuvosto voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan ja jaostoja. Jaostot asetetaan käsittelemään rikoksentorjunnan tiettyjä rajattua osa-alueita ja niihin voi kuulua myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä. Neuvostolla on tulevalla toimikaudella kaksi jaostoa; tutkimusjaosto ja paikallisen rikoksentorjuntatyönjaosto. Tutkimusjaosto seuraa rikollisuustilanteen kehitystä, valmistelee rikoksentorjuntakatsaukset, kerää hyviä käytäntöjä ja tekee tutkimusaloitteita. Paikallisen rikoksentorjuntatyön jaosto kerää hyvien käytäntöjä, edistää viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä, tiedottaa paikallistasolle sekä kehittää ja suunnittelee rikoksentorjuntaa. Jaostot laativat vuosittaiset toimintasuunnitelmansa vuoden ensimmäisissä kokouksissa. Molempien jaostojen ensimmäisen vuoden toiminnassa painottuu rikoksentorjuntaohjelman valmistelu. 5. Valtionavustukset paikallisiin rikoksentorjuntahankkeisiin Oikeusministeriö on varannut vuodelle 2016 valtionavustuksia käytettäväksi yhteisöille rikoksentorjuntahankkeiden tukemiseen sekä hankkeiden arvioimiseen. Avustettuja hankkeita seurantaa jatketaan ja sihteeristö osallistuu tarvittaessa hankkeiden kehittelyyn ja toteutukseen. Huolehditaan, että hankkeet raportoidaan ja kuvaukset sisältävät mahdollisuuksien rajoissa tuloksellisuusarvioinnin edellyttämät tiedot. Budjettikäsittelyssä ministeriöiden avustuksia kansalaisjärjestöille ja yhteisöille on leikattu rajusti. Avoin hakumenettely on raskas ja sitoo voimavaroja liikaa, joten rahoitus kannattaa käyttää hankkeiden ja arviointitutkimusten tilaamiseen. Vuoden 2016 avustukset käytetään rikoksentorjuntaohjelmaan liittyvien tutkimusten tai hankkeiden käynnistämiseen (kilpailutussäännökset huomioiden). 6. Seminaarit ja hankkeet 1) Turvallisesti yhdessä hyviä malleja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi, klo , Säätytalo.

6 Seminaarissa esitellään hyviä malleja, joiden avulla edistetään yhteisön sopeutumista rakenteellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Kuulemme myös menetelmistä, joita käytetään sekä uusien ja vanhojen asukkaiden vuoropuhelun että turvallisuudentunteen lisäämiseksi. 2) Alueelliset seminaarit yhdessä aluehallintovirastojen ja Kuntaliiton kanssa Rikoksentorjuntaohjelman levittämiseksi Seminaarissa esitellään rikoksentorjuntaohjelmaa ja siinä esitettyjä toimenpiteitä, joiden avulla edistetään paikallista osallisuutta rikosten torjunnassa ja asukkaiden turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamisessa. 7. Rikoksentorjuntaneuvoston viestintäsuunnitelma Rikoksentorjuntaneuvostoa koskevan asetuksen (374/2010) mukaan neuvoston tulee edistää tiedotusta rikoksentorjunnan mahdollisuuksista, menetelmistä ja suositeltavista käytännöistä sekä ylläpitää ja kehittää rikoksen ehkäisyn tietopalvelua. Viestintä on keskeinen osa rikoksentorjuntaneuvoston johtamista ja kaikkea toimintaa. Viestintäsuunnitelman tavoitteena on neuvoston tunnettuuden lisääminen luotettavana rikoksentorjuntatiedon tuottajana. Viestinnällä tuetaan rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelman painopisteiden toteuttamista. Painopisteet ovat: Neuvosto kehittää paikallista rikoksentorjuntatyötä. Viestinnässä tämä otetaan huomioon erityisesti verkkopalvelujen kehittämisessä. Myös seminaarit ja viestintä paikallisen rikoksentorjunta- ja turvallisuussuunnittelun verkostossa on tärkeää. Neuvosto vahvistaa