Tuen yleiset myöntämisperusteet

Transkriptio

1 Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki (734/1992) muuttui tukemaan omaishoitolaissa säädettyjä asiakasmaksumääräyksiä omaishoitajan vapaapäivien pitämisen mahdollistavien sosiaalipalvelujen maksujen osalta. Omaishoitolain mukaan omaishoidon tukena maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä korottui 300 euroon lukien. Jos omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä esimerkiksi saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa (tilanne ). Uudistuksen yhteydessä parannettiin hoitopalkkioiden indeksisuojaa siten, että palkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain soveltamista varten. Kunnat voivat edelleen maksaa myös vähimmäismääriä suurempia hoitopalkkioita. Laissa säädetyin edellytyksin hoitopalkkio voidaan myös sopia vähimmäismäärää pienemmäksi. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen täydennetään kuntien mahdollisuudella järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Omaishoidon on yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa oltava hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa omaishoitosopimuksen välittömästi. Omaishoidon tuki on siis kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut, sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: - henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; - hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;

2 Tuen yleiset myöntämisperusteet - hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia - omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; - hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja - tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidontukea voidaan myöntää henkilölle, jolla on väestökirjalainmukainen kotipaikka Tammelan kunnassa. Omaishoidontukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakumenettely on jatkuva. Omaishoidontuki on saajalleen veronalaista tuloa. Tuki maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamana. Omaishoito on toimeksiantosuhde ja siten omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajalla tarkoitetaan laissa hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. Läheisellä henkilöllä tarkoitetaan esimerkiksi hoidettavan avopuolisoa tai läheistä ystävää, joka on käytännössä jo ennen sopimuksen tekemistä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Ns. vierashoitaja ei enää lukien voi toimia omaishoitajana. Jos omaishoito on perustunut vierashoitajan kanssa tehtyyn omaishoitosopimukseen, voi kunta lain voimaantulon jälkeen huolehtia palvelun järjestämisestä siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :ssä säädetään. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava omaishoitajalle annettavat hoitotehtävää tukevat sosiaalihuollon palvelut. Palvelujen määrä ja sisältö on merkittävä tarvetta vastaavina. Jos palveluntarve arvioidaan hyvin vähäiseksi, tulee suunnitelmaan kirjata sen sosiaalihuollon ammattihenkilön yhteystiedot, johon omaishoitaja voi tarvittaessa olla yhteydessä. Suunnitelmaan on aina kirjattava, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien aikana. Omaishoitosopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole erityisiä syitä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos omaishoidon tarpeen kesto on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn

3 määräajan jälkeen toisella palvelulla. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on hoidettavan edun toteutuminen. Jos hoidettava on säännöllisesti muussa kuin omaishoitajan kotona antamassa hoidossa, tulee hoito merkitä hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoidon keskeytyminen ei tällöin keskeytä hoitopalkkion maksamista. Jos hoito keskeytyy äkillisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua. Hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä tulee sopia omaishoitosopimuksessa. 5) Hoitolain 7 :n mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Omaishoidontuen piiriin otetaan ensisijaisesti eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat henkilöt, jotka kotona selviytyäkseen tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa ja hoitoa. Siivouksissa, asioinnissa kodin ulkopuolella ja muissa tämän kaltaisissa tukitoimissa avustaminen ei ole riittävä peruste omaishoidontuen myöntämiseen. Tukea voidaan myöntää silloin, kun kotona tapahtuva hoito korvaa laitoshoidon tai autetun/tehostetun palveluasumisen ja kun hoito on ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin sitovaa. Omaishoidontukea myönnettäessä arvioidaan myöntämiskriteerien täyttymistä hoidettavan, hoitajan ja hoito-olosuhteiden osalta myönnettävän omaishoidontuen palkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoidon tarpeen ja sen sitovuuden ja vaativuuden arvioinnin apuna käytetään tarvittaessa voimassa olevaa lääkärinlausuntoa, toimintakykymittareita (esim. Rava-indeksi, MMSE) sekä asiakkaan luvalla moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lasten omaishoidon tuen arvioinnissa lähtökohtana on pidettävä sitä, että lapsella on sairaudesta / vammaista aiheutuva erityisen hoidon tarve ikätasoonsa nähden. Kehitysvammaisten hoidon arvioinnissa käytetään tarvittaessa kehitysvammahuollon asiantuntemusta asiakkaan luvalla. Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärinlausunto myös hoitajan terveydentilasta.

