Oulun kaupunki lähettää asiantuntijalausunnon perhehoitolain muuttamisesta.

Transkriptio

1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Oulun kaupunki lähettää asiantuntijalausunnon perhehoitolain muuttamisesta. Oulussa OULUN KAUPUNKI Arja Heikkinen sosiaalijohtaja

2 Oulun kaupungin lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laista perhehoitolain muuttamiseksi (HE 86/2016) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitolakia. Perhehoitolaki (263/2015) tuli voimaan Esityksen mukaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotettaisiin ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättäisiin. Esityksessä perhehoitolakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voisi laissa säädetyin edellytyksin olla kuusi. Päätoimisille perhehoitajille tulisi tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi täsmennettäisiin oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytää Oulun kaupungilta lausuntoa hallituksen esitykseen eduskunnalle laista perhehoitolain muuttamiseksi. Lausunnon määräaika on Asiasta järjestetään asiantuntijakuuleminen Helsingissä Yleistä Perhehoitoa voidaan järjestää lapsille ja nuorille lastensuojelulain (417/2007), kehitysvammalain (519/1977), kotouttamislain (1386/2010) ja vammaispalvelulain 380/1987 perusteella ja aikuisille sekä ikäihmisille kotouttamislain, kehitysvammalain, vammaispalvelulain, omaishoidon tuesta annetun lain ja vanhuspalvelulain (980/2012) perusteella. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitajaa. Lastensuojelun perhehoitajista 60 on sukulaissijaisvanhempia. Lasten ja nuorten päivystyksellisiin tarpeisiin vastaa noin 20 päivystys- ja kriisiperhettä, joissa järjestetään tilapäistä ja päivystyksellistä perhehoitoa. Perhehoidon määrän kasvu tulee jatkossa kohdentumaan erityisesti vanhuksiin ja kehitysvammaisiin ja vammaisiin henkilöihin. Omaishoitajia on Oulun kaupungissa 1487 hoitajaa, joista 689 toimii alle 65-vuotiaiden omaishoitajana. Ikäihmisille on Oulussa tarjolla kaksi perhehoitokotia, joissa järjestetään tilapäistä perhehoitoa korvaamaan omaishoitajien vapaapäivät. Lastensuojelun perhehoitajien vapaapäivien vapaapäivät on järjestetty tilapäisen perhehoidon tai kotiin annettavan palvelun avulla. Perhehoito on hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito on ympärivuorokautista tai osavuorokautista hoitoa ja pit- 2

3 käaikaista tai tilapäistä hoitoa. Perhehoidon tavoitteena on antaa hoidettavalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Oulun kannanotto: Perhehoidossa täytyy eritellä pitkäaikainen, tilapäinen ja päivystyksellinen perhehoito. Lakimuutos ei erittele perhehoitoa tältä osin. Pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvat ovat omassa kodissaan. Samassa perhekodissa Oulun kaupungin linjauksen mukaisesti ei voi olla lyhytaikaisia ja päivystyksellisiä perhehoidon asiakkaita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että omassa kodissa olisi jatkuvasti vieraita ihmisiä, jos samalla perhehoitajalla on pitkäaikaisia, lyhytaikaisia ja päivystyksellisiä hoidettavia. Tämä voi vaikuttaa huonontavasti perhehoidettavien vointiin. Tämän vuoksi Oulun kaupungissa eriytettiin lastensuojelun päivystyksellinen perhehoito omaksi toiminnaksi. Lisäksi perhehoitajien osaamisvaatimus lyhytaikaiseen ja päivystykselliseen perhehoitoon ovat erilaiset. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukainen yrityspohjainen ammatillinen perhehoito ja perhehoitolain (263/2015) mukainen toimeksiantosopimuspohjainen ammatillinen perhehoito tulee käsitteellisesti määritellä selkeämmin. On epäselvyyttä siitä, millä tavalla ammatillisen perhekodin (perhehoitolain mukainen) toiminta eroaa ammatillisen perhekodin (yrityspohjainen, yksityisen sosiaalipalvelulain mukainen) toiminnasta. Perhehoidosta maksettava vähimmäispalkkio Perhehoitolain 16 :ssä säädetään perhehoitajan oikeudesta saada palkkiota tekemästään perhehoitotyöstä. Palkkiota korotetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoitolaissa säädetään vain palkkion vähimmäismäärästä. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia myös vähimmäismäärää suuremmasta hoitopalkkiosta ja vapaiden määrästä. Ehdotuksessa perhehoidosta kuukausittain maksettavan palkkion alarajaa nostetaan 691,25 eurosta 775 euroon. Ehdotuksessa ansiotason korotuksella lisätään perhehoitotyön houkuttelevuutta ja parannetaan työmahdollisuuksia, erityisesti naisten työllisyyttä. Oulun kannanotto: Palkkioiden alarajan nostaminen on oikeansuuntainen toimenpide, jolla on jonkin verran vaikutusta perhehoitajuuden työn houkuttelevuuteen. Palkkion alarajan nostaminen ei kuitenkaan välttämättä vaikuta siihen, että perhehoito olisi vaihtoehto muille ns raskaimmille palveluille. Tämän vuoksi Oulun kaupungissa on otettu käyttöön lastensuojelussa 4 maksuluokkaa. Vain 20 % perhehoitoon sijoitetuista lapsista 3