rikoksentorjunnan tietopohjaa. Hyviä käytäntöjä välitetään erityisesti verkkopalvelujen kautta. Tiedottamista neuvoston ja oikeusministeriön tukemista rikoksentorjuntahankkeista kehitetään ja samoin tarjotaan tuettaville hankkeille informaatiota ja koulutusta hankkeiden toteuttamisesta ja arvioinnista. Neuvosto laatii kansallisen rikoksentorjuntaohjelman. Ohjelman valmistuttua tietoa siitä ja sen toimenpiteistä levitetään järjestämällä neuvostolla olevien yhteistyötahojen kanssa yhteisiä seminaareja eri puolilla Suomea. Kaikista näistä painopisteistä tuotetaan lisäksi artikkeleja Haaste-lehteen, uutisia uutiskirjeeseen sekä osallistutaan aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Kohderyhmät Rikoksentorjuntaneuvoston viestinnän tärkein kohderyhmä ovat rikoksentorjuntatyötä tekevät ammatti-ihmiset kunnissa, valtiolla ja järjestöissä sekä kansalaistoimijat. Tämä tarkoittaa sekä sellaisia henkilöitä, jotka päätoimisesti ovat tekemisissä rikollisuuden ehkäisyn kanssa, että sellaisia, joiden työ eri tavoin vaikuttaa rikollisuuden riskeihin ja rikosten vaikutuksiin. Viestinnän kanavia rikoksentorjuntatyötä tekeville ovat verkkosivustot, sosiaalisen median sivut, Haaste-lehti, neuvoston uutiskirje sekä vuosittaiset

7 rikoksentorjunta- ja teemaseminaarit. Tärkeä tehtävä toimikauden aikana on päivittää paikallisten yhteyshenkiöiden ja muiden neuvoston viestinnän kohderyhmien verkostot. Toimittajat ovat myös keskeinen viestinnän kohderyhmä, sillä tieto leviää tehokkaasti kansalaisille ja yhteiskunnallisille päättäjille median kautta. Yleensä tiedottamista lisätään, erityisesti neuvoston teemakokouksista ja kannanotoista. Myös rikoksentorjunnasta kiinnostuneet kansalaiset ovat tärkeä kohderyhmä. Rikoksentorjuntaneuvostolla on melko vähän suoraa neuvontaa kansalaisille. Enimmäkseen heidät ohjataan verkkosivuilla eri tahojen rikoksentorjuntavinkkeihin. Kansalaisten palvelua parannetaan verkkosivujen sisältöuudistuksen yhteydessä. Vuorovaikutusta kansalaisten kanssa parannetaan kauden aikana kokeilemalla sopivissa hankkeissa valtionhallinnon keskustelufoorumeita ja osallistumalla sosiaaliseen mediaan. Lisäksi seurataan ajankohtaista keskustelua ylipäätään. Viestinnän keinot Verkkopalvelut Verkkoviestintä on neuvoston tärkein viestintäkeino. Verkkopalveluissa julkaistaan uutisia neuvoston toiminnasta ja tarjotaan perustietoa rikoksentorjunnasta eri kohderyhmien tarpeisiin. Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö on tuottanut viime vuosina neljää verkkosivustoa: neuvoston pääsivustoa, turvallisuussuunnittelun teemasivustoa, väkivallan vähentämisen teemasivustoa sekä Haaste-lehden verkkoversiota. Käytännössä resurssit eivät ole tähän riittäneet, joten selvitetään mahdollisuutta ajaa alas toinen tai molemmat teemasivustot ja siirtää olennaiset sisällöt rikoksentorjuntaneuvoston pääsivustoon ja muihin oikeusministeriön verkkopalveluihin (esimerkiksi rikoksen uhrin palvelujen osalta). Rikoksentorjuntaneuvoston pääsivuston sisällön lisääminen ja kehittäminen ovat viestintäsuunnitelman tähdellisin tehtävä. Huomiota kiinnitetään erityisesti tiedon välittämiseen hyvistä käytännöistä. Sosiaalinen media Rikoksentorjuntaneuvostolle perustetaan ensi vaiheessa viestinnän tueksi Twitter-tili ja myöhemmin mahdollisesti Facebook-sivut, jos rikoksentorjuntaohjelman toimenpanosta tai muuten ilmenee tarvetta tällaiseen vuorovaikutukseen. Twitter-tilin tarkoituksena olisi