Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo,

Transkriptio

1 Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo,

2 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet: Jokaisen kansalaisen yhtäläinen mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on turvattu sivistyksellisenä perusoikeutena. Perustuslain mukaan vastuu sen turvaamiseen kuuluu julkiselle vallalle, valtiolle ja kunnille Nuorten sivistyksellisen oikeuden toteuttaminen edellyttää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus jatkaa opintojaan toisella asteella, joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tosiasiallinen mahdollisuus koulutukseen edellyttää, että nuori voi opiskella kotoa käsin. Ammatillinen aikuiskoulutus tukee alueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää sekä vahvistaa alueen väestön osaamista Rahoitusperiaatteen toteutumisen edellytyksenä on riittävä valtion rahoitus turvaamaan lakisääteiset tehtävät Toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja rahoituksen vastuu tulee perustua valtion ja kuntien kumppanuuteen Terhi Päivärinta

3 Muutokset haastavat koulutuksen järjestämisen Toimintaympäristön muutos ja väestön kehitys haastavat kuntia Taloudelliset toimintaedellytykset muuttuvat ja taloudelliset resurssit pienenevät Tulevaisuuden ennakoinnin avulla varaudutaan välttämättömien muutosten tekemiseen Vuoropuhelu kunnissa ja alueilla väistämätöntä ja välttämätöntä Koulutuskysymykset keskiöön! Terhi Päivärinta

4 Tulevaisuuteen voi vaikuttaa Miten suhtaudumme tulevaisuuteen? - Tulevaisuuteen ajautujat - Tulevaisuuteen sopeutujat - Tulevaisuuden tekijät Terhi Päivärinta

5 Kunnilla kokonaisvastuu nuoristaan Kuntien tulee yhdessä tarkastella kokonaisvaltaisesti alueellista nuorten ja aikuisten koulutustarpeita ja - tarjontaa. Tarkastelua tulee tehdä myös alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja edistämisen näkökulmasta. Alueen kuntien tulee sopia, minkälainen koulutuksen järjestäjäverkko on tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain tarpeisiin nähden. Kunta voi järjestää koulutuksen yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Koulutuspalvelujen tuottajana voi toimia myös yksityinen taho Terhi Päivärinta

6 Tavoitteena koulutusmahdollisuudet turvaava järjestäjäverkko ja rahoitusjärjestelmä Lukio ja nuorten ammatillinen peruskoulutus: Koulutustakuun toteutuminen Väestön elinikäisen osaamisen kehittämistarpeet Uudistus toteutettava alueen nuoria ja aikuisia sekä yhteiskuntaa palvelevan järjestelmän avulla Perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta Kokonaisvastuu nuorista kunnilla Koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava niin, että koulutuksen osallistuminen pääosin kotoa käsin Terhi Päivärinta

7 Koulutusverkkoa kehitetään ja rationalisoidaan alueellisten koulutus- ja elinkeinopoliittisten linjausten ja kehittämisstrategioiden pohjalta. Riittävän vahva kunta ja tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle Tarjontaa on tarkasteltava samanaikaisesti Järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle erilaisia toteuttamistapoja Organisointitapaan vaikuttavat paikalliset ja alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet Kuntaliitto lähtee siitä, että koulutuksen järjestäjä voi itse ratkaista millä kielillä se koulutusta järjestää. Yksikieliset järjestäjäratkaisut voivat kunnan tai alueen näkökulmasta vaikeuttaa nuorten mahdollisuuksia saada koulutusta joustavasti omalla äidinkielellään. Päätökset tehdään kunnissa Terhi Päivärinta