4 sijoittuu hoidon vaativuudeltaan alimpaan maksuluokkaan, kaikki muut lapset ovat 2-4 maksuluokissa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata asiakkaan hoidon vaativuutta. Hoidon vaativuuden arvioinnissa tulisi olla käytössä kansallisesti yhdenmukaiset mittarit. Oulussa on käytetty vammaispalvelussa palvelutarpeen arvioinnissa THL:n kehittämää ASTA-mittaristoa, joka on tehnyt asiakkaan hoidon vaativuuden läpinäkyväksi ja palvelun perusteet yhdenvertaisemmiksi. Ikäihmisillä on käytössä RAI-mittaristo, jonka soveltuvuus perhehoitoon tulee hyödyntää. Lastensuojelussa on otettu käyttöön oma sovellus (Liite 1) lapsen hoitoisuuden arvioinnissa ja perhehoitajan maksukorvauksen perusteissa. Perhehoitajilla tulee olla selkeä käsitys siitä, mihin perustuu esimerkiksi lapsen hoidon vaativuus ja siihen perustuva maksuluokka. Hoidettavan hoidon vaativuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon perhehoitajan kokonaistilanne, esimerkiksi perheessä on samanikäisiä lapsia useita, hoitotyön ympärivuorokautinen sitovuus. Omaishoidon tuen lakiesitys laajentaa tilapäisen ja osavuorokautisen perhehoidon tarvetta vapaapäivien järjestämisessä. Omaishoidon vapaan toteutuessa osavuorokautisena hoitona yhden hoidettavan kotona, palkkio jää usein niin pieneksi, että halukkuutta ryhtyä sijaishoitajaksi ei helposti löydy. Perhehoidon palkkioiden tulee tilapäisessä ja osavuorokautisessa perhehoidossa olla sellaisella tasolla, että perhehoitajia saadaan rekrytoitua omaishoitajien lakisääteisten vapaiden sijaishoitajiksi. Perhehoitajien määrän kasvaminen edellyttää etenkin suurissa kaupungeissa tai maakunnissa perhehoitajapoolin ylläpitämistä sähköisen järjestelmän kautta. Tämä tulisi ottaa huomioon kansallisella rahoituksella. Myös kehittämistyötä tulee tehdä kansallisesti. Sähköisessä järjestelmässä tulisi olla perhehoitajien osaamisprofiilit, paljonko perhehoidossa on vapaita paikkoja ja asiakkaita sekä asiakkaiden vaativuusluokitukset, perhehoitajien etäisyydet kuntakeskuksesta ja muut erityishuomiot. Oheishuoltajuuden sääntelyn täsmentäminen Oheishuoltajille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta samoin edellytyksin kuin perhehoitajille. Lisäksi heille järjestetään palveluja ja tukitoimia perhehoitolain 10 mukaisesti. Jatkossa oheishuoltajat rinnastetaan perhehoitajiin ja heille mm. suositellaan ennakkovalmennuksen käymistä. Oulun kannanotto: Oheishuoltajien rinnastaminen perhehoitajiin on tärkeää. Oheishuoltajille tarjoutuu resursseja perhehoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti. 4

