Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan maakunnallisen koulutuksen ohjausryhmässä (OHR pöytäkirja 1/2011, 7 ).

2 ammattiosaamisen näytöt 2 (8) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näyttöjen suunnittelu Näytön antaminen työpaikalla Näyttötilaisuus Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen ARVIOINTI... 6

3 ammattiosaamisen näytöt 3 (8) 1 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ- JEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET 1.1 Näyttöjen suunnittelu Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu aloitetaan opintojen alkuvaiheessa. Näyttöjen suunnittelu aloitetaan yhteisellä informaatiolla, jossa käydään läpi yleiset periaatteet näytöistä ja niihin liittyvistä käytänteistä. Tämän jälkeen näyttöjen suunnittelua jatketaan henkilökohtaisesti valmistavan koulutuksen aikana HOPS:iin. Näyttöjen suunnittelusta ja niiden ohjaamisesta on päävastuu koulutuksen vastuuopettajalla. Hän huolehtii siitä, että jokainen on sisäistänyt näyttöjen merkityksen tutkinnon suorittamisessa ja ohjaa opiskelijoita tarvittaessa henkilökohtaisesti suunnitteluprosessissa. Suunnittelun ohjaamisessa painotetaan, että näytöt tulisi suunnitella kattamaan vähintään yhden tutkinnon perusteissa määritellyn kokonaisuuden kerrallaan, jotta itse näyttötilaisuuksien määrä pysyisi kohtuudessa 3-6/opiskelija. Näyttöjen suunnittelussa painotetaan työelämälähtöisyyttä ja näyttöjen antamista lähtökohtaisesti työssäoppimisjaksoilla aidoissa työympäristöissä. Opiskelijoita ohjataankin hankkimaan työssäoppimispaikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin voidaan arvioida sen soveltuvuutta näyttöjen antamiseen yhdessä työelämän edustajan kanssa. Lähtökohtaisesti suorittaja suunnittelee itsenäisesti miten hän työelämässä näyttää tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset. Tätä työtä ohjaa aktiivisesti niin vastuuopettaja kuin työelämän edustaja. Ennen työssäoppimisjaksolle siirtymistä opiskelijalla tulee olla lähes valmissuunnitelma näyttöjen toteuttamisesta työelämässä, jotta tiedetään miltä osin hänen on täydennettävä sitä muulla keinoin. Muina keinoina voi olla tehtävät, keskustelut, esitykset tms., joiden perusteella voidaan arvioida suorittajan osaamista. Näyttösuunnitelma on kirjallinen dokumentti, johon suorittaja on kirjannut miten hän tulee näyttämään tutkinnon perusteissa vaaditun osaamisen työssäoppimisjaksolla.

4 ammattiosaamisen näytöt 4 (8) Suunnitelmaan kirjataan myös ne kohdat, jotka suorittaja on näyttänyt aiemmin toisessa näytössä tai jos on tapahtunut osaamisen tunnustamista. Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä siinä tapauksessa kun suorittajalla on osoittaa luotettavaa dokumenttia aiemmin osoitetusta osaamisestaan. Lähde: Ammattiosaamisen näytöt käytäntöön, OPH, Näytön antaminen työpaikalla Lähtökohtaisesti näyttö annetaan työpaikalla tekemällä tehtäviä, joissa voidaan arvioida tutkinnon perusteissa olevia ammattitaito vaatimuksia luotettavasti. Näyttötilaisuus tulee sijoittaa työssäoppimisjakson loppupuolelle. Tällöin suorittaja on ehtinyt harjaannuttaa osaamista tutkinnon perusteissa vaaditulle tasolle. Näyttöä arvioidaan seuraamalla suorittajan tavanomaista työskentelyä sekä erillisessä arviointikeskustelussa, jossa on mukana mahdollisuuksien mukaan kolmikanta. Arviointikeskustelussa suorittaja täydentää käytännön arviointia kokonaisuuteen liittyvillä dokumenteilla ja itsearvioinnilla. Lisäksi näyttöä voidaan arviointitilanteessa täydentää muilla dokumenteilla niiltä osin kuin sitä ei voinut työssäoppimispaikalla näyttää. Työssäoppimispaikan valinnassa kiinnitetään huomiota sen soveltuvuudesta näyttöjen antamiseen. Tämä arviointi tapahtuu heti alkuvaiheessa ja arviointiin osallistuvat kaikki tahot mahdollisuuksien mukaan. Kun todetaan, että työssäoppimispaikka soveltuu näyttöjen antamiseen, voidaan aloittaa työssäoppiminen. Työssäoppimisen alkuvaiheessa kokoontuvat työelämän edustaja, vastuuopettaja ja suorittaja työpaikalla ohja-