4 Palkkioluokittaiset hoidon vaativuustasot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. I Luokka (643,75 /kk v. 2008) - asiakas on selvästi laitoshoitokuntoinen ja tarvitsee hyvin runsaasti jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa - asiakasta ei voi jättää yksin eikä hän selviydy yksin mistään päivittäisiä toiminnoista - hoidettava on saattohoidossa - omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajan lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa työtään - rava-indeksi on 3,5- II Luokka (480,25 /kk v. 2008) - asiakas tarvitsee lähes jatkuvasti tai jatkuvasti hoitoa ja huolenpitoa kaikissa elämän perustoiminnoissa selviytyäkseen kotona - asiakas tarvitsee jatkuvaa valvontaa toimintakykynsä tai muistinsa vuoksi eikä selviydy yksin kuin pieniä hetkiä - avun tarve on ympärivuorokautista - rava -indeksi on 2,50-3,49 Omaishoidon tuen jonottaminen III Luokka (327 /kk v. 2008) - asiakas tarvitsee toistuvasti apua, tukea, ohjausta ja neuvontaa henkilökohtaisen hygienian hoidossa, liikkumisessa, ravitsemuksen hoidossa, vaatehuollossa ja lääkehoidossa - asiakas selviytyy muutamia tunteja itsenäisesti kotona - avun tarve on ympärivuorokautista - RAVA -indeksi 2,00-2,49 Em. kriteerit ovat suuntaa antavia eikä niiden kaikkien tule täyttyä palkkion määräytymistä mietittäessä. Omaishoidontuen jonottaminen merkitsee sitä, että kartoituskäynnillä on todettu kaikkien omaishoidontukea koskevien kriteerien täyttyvän mutta tehty kielteinen päätös omaishoidontuesta määrärahojen loppumiseen vedoten. Tällaisessa tapauksessa voidaan katsoa, että asiakkaan tekemä hakemus on voimassa kalenterivuoden loppuun saakka odottamassa määrärahojen vapautumista eli voimassa olevien sopimusten päättymistä syystä tai toisesta.

5 Vapaapäivien säästäminen Sellaisessa tilanteessa, jossa voimassa ollut vanha omaishoidontuen sopimus päättyy ja määrärahoja vapautuu, jonosta valitsemiskriteereiksi ehdotetaan seuraavaa: - vapautunut määräraha summana ohjaa hakijan valintaa (jonottajille merkattu ajateltu palkkioluokka jonotuslistaan em. kriteerejä noudatellen) - hakijan toimintakyvyn ja tilanteen sekä hoitajan sitovuuden ja hoitotyön raskauden arviointi suhteessa muihin hakijoihin eli asiakastilanteen kokonaisuuden ja kiireellisyyden sekä hoitajan kuormittuvuuden arviointi suhteessa muihin jonottajiin - saattohoitotilanne tai muu kiireellinen tilanne - jonotusaika valintakriteerinä Em. kriteerien puitteissa jonottajia verrataan toisiinsa. Kriteerit ovat suuntaa antavia eikä niiden kaikkien tule täyttyä jonottajan valintaa mietittäessä. Omaishoitolain 4 1 momentin mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot hoitajan oikeudesta 4 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin. Lisäksi sopimukseen kirjataan, jos kunta järjestää omaishoitajalle muita kuin em. lakisääteisiä vapaapäiviä tai alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Omaishoitaja voi pitää vapaat säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös kerätä vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Siitä, kuinka pitkältä ajalta omaishoitaja voi kerätä vapaita, ei ole erikseen säädetty tai annettu valtakunnallisia ohjeita. Koska kunnalla on velvollisuus järjestää hoito vapaiden ajaksi, on tarpeellista määritellä se ajanjakso, jolta pitämättömät vapaapäivät otetaan huomioon ja tiedottaa hoitajille asiasta etukäteen. Tammelassa vain edeltävän kuuden (6) kuukauden ajalta otetaan huomioon kertyneet ja käyttämättömät vapaavuorokaudet. Kunnan tulee seurata lakisääteisten vapaiden kertymistä ja niiden käyttämistä. Kunnan on myös huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaan aikana. Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan, miten hoidettavan hoito järjestetään vapaan aikana. Vapaan tarkoitus on antaa omaishoitajalle mahdollisuus irrottautua ja levätä hoitotyöstä. Lähtökohtaisesti omaishoitaja ja kunta sopivat etukäteen vapaan pitämisestä, montako vapaapäivää hoitaja pitää, milloin hän pitää vapaat ja miten hoidettavan hoito järjestetään vapaan aikana.