5 5 Oikeus vapaaseen Ehdotuksessa perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään yhdestä kahteen vuorokauteen sellaista kalenterikuukautta kohden, jolloin perhehoitaja on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Oulun kannanotto: Muutos tukee perhehoitajan työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä. Vapaiden määrä sidotaan hoidettavan/hoidettavien hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää toimeksiantosopimuksella vähimmäistason ylittävä määrä vapaita hoidon vaativuuden perusteella. Oulussa tavoitteena on kehittää eri asiakasryhmille yhdenmukaiset mittarit, joilla hoidon vaativuutta ja sitovuutta arvioidaan. Tavoitteena on valmentaa kiertäviä toimeksiantosuhteisia perhehoitajia, jotka ovat erikoistuneita perhehoitajien/omaishoitajien vapaan aikaiseen sijaishoitoon joustavasti eri asiakasryhmille. Sijaishoitajat voidaan perehdyttää eri asiakasryhmien perhehoitajiksi Perhehoitoliiton tai Pesäpuun ennakkovalmennusohjelmalla, jota täydennetään yksilöllisellä valmennuksella. Jatkossa omais- ja perhehoitokeskukset ylläpitävät rekisteriä sijaishoitajista. Vapaiden seuranta ja sijaishoidon järjestäminen tarvitsevat sähköisen järjestelmän, jonka avulla perhehoitajien ja omaishoitajien vapaapäivien pitämistä voidaan seurata. Perhehoitajan aloitteesta käyttämättömiä vapaapäiviä ei korvata jatkossa rahalla, koska se ei tue perhehoitajan jaksamista. Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset Ehdotuksessa päätoimisille perhehoitajille tulee tarjota mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. Muille kuin päätoimisille perhehoitajille voidaan järjestää hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tarvittaessa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset olisivat perhehoitajalle vapaaehtoisia. Oulun kannanotto: Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla vahvistetaan työkyvyn vajeiden ennaltaehkäisevää tunnistamista sekä varhaista puuttumista. Niiden avulla tunnistetaan myös muut mahdolliset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät varhaisessa vaiheessa. Tarkastuksilla madalletaan kynnystä ryhtyä perhehoitajaksi. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksia varten on olemassa omahoitopalvelussa sähköinen terveystarkastus ja valmennus, jossa henkilö kirjautumisen jälkeen tekee itse arvioinnin terveydentilastaan, saa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tarvittaessa järjestelmä myös ehdottaa erilaisia hyvinvointivalmennuksia hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkastuksen tulos on henkilön niin halutessaan myös terveydenhuolloin ammattilaisten nähtävillä. Omahoitopalvelun kautta perhehoitajat voivat olla sujuvasti yhteydessä omaan terveyskeskukseen ja saada terveyttään tukevaa palvelua.

6 6 Kaikilla perhehoitajilla on mahdollisuus sähköisen omahoitopalvelun kautta tehdä arvio terveydentilastaan, saada tietoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä hyvinvointivalmennuksista ja tarvittaessa olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen. Perhekodissa hoidettavien määrä Perhehoitolain 7 :ään lisätään 2 momentti, jonka mukaan hoidettavien määrä voi olla enintään kuusi, mikäli perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitolain 6 :n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus (so. ammatillinen perhehoito 6 3 mom.). Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa voidaan jatkossa hoitaa enintään neljää hoidettavaa / yksi hoitaja ja enintään kuutta hoidettavaa / kaksi taloudessa asuvaa perhehoitajaa omat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna. Koulutuksellisen vähimmäistason tulee toteutua, jolla tarkoitetaan koulutuksen, kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuutta, hyväksytysti suoritettua ennakkovalmennusta ja vähintään toisella perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvalta tehtävään soveltuvaa koulutusta ja riittävää kokemusta hoito- tai kasvatustehtävistä. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (263/2011) mukaisessa ammatillisessa perhehoitokodissa voidaan hoitaa perhehoitolain 8 :n mukaan enintään seitsemää henkilöä, kun perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon ja ammatilliseen perhehoitoon sovelletaan perhehoitolakia (263/2015). Ammatillista perhehoitoa annetaan myös yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaisesti 7 :ssä tarkoitetun lain perusteella ammatillisessa perhekodissa. Oulun kannanotto: Terminologian selkeyttäminen tulisi jatkossa olla tavoitteena, ks. kannanotto kohdassa Yleistä. Muutoin hoidettavien määrän kirjaaminen selkeästi lakiin on hyvä asia. Perhehoitajille järjestettävä muu tuki Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhehoidon laatutyöryhmä esittää alueellisesti perustettavaksi omais- ja perhehoidon keskuksia. Keskuksissa on mahdollista koota yhteen kotiin annettavan palvelun kysyntä ja resurssit kaiken ikäisille perhehoitoasiakkaille. Tavoitteena on lisätä perhehoidon osuutta ikäihmisten, kehitysvammaisten ja vammaisten ympärivuorokautisessa hoidossa. Esityksen tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa kuntien eri-