5 ammattiosaamisen näytöt 5 (8) uskeskusteluun. Ohjauskeskustelussa sovitaan näytön toteuttamisen periaatteista, arvioinneista ja aikatauluista. 1.3 Näyttötilaisuus Ennen ammattiosaamisen näyttöä arviointiin osallistuvat sopivat yhdessä, mikä näytössä tehtävä työ on ja mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Silloin kukin arvioija tietää etukäteen, mitä arvioidaan, ja opiskelijan työskentelyä seuratessa kiinnitetään huomio arvioinnin kannalta oikeisiin asioihin. Ammattiosaamisen näytössä arvioija kerää tietoa opiskelijan osaamisesta työntekoa seuraamalla ja havainnoimalla ennalta sovittuja arvioinnin kohteita. Työn tuotosta voidaan arvioida aistinvaraisesti tai esimerkiksi mittaamalla. Arvioija voi haastatella opiskelijaa työn päätyttyä ja tehdä arviointia täydentäviä kysymyksiä. Asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saatu palaute opiskelijan osaamisesta on arvokasta tietoa ammattiosaamisen näytön arvioinnissa. Arvioijat voivat tallentaa havaintonsa arviointilomakkeille. Jos työpaikalla on hankalaa käyttää arviointilomaketta, voi työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön jälkeisessä arviointikeskustelussa kuvata opiskelijan työskentelyä joko suullisesti tai kirjallisesti, ja tämän kuvauksen pohjalta yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa katsotaan kriteereistä, mille osaamisen tasolle ammattiosaamisen näyttö asettuu. Opiskelijan osaaminen on varmistettava ennen näyttöön osallistumista. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelija voi kysyä neuvoja tai vastaavasti arvioija voi opastaa opiskelijaa. Opiskelijan tulee kuitenkin olla jo ennen näytön antamista tietoinen ohjauksen vaikutuksesta ammattiosaamisen näytön arviointiin. Jos näytön aikana työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai näytöstä on aiheutumassa merkittävää taloudellista vahinkoa, on näyttöä seuraavan opettajan tai työelämän edustajan velvollisuutena keskeyttää näyttö.

6 ammattiosaamisen näytöt 6 (8) 1.4 Näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen Suorittaja voi uusia kokonaan tai osittain hylätyn näytön työssäoppimispaikalla. Lisäksi suorittaja voi korottaa arvosanaa esittämällä näyttöä täydentäviä dokumentteja tai täydentää näyttöä muulla erikseen sovittavalla tavalla. Ennen uusintaa tai korottamista suorittajalta edellytetään, että hän osoittaa kehittäneensä osaamistaan ja ammattitaitoaan. Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyyntöön vastataan aina kirjallisesti. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä annettuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tämän lain (L 601/2005) 25 a :ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arvioinnin oikaisemisesta annettu lausunto on aina annettava kirjallisesti. PKKY:ssä toimielimelle tarkoitetut oikaisuvaatimukset toimitetaan Kone-, metalli- ja muovialan ohjausryhmälle. Valitusosoite on: PKKY, johdon assistentti, PL 70, Joensuu. 2 ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytön jälkeen käytävä arviointikeskustelu on näytön arvioinnista päättämisen lähtökohta. Keskustelun aikana saadaan perusteet ammattiosaamisen näyttöjen arvosanapäätökselle ja tallennetaan arvioinnin perustana oleva arviointiaineisto. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättää vastuuopettaja.

7 ammattiosaamisen näytöt 7 (8) Arviointikeskusteluun osallistuu aina opiskelija sekä opettaja ja työelämän edustaja mahdollisuuksien mukaan. Opettajan tehtävänä on erityisesti varmistaa, että arviointi tehdään sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arviointikeskustelu on hyvä aloittaa opiskelijan itsearvioinnilla ja kuulla sen jälkeen työelämän edustajan näkemys opiskelijan osaamisesta. Opettaja esittää omat näkemyksensä vasta viimeisenä. Tällä tavoin varmistetaan, että työelämän edustajan ja opettajan näkemykset eivät ohjaa opiskelijan itsearviointia tai opettajan näkemykset työelämän edustajan näkemyksiä. Näytöt arvioidaan kolmikantaisesti (opiskelija, työelämä ja opettaja). Näyttöjen arvioijana opettajan roolissa voi olla oppilaitoksen palveluksessa oleva henkilö, jolla on riittävä ammattitaito arvioida näyttöjä. Arviojana voi toimia myös joku muu oppilaitoksen määrittelemä henkilö, jolla on pätevyys arvioida osaamista luotettavasti. Työnantaja arvioijana toimii nimetty arvioija työpaikalta. Työelämän arvioija tulee perehdyttää ja kouluttaa näyttötyöskentelyyn vastuuopettajan toimesta tai muulla luotettavalla tavalla. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä ammatillinen osaaminen arvioitavasta työstä. Vastuuopettaja arvioi tämän osaamisen aina tapauskohtaisesti. Suorittajan itsearvioinnilla on keskeinen rooli arviointi prosessissa. Suorittaja perehdytetään valmistavan koulutuksen aikana arvioimaan omaa toimintaa ja esittämään arviointiaan perustellen. Suorittaja vertaa osaamistaan ennalta asetettuihin arviointikriteereihin.

8 ammattiosaamisen näytöt 8 (8) Lähde: Ammattiosaamisen näytöt käytäntöön, OPH, 2006 Ammattiosaamisen näytön suorittajat suorittavat pakollisena tutkinnon osana turvallisuusalan toiminnan. Kaikille valinnaisista tutkinnon osista on lisäksi tehty näyttösuunnitelmat pelastustoiminnan, vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminnan, tietoturvallisuustoiminnan ja uhkatilanteiden hallinnan tutkinnonosista. (LIITE 1).