8 Ammatillinen aikuiskoulutus: Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisluvat ja sääntely tulee olla erilliset. Sama koulutuksen järjestäjä voi järjestää sekä ammatillista peruskoulutusta että ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatilliseen aikuiskoulutuksen järjestämislupaan sisältyy näyttötutkintoihin valmistava koulutus sekä muu ammatillinen lisäkoulutus, jota voitaisiin järjestää sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena. Nuorten ammatillisella peruskoulutuksella on erilainen ohjaustarve ja tutkinnon suorittamistapa kuin ammatillisella aikuiskoulutuksella. Kumpaakin koulutusta tulee voida tarkastella ja kehittää niiden omien tarpeiden mukaisesti Terhi Päivärinta

9 Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitus Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusvastuun tulee säilyä jatkossakin kunnilla ja valtiolla ja julkisrahoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tulee siirtää valtiolle. Rahoitusperiaatteen toteutuminen edellyttää valtion osallistumista rahoitukseen riittävästi koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Selvitetään mahdollisuudet koota ammatillinen aikuiskoulutus yhdeksi kokonaisuudeksi ja siirtää TEM:in rahoittaman työpoliittisen koulutuksen rahoitus ja hallinnointi OKM:n hallinnon alalle. TEM varmistaisi työttömän työttömyysturvan saannin edellytykset ja rahoittaisi kulukorvauksen koulutuksen ajalta. Lukiokoulutuksen rahoittamista on kehitettävä siten, että lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus olisi samalla tasolla ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteellisen koulutusalan yksikköhintarahoituksen kanssa Terhi Päivärinta

10 Kuntaliiton mukaan uudessa rahoitusjärjestelmässä tulee varmistaa riittävä perusrahoitus koko ikäluokan kouluttamiseksi ja erilaisten tarpeiden huomioimiseksi. Suoritusrahoitusta Kuntaliitto pitää periaatteessa hyväksyttävänä, mutta korostaa, että vaikutusten arvioinnissa tulee huolellisesti arvioida minkälaiseen toimintaan se ohjaa. Vaikuttavuusrahoitus soveltuu huonosti nuorten koulutukseen, koska järjestäjän tehtävänä on huolehtia kaikkien niille säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden huolehtimisesta siten, että kaikki, myös heikoimmat opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua Terhi Päivärinta

11 Rahoituksen ylläpitäjämalli toisella asteella säilyy Kunnat 58,11 % Valtio 41,89 % 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö2014 Kunnat 1,882 mrd. Valtio 1,357 mrd. =348,64 /as. josta lukio 70,59 /as. ammatillinen 187,97 /as. AMK 90,08 /as. Kunnat 2015 alkaen 70,56 % AMK rahoitus poistuu (64 % 2. aste, 36 % Peruspalvelut) järjestäjille ,239 mrd ,367 mrd. yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Valtio 2015 alkaen 29,44% AMK rahoitus valtiolla Koulutuksen Lähde: OPH raportti Terhi Päivärinta

12 Kuntaliiton esitys lukio-, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi järjestämiseksi Kunta/kunnat suunnittelevat ja arvioivat mikä on alueen tarpeita kansalliset kielet huomioon ottaen parhaiten palveleva kokonaispalvelupaketti Koulutuksen järjestäminen - Vahva kunta - Seutukunta - Kuntayhtymä tai - Yksityinen taho Yliopistot Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa Lukiokoulutuksen järjestämislupa Vapaan sivistystyön järjestämislupa Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä Työelämä Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Lukiolaki Laki vapaasta sivistystyöstä Ammattikorkeakoulut

13 Lopuksi Tosiasioiden tunnistaminen tunnustaminen? Minkälainen oppilaitosverkko palvelee parhaiten juuri meidän alueemme nuoria? Minkälaisella kokoonpanolla (rakenteella) selviämme tulevaisuuden taloudellisista ja muista haasteista? Hyvät ja kestävät ratkaisut pitkälle tulevaisuuteen Yhteistyökeskustelut ja ratkaisumallit sekä niihin liittyvät päätökset on tehtävä ennen kesää Nyt on vuoropuhelun aika pallo on meillä Terhi Päivärinta