7 laisia käytäntöjä ja parantaa perhehoitajien keskinäistä yhdenvertaisuutta maan eri osissa ja kuntien sisällä. Oulun kannanotto: Lastensuojelussa perhehoitoa on ollut jo pitkään. Ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien perhehoidon käytännöt ja toimintatavat tulee yhdenmukaistaa lastensuojelun perhehoidon kanssa. Muut asiakasryhmät hyötyvät lastensuojelussa tehdystä kehitystyöstä. Perhehoito on yhteistä kaikille asiakasryhmille ja siten jokainen asiakasryhmä on erityinen. Etuudet tulee olla samat kaikille perhehoitajille. Perhehoidon monimuotoistaminen pitkäaikaisessa ja sijaishoidossa mahdollistuu perhehoitokeskusten kautta kokoamalla yhteen tietoa ja resursseja eri asiakasryhmien tarpeista ja perhehoitajista. Lastensuojelun perhehoitajilla saattaa olla mielenkiintoa ottaa kotiinsa hoidettavaksi myös ikäihmisiä tai kehitysvammaisia. Myös vapaiden järjestämisessä sijaishoitajina toimivat perhehoitajat voivat toimia erilaisten ja eri-ikäisten asiakkaiden perhekodeissa. Näin voidaan myös lisätä työllistymistä. Ennakkovalmennuksessa olevilta perhehoitajilta tulee voida pyytää oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteriote ennakkovalmennuksen aikana perhehoidon kohderyhmän iästä riippumatta. Ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito tulee tältä osin rinnastaa alaikäisten perhehoitoon. Perhehoidossa olevien ikäihmisten, kehitysvammaisten ja vammaisten hoivan ja huolenpidon tarve on samanlainen kuin alaikäisillä lapsilla Perhehoitajille järjestettävää tukea ovat mm. ennakkovalmennus, täydennyskoulutus, mentorointi, perhehoitajalle nimetty vastuuhenkilö, tilapäinen lastenhoitoapu, tuetut lomat, työnohjaus ja vertaistuki. Perhehoitajille voidaan tarjota jatkossa myös sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Perhehoitajat voivat osallistua omaa toimialaansa koskevaan kunnan järjestämään koulutukseen, kuten lääkehoito- ja turvallisuusasiat. Lääkehoito-osaamisen taso tulisi valtakunnallisesti määritellä perhehoidossa (mm. verkkokoulutus, näytöt, luvat, lääkehoitosuunnitelma). Päivystyksellinen perhehoito tulee laajentaa koskemaan myös muita kuin lastensuojeluasiakkaita. Kriteerit asiakkuudelle määritellään kuntakohtaisesti. Joustavuutta perhehoidon tarpeen määrittelyyn Hoidettavan palvelutarve määritellään vastuutyöntekijän, hoidettavan ja verkoston kesken laaditussa palvelu- ja asiakassuunnitelmassa. Vastuutyöntekijä laatii ns. raamisopimuksen, joka perustuu asiakkaan palvelutarpeeseen. Raamisopimuksella omaishoitaja saa tietyn määrän vapaapäiviä kuukaudessa ja toimeksiantosopimuksella perhehoitaja tuottaa tietyn määrän perhehoitopäiviä kuukaudessa kyseiselle asiakkaalle. Raamisopimuksessa vastuutyöntekijä myös määrittelee perhehoitomuodon, ts. tilapäisen tai osavuorokautisen perhe- 7

