Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Transkriptio

1 Omaishoidon tuen kuntakysely Alustavia tuloksia ja havaintoja EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1

2 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa omaishoitoa koskeva kysely kuntiin, kuntayhtymiin ja shp:in. Kysymykset käsittelivät omaishoitajia, omaishoidettavia, hoidon tarvetekijöitä, omaishoidon kuntataloutta ja omaishoitoon liittyviä kehittämiskohteita sekä palveluseteliä. Aineisto kerättiin sähköpostipohjaisena webropol-kyselynä Erillinen ruotsinkielinen kysely suoritetaan tammi-helmikuussa Vastaajia yhteensä N = 202 kuntaa ( ) tai kuntayhtymää (verrattuna kuntien lukumäärään n. 60 % otos). Suurin vastausaktiivisuus Etelä-Suomen (aly) kunnissa. Myös kaikki ns. Kuusikko-kunnat (6 suurinta kaupunkia) vastasivat kyselyyn. Otos vastaa Suomen kuntien asukasrakennetta EERO SILJANDER, CHESS/THL. 2

3 Aiempi tutkimus ja tietovarannot Omaishoidon vastaavat kyselytutkimukset on toteutettu vuosina 2006, 2002,1994. Tulokset julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksenä 2007:28 THL:n raportti vuoden tutkimuksen tuloksista valmistuu loppuvuodesta 2013 (tilastoliite aiemmin maaliskuussa). THL:n Sotkanet-tietokannasta on saatavissa tilastotietoja omaishoidon tuesta ( EERO SILJANDER, CHESS/THL. 3

4 Motivaatio: Miksi omaishoito on tärkeää? kuntien vastausten perusteella noin puolet omaishoidettavista olisi pitkäaikaishoidossa ilman omaishoidon tuen palkkioita ja tukipalveluita EERO SILJANDER, CHESS/THL. 4

5 OMAISHOIDETTAVIA KOSKEVAT TIEDOT EERO SILJANDER, CHESS/THL. 5

6 Miehet selvänä enemmistönä hoidettavissa, naiset hoitajissa Mies- ja naispuoleiset omaishoidettavat, Mies- ja naispuoleiset omaishoitajat, NAISET MIEHET 42 % NAISET 31 % 58 % 69 % MIEHET EERO SILJANDER, CHESS/THL. 6

7 Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen ja muistisairaudet omaishoidon suurimpina tarvetekijöinä. Omaishoidon pääasiallinen tarvetekijä, hlöä, EERO SILJANDER, CHESS/THL. 7

8 Väestön keski-ikä noussut. Samalla hoidon tarpeen määrä kasvanut hieman vuoden 2006 tutkimuksesta EERO SILJANDER, CHESS/THL. 8

9 Omaishoito keskittyy vuotiaisiin Omaishoidettavat ikäryhmittäin, hlöä, EERO SILJANDER, CHESS/THL. 9

10 Kotihoito, lyhytaikainen laitoshoito, apuvälineet ja muut tukipalvelut suurimmat hoidettaville tarjottavat palvelumuodot Omaishoidettavien tukipalvelut, hlöä, EERO SILJANDER, CHESS/THL. 10

11 Hoitomuodot omaishoitajien vapaan aikana -- laitoshoito- ja palveluasuminen keskeisiä EERO SILJANDER, CHESS/THL. 11

12 OMAISHOITAJIA KOSKEVAT TIEDOT EERO SILJANDER, CHESS/THL. 12

13 Omaishoitajien ikäjakauma v Suurimmat ikäryhmät yli 50-vuotiaita EERO SILJANDER, CHESS/THL. 13

14 Omaishoitajien perhesuhteet ja työmarkkina-asema EERO SILJANDER, CHESS/THL. 14

15 Kunnissa omaishoitajille tarjottavat palvelut, EERO SILJANDER, CHESS/THL. 15

16 Sijaishoito (perheenjäsen tms.) kunnallisessa omaishoidossa. - Sijaishoitoa käytettiin n. 35 % kunnista omaishoitajien vapaiden järjestämisen yhteydessä. - Sijaishoitajat ovat tyypillisesti perheenjäseniä tai sukulaisia joskus kunnan kanssa sopimuksen tehneitä lähi- tai sairaanhoitajia. - Tyypillinen sijaishoidon palkkio oli eur per hoitopäivä tai eur per tunti EERO SILJANDER, CHESS/THL. 16

17 Palveluseteli omaishoidon tuen yhteydessä. - Noin 25 % kunnista käytti palveluseteliä lakisääteisten vapaiden yhteydessä. Tyypillinen omaishoidon vapaapäivien palvelusetelin arvo vaihteli euron välillä. - Kotiapuun ja siivoukseen kunnat myönsivät euron arvoisia seteleitä EERO SILJANDER, CHESS/THL. 17

18 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISKOHTEET EERO SILJANDER, CHESS/THL. 18