tiedon jakaminen neuvoston toiminnasta ja verkkosivujen sisällöstä, neuvoston taustatahojen rikoksen ehkäisyyn liittyvistä uutisista, julkaisuista ja tapahtumista sekä yleensä rikoksentorjunnan ja kriminologian ajankohtaisista asioista. Haaste-lehti Haaste-lehdessä käsitellään rikollisuuden, rikoksentorjunnan ja kriminaalipolitiikan asioita ja erityisesti alaa koskevaa tutkimusta yleistajuisesti. Lehti jatkaa teemanumeroiden julkaisemista. Rikoksentorjuntanäkökulma otetaan sisällössä entistä paremmin huomioon. Uutiskirje Sähköpostitse lähetettävällä ja verkkosivuilla julkaistavalla uutiskirjeellä neuvosto tiedottaa ajankohtaisista rikoksentorjunta-asioista, kuten neuvoston kokouksista, tulevista seminaareista ja muista tapahtumista. Siinä on myös uutisia rikoksentorjunnan kannalta kiinnostavista tutkimuksista, selvityksistä ja hankkeista.. Tiedotteet ja median kautta viestiminen

8 Tiedotteilla kerrotaan rikoksentorjuntaneuvoston toimintaan liittyvistä uutisista medialle. Tiedotustilaisuus voidaan järjestää, jos pelkkä tiedote ei riitä asian esittelemiseksi. Seminaarit Omien seminaarien järjestäminen on edelleen rikoksentorjuntaneuvoston tärkeä viestintäkanava. Seminaarien esitykset jaetaan mahdollisuuksien mukaan verkossa. Harkitaan mahdollisuutta osallistua Suomi100-juhlavuoden ohjelmaan omalla tapahtumalla juhlavuoden teema on Yhdessä. Julkaisut Rikoksentorjuntaneuvosto tuottaa tarpeen mukaan rikollisuuden ehkäisyyn liittyviä julkaisuja ja oppaita. Julkaisut tuotetaan enimmäkseen sähköisessä muodossa pdf:nä mutta esimerkiksi oppaat ja esitteet myös painettuna. Neuvoston toimintaan liittyvä materiaali Rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelma, toimintakertomus ja rikoksentorjuntakatsaukset ovat saatavilla julkisesti verkkopalvelussa. Kokouksista toimitetaan aina uutinen uutiskirjeeseen ja myös lehdistötiedotteen tekemistä harkitaan teemoitetuista kokouksista. Neuvonta Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö antaa rikoksentorjunnan suunnitteluun liittyvää asiantuntija-apua mahdollisuuksiensa mukaan ja tehtävänkuviensa puitteissa. Resurssit ja vastuut Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristön resurssit viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen ovat varsin pienet viestintätehtävään nähden, joten viestinnän toteuttamisessa tarvitaan ostopalveluja. Neuvoston toimintamäärärahoja pyritään tarvittaessa nostamaan niin, että tärkeäksi nähdyt viestintähankkeet pystytään toteuttamaan. Rikoksentorjuntaneuvoston viestintää johtavat puheenjohtaja ja pääsihteeri. Kannanoton esittämisestä sovitaan neuvoston kokouksessa tai puheenjohtajan päätöksellä. Neuvosto ottaa kantaa tapaukseen tai ilmiöön silloin kun se pystyy tuomaan asiaan erityisen rikoksentorjuntanäkökulman. Kannanottoja voidaan tehdä yhdessä substanssitoimijoiden kanssa. Pääsihteeri päättää esimerkiksi tiedotteen julkaisemisesta tai tiedotustilaisuuden järjestämisestä. Lehdistötiedottamisessa hyödynnetään oikeusministeriön viestintäyksikön palveluja. Seminaaritiedottaminen hoidetaan yhteistyössä muiden järjestäjätahojen kanssa. Julkiseen keskusteluun osallistumisesta neuvoston nimissä vastaavat puheenjohtaja ja pääsihteeri keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Jaoston puheenjohtaja vastaa jaoston nimissä tapahtuvasta keskusteluun osallistumisesta. Neuvoston jaostojen ja työryhmien tulee ottaa toiminnassaan huomioon