8 hoidon, jota toteutetaan hoidettavan edun mukaisesti. Omaishoitajalla ja perhehoitajalla tulee olla mahdollista joustavasti sopia raamisopimuksen sisällä vapaiden toteutumisesta. 8

9 9 Liite 1 Oulun kaupungin perhehoitajien toimintamalli, valmistelussa. Hoitopalkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus Palkkioluokittelu perustuu kunkin hoidossa olevan asiakkaan hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Asiakkaan toimintakykyä ja hoidon vaativuutta arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan päivittäisen ohjauksen, valvonnan ja avun tarpeen mukaan (ADL 1 ja IADL 2 ). Arvioinnista vastaa asiakkaan asioista vastaava työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö perhehoito alkaessaan perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammatillista koulutusta. Lakisääteiset indeksikorotukset huomioidaan vuosittain. Kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoito Palkkio Maksuluokka 1 Kehitysvammaisella ei ole vaativia perussairauksia, rajoitteita tai psyykkisiä/käytösongelmia. Hän on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen (ADL 1-2). Maksuluokka 2 Kehitysvammainen tarvitsee ohjausta ja apua joissakin päivittäisissä toiminnoissa. Tarvitsee jonkin verran valvontaa. Lieviä käytös- ja/tai psyykkisiä ongelmia. Hänellä on hoitoa tarvitsevia vaativia sairauksia. Hän tarvitsee apua useissa päivittäisissä toiminnoissa. (ADL 3-4). Maksuluokka 3 Kehitysvammaisella on vaikeita, hoitoa vaativia sairauksia, rajoitteita tai psyykkisiä ongelmia. Asiakkaalla on haastavaa käyttäytymistä ja hän vaatii jatkuvaa valvontaa. Hän tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua. Hoitaminen vaatii erityisosaamista ja intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä. Hän on vaikeasti liikunta- ja monivammainen. (ADL 5-6). Pitkäaikainen perhehoito /kk Tilapäinen perhehoito /vrk Osavuorokautinen perhehoito /vrk 805, , , ADL- taidoilla (activities of daily living) tarkoitetaan päivittäisiä toimintoja ja taitoja. ADL-taitoja ovat perustaidot (pukeutuminen, syöminen, siisteys, aamulla ylösnouseminen, toiminnan ohjaus), kotitaloustaidot (siivous, ruoanlaitto) ja sosiaaliset taidot (kaupassakäynti, harrastuksiin osallistuminen) 2 IADL- taidot (instrumental activities of daily living) = välineellisistä toiminnoista suoriutumisen taso (esim. puhelimen, rahan käyttö, kulkuvälineiden käyttö, jne.)

10 10 Erityismaksuluokka 4 Saattohoito tai muu vastaava tilanne, esimerkiksi vakavan leikkauksen jälkeinen kotihoito sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja hoito vaatii erityisosaamista. Hoito on erittäin intensiivistä hoitotyötä ja asiakas vaatii jatkuvaa valvontaa. Kulukorvaus Sovelletaan vain erityistilanteessa ja hoitopalkkio sovitaan tapauskohtaisesti. Pitkäaikainen perhehoito /kk Tilapäinen perhehoito /vrk Osavuorokautinen perhehoito /vrk Peruskulukorvaus Erityislisä (korvaus erityisistä kuluista) Käynnistämiskorvaus enintään 2916,43 (kuitit, suunnitelma) Matkakorvaus Kelan matkakorvaustaksan mukaisesti 0,20 /km Hoidettavan kotona annettava perhehoito Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito /vrk Maksuluokka 1 805, Maksuluokka , Maksuluokka , Osavuorokautinen perhehoito /vrk