19 Yhteenveto - omaishoidon palkkiot (1). Kunnissa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä omaishoidon tuen ja sen palkkioiden suhteen. Erityisesti palkkioluokkien lukumäärä vaihtelee huomattavasti (pääasiassa 2-4 kpl). Lakisääteisesti ohjatut alin palkkio (364,35 /kk, v.2012) ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio (728,69 /kk) muodostavat kaksi selkeästi erottuvaa palkkioluokkaa kuntien palkkiotaulukoissa. Palkkioiden keskiarvo oli 445 /kk, keskihajonta 76 /kk vuonna 2012 (koko tukisumma / edunsaajat / kk). 88 % maksetuista palkkioista keskittyy kahteen alimpaan palkkioluokkaan, joiden keskiarvopalkkiot olivat 366 /kk ja 536 /kk. - Omaishoidon tuen palkkiot vaihtelevat pääasiassa välillä 366 /kk 737 /kk. Näihin luokkiin mahtuu 97 % tuensaajista EERO SILJANDER, CHESS/THL. 19

20 Yhteenveto hoito ja palvelut (2) - Suurin osa omaishoidon tuen saajista on vuotiaita. - Omaishoitajista hieman yli puolet on vuotiaita. - Hoidettavista 58 % on miehiä, hoitajista 69 % naisia. - Suurimmat hoidon tarvetekijät ovat: 1. fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, 2. muistisairaudet ja 3. krooniset sairaudet. - Suurin osa omaishoitajista on: puolisoita. Vanhempia ja lapsia on seuraavaksi eniten. - Suurin osa hoitajista on eläkkeellä olevia henkilöitä. Työssäkäyviä hoitajia on 17 %. Omaishoidon tukipalveluina annetaan omaishoidettaville pääasiassa kotihoitoa, lyhytaikaista laitoshoitoa ja apuvälinepalveluita. Omaishoitajille tarjotaan lakisääteisten vapaapäivien ohella pääasiassa palveluohjausta ja koulutusta. Lisäksi lyhyitä virkistysvapaita EERO SILJANDER, CHESS/THL. 20

21 Yhteenveto - omaishoitajien vapaapäivät (3) Kunnat tarjoavat monipuolisesti lyhytaikaisia laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja sekä sijaishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Myös palveluseteleiden käyttö on yleistymässä. Silti lähes 50 % omaishoitajista ei useista eri syistä pitänyt lakisääteisiä vapaitaan. Useimmiten omaiset eivät halunneet siirtää, tai omaishoidettava ei itse halunnut lähteä, edes tilapäisesti muualle hoitoon. Em. koetaan kunnissa suurena haasteena, johon vastaamiseksi halutaan erityisesti kehittää sijais- ja perhehoitoa. Kunnat järjestivät myös muita kuin lakisääteisiä vapaita. Pääasiassa nämä olivat yli vuorokauden mittaisia vapaita ja vuorohoidon aikaisia vapaita. Asiakasmaksut omaishoidettaville ja omaishoitajille annettavista kunnallisista palveluista olivat 80 %:ssa kunnista samat kuin muiltakin asiakasryhmiltä. Lopuissa kunnissa oli maksualennuksia EERO SILJANDER, CHESS/THL. 21

22 Poimintoja kehittämiskohteiden palautteesta (4) a) Kuntanne kannalta katsottuna: - Riittävä talousarvion määräraha tarpeeseen nähden, -Lyhytaikaishoitopaikkojen profilointi - oikea asiakas oikeassa paikassa. - Omaishoidon tukitiimin toiminnan laajentaminen, omaishoitajien vertaisryhmät ja tukeminen, - Perhehoidon ja sijaishoidon kehittäminen edelleen. b) Valtakunnallisesti: - Yhteiset kriteerit ja maksuluokat kirjattuna lakiin, - Verotuksen keventäminen tai poistaminen palkkioista, - Palveluntarpeen arviointiin yhtenäinen malli, - Yhtenäinen mittari palvelutarpeen arviointiin, - Ja yhtenäiset kriteerit omaishoidon tuen saamiselle EERO SILJANDER, CHESS/THL. 22

23 Palkkiot KELAlle, tukipalvelut edelleen kunnissa? EERO SILJANDER, CHESS/THL. 23

24 Yhteenveto OH:n strategia (5) 90 %:ssa kunnista vanhus-, vammais- tai hyvinvointi-poliittisessa strategiassa on asetettu määrällisiä ja / tai laadullisia tavoitteita omaishoidon tuelle vuonna Pääasiassa nämä tavoitteet koskivat: A) 5-6 % peittävyys 75+ vuotiaasta väestöstä (laatusuositus). B) OH:n taloudellisten resurssien parempaa turvaamista (kaikille kriteerit täyttäville voidaan myöntää tukea). C) Laatu painottuu ikäihmisen toimintakyvystä huolehtimiseen sekä omaishoidettavien että omaishoitajien osalta. Muuta: 70 %:ssa kunnista palvelut järjestettiin itsenäisesti, lopuissa järjestämisvastuu oli siirretty kuntayhtymälle tai shp:lle. Palautteen perusteella KELAn järjestämisvastuu saa erityisesti palkkioden osalta huomattavan kannatuksen kuntakentässä. Tukipalvelut halutaan säilyttää kunnilla EERO SILJANDER, CHESS/THL. 24

25 KIITOS! Lisätiedot: Eero Siljander, Puh