viestintänäkökohdat. Jokaiselle neuvoston jäsenelle ja varajäsenelle kuuluu viestinnän edistäminen. Heidän tulee kokouksissa ja sihteeristön välityksellä tiedottaa vireillä olevista rikollisuuden ehkäisyä ja turvallisuuden edistämistä koskevista hankkeista ja asioista. Lisäksi heidän toivotaan osallistuvan mahdollisuuksien mukaan asiantuntijana mediassa käytävään keskusteluun. Sihteeristössä neuvoston viestintää suunnittelee ja koordinoi viestintäasiantuntija. Jokainen sihteeristön jäsen vastaa oman tehtäväalueensa viestinnän edistämisestä ja omien

9 hankkeidensa viestintäsuunnitelmista. Julkiseen keskusteluun osallistumiseen oman erityisalueensa asiantuntijana rohkaistaan. Haaste-lehden toimittamisesta vastaavat toimitussihteeri ja sivutoiminen päätoimittaja yhdessä toimitusneuvoston kanssa sen mukaisesti kuin rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaisusopimuksessa on sovittu. Seuranta ja arviointi Rikoksentorjuntaneuvoston tiedotuksen läpimenoa ja yleensä rikoksentorjuntaa koskevaa julkisuutta sekä neuvoston verkkopalvelun käyttäjämääriä ja käyttöä seurataan sihteeristössä. 8. Kansainvälinen toiminta Pohjoismainen yhteistyö Yhteistyö muiden Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen ja -elinten kanssa on edelleen tärkeä osa rikoksentorjuntaneuvoston toimintaa. Neuvostojen vuositapaaminen 2016 pidetään Ruotsissa. Tanskan rikoksentorjuntaneuvosto on tehnyt aloitteen yhteispohjoismaisesta hankkeesta, joka käsittelee nuorten lähisuhteissa kokemaa väkivaltaa. Sihteeristö osallistuu hankkeeseen. Pohjoismainen kriminologinen yhteistyöneuvosto (NSfK) on edelleen Rikoksentorjuntaneuvoston tärkeä pohjoismainen yhteistyökumppani. Neuvosto osallistuu NSfK:n ja muiden pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden kanssa edelleen lehden Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention julkaisemiseen. Rikoksentorjuntayhteistyö Euroopan unionissa EUCPN Rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö vastaavat yhdessä Suomen kansallisesta edustuksesta Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN). Kriminaalipoliittisen osaston tai sihteeristön edustaja osallistuu EUCPN:n kokouksiin ja konferensseihin ja välittää keskeistä tietoa (mm. toimivat rikoksentorjuntakäytännöt) eteenpäin kotimaassa ja suomalaista rikoksentorjuntaosaamista verkoston kautta muualle Eurooppaan. Rikoksentorjuntaneuvosto toimii edelleen Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN) ja järjestää Suomen ehdokkaan etsinnän Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun. 9. Sihteeristö ja talous Neuvoston sihteeristönä toimivat oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston tehtävään määrätyt virkamiehet. Sihteeristössä on tällä hetkellä kuusi työntekijää. Sihteeristö tekee lisäksi kriminaalipoliittisen osaston määräämiä tehtäviä. Sihteeristön palkat ja muut kustannukset sisältyvät kriminaalipoliittisen osaston henkilöstö- ja muihin kustannuksiin. Rikoksentorjuntaneuvoston toimintamenoihin on varattu noin euroa, mutta rahoitusta mahdollisesti leikataan (liite 2). Tästä maksetaan mm. toimintasuunnitelman tilaisuuksien

10 kustannuksia, Haasteen nettomenot, julkaisut ja neuvoston käyttämien asiantuntijoiden matkustuskuluja. Yhteisöille rikoksentorjuntahankkeisiin ja niiden arviointeihin myönnettäviin avustuksiin varattua määrärahaa tullaan leikkaamaan aikaisempien vuosien eurosta, mutta lopullinen suuruus selviää alkuvuodesta 2016.