11 11 Ikäihmisten perhehoito Palkkio/perhehoito hoitajan kotona Maksuluokka 1 Ikäihminen tarvitsee paljon apua ja hoitoa ikääntymisestä tai sairaudesta johtuvasta toimintakyvyn alenemisesta johtuen. Asiakkaalla on oikeus säännölliseen tai tilapäiseen kotihoitoon. Maksuluokka 2 Hoitopalkkio sovitaan tapauskohtaisesti hoidon vaativuuden perusteella. Ikäihminen tarvitsee jatkuvaa laitostasoista hoitoa ja tarvitsee säännöllisesti apua myös yöaikaan. Hän ei kykene liikkumaan itsenäisesti tai siirtymään itsenäisesti esim. pyörätuoliin. Saattohoito. Pitkäaikainen perhehoito /kk Tilapäinen perhehoito /vrk 1138, Sopimuspalkkio Osavuorokautinen perhehoito /vrk Palkkio/perhehoito hoidettavan kotona Matkakorvaus Kulukorvaus 1138, ,20 /km Pitkäaikainen Tilapäinen perhehoito perhehoito /kk /vrk Peruskulukorvaus Erityislisä (korvaus erityisistä kuluista) Käynnistämiskorvaus enintään 2916,43 (kuitit, suunnitelma) Osavuorokautinen perhehoito /vrk

12 Perhehoidon asiakas on perhehoidon aikana oikeutettu kaikkiin niihin palveluihin, joita hän saisi omaan kotiinsa. Näitä ovat mm: Hoitotarvikkeet: Perhehoidon asiakas on oikeutettu saamaan hoitotarvikejakelun tarvikkeita Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden hoitotarvikejakelun ohjeen mukaan. Mikäli asiakas on uusi asiakas eikä aikaisemmin saanut tarvikkeita, tehdään tarvittaessa lähete hoitotarvikejakeluun. 12 Lääkehoito: Hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä sovitaan hoidettavan lääkehoidon toteuttamisesta. Ravitsemus- ja liikunta: Perhehoidossa olevalle tarjotaan päivittäinen ruokailu valtakunnallisen ikäihmisten ravintosuosituksen mukaisella ateriarytmillä, jolloin riittävä nesteiden ja ravinnon saanti toteutuu. Erityisruokavalio järjestetään niitä tarvitsevalle asiakkaalle (voi oikeuttaa erityislisään kulukorvauksessa). Lounasateria kattaa 1/3 päivittäisestä energiansaannista eikä yöpaasto jää yli 11 tunnin mittaiseksi. Kuljetuspalvelut: Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea voidaan myöntää perhehoidossa olevalle (hyvinvointiltk:n päätös 118/ ). 3 3 Vuonna 2016: Matkan kustannuksen yläraja on 50 ja palvelun perusteena ovat tulorajat (yksinasuva 1406 /kk ja pariskunta 2270 /kk).

13 Lastensuojelun perhehoito 4 Palkkioiden suuruuteen ei vaikuta Kelan vammaistukipäätös eikä sijaisvanhemman muu työllistyminen. Palkkioluokittelu perustuu lapsen hoidon vaativuuteen. Hoidon vaativuuden kriteerien täyttyminen arvioidaan vuosittain lapsen asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Arviointiin on laadittu erillinen lomake (lapsen hoitoisuuden arviointi). Lapsen hoidosta vastaava työntekijä on mukana arvioimassa lapsen hoidon vaativuutta. Korotettu hoitopalkkio maksetaan määräaikaisena (< 1 v.) ja siten, että ensimmäinen arviointi on 3 kk:n kuluttua sijoituksesta, jonka jälkeen korotetusta hoitopalkkiosta voidaan päättää enintään vuodeksi kerrallaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee palkkioesityksen palveluesimiehelle, joka päättää palkkiosta. Lapsen biologisten vanhempien tilanteen tai käyttäytymisen haasteellisuuden vuoksi voidaan maksua korottaa vaikka ko. maksuluokan kriteerit eivät muuten täyttyisi. Perusteluina ovat esimerkiksi uhkaavat vaaratilanteet ja yhteydenpidon erityinen työllistävyys sijaisperheelle. Päivystysperheille maksetaan lautakunnan päätöksen (OUKA 7504/ /2013) mukaisesti varallaolokorvaus 1500 /kk Käytöshäiriöllä tarkoitetaan toistuvaa ja itsepintaista muiden oikeuksia ja ikäryhmän tärkeitä sosiaalisia normeja rikkovaa käyttäytymismallia. Suomessa (ICD-10) käytöshäiriön eri muodot ovat perheen sisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen ja masennusoireinen käytöshäiriö, uhmakkuushäiriö sekä hyperkineettinen käytöshäiriö. Uhmakkuushäiriötä pidetään käytöshäiriön lievempänä muotona ja yleensä (alle 10-vuotiailla) käytöshäiriön esiasteena. Käytöshäiriön vakavuus jaetaan lievään (muutamia oireita ja vähäistä haittaa muille), keskivaikeaan (oireiden määrä vaihtelee ja häiriöt vaihtelevat lievistä keskivaikeisiin) ja vaikeaan (useita oireita tai huomattavaa haittaa muille). Käytöshäiriö on toistuva ja pitkäaikainen käytösmalli. Tällöin lapsi tai nuori rikkoo toisten perusoikeuksia tai iänmukaisen sosiaalisen käyttäytymisen perusnormeja tai sääntöjä. Kesto vähintään 6 kuukautta, jolloin lapsella on muutamia seuraavista oireista. Lievä käytöshäiriö: 1)kehitystasoonsa nähden epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia 2) riitelee usein aikuisten kanssa 3) kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisen pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä 4) tekee usein ilmeisen tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita ihmisiä 5) syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään 6) suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä 7) on usein vihainen tai harmistunut 8) on usein ilkeä tai kostonhaluinen. Keskivaikea käytöshäiriö 9) valehtelee tai rikkoo usein lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia 10) aloittaa usein tappeluita (ei sisällä sisarusten välisiä tappeluita) 11) on käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa vakavaa fyysistä vahinkoa toiselle (esim. maila, puukko, ampuma-ase) 12) viipyy usein yömyöhään ulkona vanhempien kielloista huolimatta (alkanut ennen 13 vuoden ikää). 13) kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta (esim. sitoo, viiltelee tai polttaa uhria) 14) kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin 15) tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta (muulla tavoin kuin tulipalon sytyttämisellä) Vaikea-asteinen käytöshäiriö: 16) kiusaa ja pelottelee usein toisia (esim. kivun tai vamman aiheuttaminen, uhkailu, ahdistelu, vainoaminen tai häirintä) 17) varastaa tärkeitä tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria (esim. myymälävarkaus, murto, väärennys) 18) usein koulupinnausta 19) on karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi yöksi (ei sisällä pakenemista fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurauksena) 20) tekee rikoksen uhria vahingoittaen (esim. käsilaukun sieppaaminen, muu väkivaltainen ryöstö, kiristys) 21) pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen kanssaan 22) sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakava vahingon riski 23) murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon. Lapsuusiässä alkava häiriö: vähintään yksi käytöshäiriön oireista alkanut ennen 10 vuoden ikää. Nuoruusiässä alkanut häiriö: käytöshäiriöt eivät alkaneet ennen 10 vuoden ikää.

14 14 Hoitopalkkio Maksuluokka 1 Lapsella saattaa olla lievää käytöshäiriöoireilua tai lieviä vaikeuksia psyykkisessä kehityksessä ja käyttäytymisessä Ei merkittäviä vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa (ADL ja IADL-taidot) Lisäksi voi olla ajoittaisia lieviä vaikeuksia puheilmaisussa, kielenkehityksessä tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Lapsella on vähintään 3 kuukauden ajan useita oireita, joista vähintään keskivaikeita oireita 2. Lapsella voi olla myös vaikea-asteisia ohimeneviä oireita. Päivittäisissä ADL ja IADL taidoissa huonompaa suoriutuvuutta ja tarvitsee enemmän tukea verrattaessa samanikäisiin vertaisiin (jää jumittamaan ja tarvitsee ohjausta suoriutumisessa, jotta pääsee eteenpäin). Kohtalaisia vaikeuksia puheilmaisussa, kielenkehityksessä tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jotka pitkäkestoisia, herättävät lapsessa pelkoa ja oireiden hallintaan tarvitaan perhehoitajalta erityistä tukea. Nuoren yksittäiset päihdekokeilut Sijaisvanhempi vastaa lapsen kuluista hoitopalkkiolla (ja kulukorvauksella). Maksetaan myös vuotiaista sijoitetuista lapsista, kun lapsi käy koulua toisella paikkakunnalla ja viettää viikonloput ja loma-ajat perhehoitokodissa. Maksetaan aina maksuluokka 1 mukaisesti näissä tilanteissa, kulukorvaus iän mukaisesti. Maksetaan myös vuotiaista sijaisperheessä asuvista jälkihuollossa olevista nuorista. Palkkio on korvaus nuoren jälkihuollollisesta ohjaamisesta. Mikäli nuori ei ole muuttanut asumaan itsenäisesti (nuori käy koulua perhekodista käsin), palkkio maksetaan perhehoitajalle nuoren opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Jos nuori asuu opiskelujen vuoksi toisella paikkakunnalla, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio niiltä päiviltä, kun nuori tosiasiallisesti oleskelee perheessä. Perhehoitajalle maksetaan myös kulukorvaus ko. päiviltä. Perusteluna esim. lukion tai ammatillisten opintojen loppuunsaattaminen, kehitysvammaisuus tms. Maksuluokka 2 Keskivaikeita ja vaikeita käytöshäiriöitä toistuvasti useita kertoja viikon aikana; vähintään 7 oiretta usean kuukauden ajan Keskivaikeita ja tavanomaista suurempia puutteita päivittäisissä ADL ja IADL toiminnoissa useilla alueilla (ilman toiminnan ohjausta lapsi esim. jää jumittamaan ) Merkittäviä vaikeuksia puheilmaisussa, oppimisessa, kielenkehityksessä tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Toistuvaa huolta lapsen päihteiden käytöstä, joka aiheuttaa vaikeuksia suoriutua arjesta (vrt. käytöshäiriön kriteerit); mahdollinen päihdearvio Maksetaan alle 3 -vuotiaista sijoitetuista lapsista, mikäli lapsi hoidetaan kotona. Maksuluokka 3 Keskivaikeita ja vaikea-asteisia käytöshäiriöitä vähintään 10 useita kertoja viikossa usean kuukauden ajan Lapsella on vaikeuksia useilla toiminnan tasoilla (ADL ja IADL-taidot) Suuria vaikeuksia puheilmaisussa, oppimisessa, kielenkehityksessä tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kotona että koulussa Pitkäaikainen perhehoito 775 /kk 1314,78 /kk 1577,72 /kk

15 15 Lapsi tarvitsee päihteiden käytön vuoksi ammatillista tukea ja työskentelyä pidempiaikaisesti Maksuluokka 4 Vaikea-asteisia käytöshäiriöitä useita kertoja viikossa vähintään 3 kuukauden ajan Hoidettavalla on merkittävää kehityksellistä poikkeavuutta esimerkiksi vaikeaasteinen vammaisuus tai vaikea-asteinen diagnosoitu psyykkinen sairaus, joka aiheuttaa merkittävää haittaa arjen toimissa tai päihderiippuvuus. Lapsi on ollut laitossijoituksessa runsaan päihteiden käytön vuoksi ja tilanteen korjauduttua siirtyy perhehoitoon. Päivystyksellisissä sijoitustilanteissa päivystysperheeseen tai muuhun perheeseen maksetaan aina maksuluokan 4 mukaista hoitopalkkiota. Jos sijoitus muuttuu päivystysperheessä pitkäaikaiseksi, hoitomaksu määritellään uudelleen. 1814,40 /kk Tilapäisen perhehoidon palkkio/vrk; palkkio tilapäisestä perhehoidosta määräytyy lapsen hoitoisuuden perusteella (kuten vakinaiselle perhehoitajalle) 1-2) 43,83 3) 52,59 4) 60,48 Osavuorokautinen perhehoito (enintään 8 h/pvä tai 12 h/yöaikaan); palkkio osavuorokautisesta perhehoidosta määräytyy lapsen hoitoisuuden perusteella (kuten vakinaiselle perhehoitajalle) 1-2) 30 3) 35 4) 40 Matkakorvaus Kulukorvaus 0-6 v v v. Tilapäisen perhehoidon kulukorvaus/vrk 19,97 Käynnistämiskorvaus enintään 2916,43 (harkinnanvarainen, kuitit ja suunnitelma). Aikaisemman päätöksen mukaisesti (KEHA 2215/000/2011) kaikille sijaisperheille on maksettu lapsikohtainen käynnistämiskorvaus 1250 /lapsi alkaen. Kelan matkakorvaustaksan mukaisesti 0,20 /km 409,59 477,30 522,70