SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Transkriptio

1 SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

2 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa kuntouttavaa toimintaa, joka jää lääkinnällisen, kasvatuksellisen ja ammatillisen ulkopuolelle, laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä Käsitteellinen: johdetaan käsitteen sosiaalinen sisällöstä, jolloin olennaista se miten sosiaalinen tulkitaan

3 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (2) Suomalaista käsite-analyysiä 1970-luvulla: Rehabilitation International -järjestön sosiaalisen kuntoutuksen komission puheenjohtajuus Suomessa (Veikko Niemi) Asialistalla mm. Sosiaalisesti huono-osaisten kuntoutus Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan Perheen osuus kuntoutuksessa, parisuhde- ja seksuaalikysymykset Päivittäisen elämän tukimuodot, asuminen, liikkuminen Osallisuus, vammaisten ihmisten mukaan saaminen Sosiaaliturvan ja kuntoutuksen koordinaatio

4 SOSIAALINEN KUNTOUTUS 1980-LUVULLA Kansainvälisen Vammaisten Vuoden 1981 Suomen komitea: kuntoutuksen ja vammaispalvelujen käsitteellinen erottaminen Kuntoutus on muutosprosessi, jossa toimintakyvyn parantamiseksi hyödynnetään ihmisen vahvuuksia ja kompensoidaan vammasta tai sairaudesta aiheutuvia haittoja Vammaispalvelut ovat yleisiä palveluja täydentäviä erityispalveluja, jotka ovat tarpeen (pysyvien) toimintarajoitusten kompensoimiseksi (esim. tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, asumispalvelut)

5 KÄSITE SOSIAALINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS Eino Kuusi (1931) käsitteen etymologiasta: Socius = kumppani, toveri Societas = ihmisten eläminen toisiinsa liittyneenä yhdyskuntina Siveellinen sävy = vastuu heikommista Raimo Tuomela & Pekka Mäkelä (2011) Ihmisellä on luontainen tarve ja taipumus haluta elää järjestäytyneissä ryhmissä, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan. Sosiaalinen = ihmiselle lajityypillinen piirre. Eläminen ja toiminta ryhmissä ja yhteisöissä on sosiaalisen ydintä.

6 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KAKSI ALUETTA Lähtökohtana fyysinen vamma tai somaattinen sairaus ja sen sosiaaliset seuraukset Lähtökohtana sosiaalinen ongelma: Päihderiippuvuus, sosiaalisen sopeutumisen ongelmat, mielenterveysongelma, väkivalta- ja rikoshistoria, pitkäaikainen työttömyys, sosiaalinen avuttomuus

7 LÄHTÖKOHTANA FYYSINEN VAMMA TAI SOMAATTINEN SAIRAUS Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohtana fyysisen vamman tai somaattisen sairauden sosiaaliset seuraukset: * Identiteetti ja minä-kuva ( myös body-image) * Vamman/sairauden vaikutus perheeseen ja muihin ihmissuhteisiin * Vamman tai sairauden vaikutus kontaktikykyyn ja kommunikaatioon * Laajemmat yhteisösuhteet ja osallisuus vammasta/sairaudesta huolimatta

8 SOSIAALINEN KUNTOUTUS VAHVISTUMISPROSESSINA (1) * Lähtökohtana kuntoutumisen prosessi: prosessin lainalaisuudet * Vammautuminen, sairaus, hoito- ja kuntoutustoimenpiteet psykososiaalisina kokemuksina ei vain ammattilaisen toimenpiteinä * Ihmisen sisällä oleva sosiaalinen: uuden identiteetin muodostumista tukeva toiminta, mm. vertaisryhmät

9 SOSIAALINEN KUNTOUTUS VAHVISTUMISPROSESSINA (2) * Toimintamuotoja: Sopeutumisvalmennus eri muodoissaan Kuntoutuskurssit Kuntoutusohjaus Psykososiaaliset terapiat Vertaisryhmät * Olennaista erilaisten interventioiden ajoitus * Vahvuuksien ja rajoitusten tunnistaminen * Toivon ylläpitäminen

10 LÄHTÖKOHTANA SOSIAALINEN ONGELMA (1) * Sosiaalisen kuntoutuksen muutostrendi: vammaisuuteen ja sairauteen liittyvästä sosiaalisesta menetelmästä siirtymä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyväksi, osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavaksi tavoitteeksi, johon voidaan edetä monin keinoin (mm. Wikipedia) * Syrjäytymisen vastakohta ei ole raha vaan osallisuus: miten luoda mahdollisuuksia vahvistaviin osallisuuden kokemuksiin

11 LÄHTÖKOHTANA SOSIAALINEN ONGELMA (2) * Sosiaalinen kuntoutus/kuntoutuminen tavoitteena * Monia erilaisia toimenpiteitä riippuen ongelman luonteesta * vertaisryhmät ja vastaidentiteetti (mm. Susanna Hyvärin väitöskirja Vallattomuudesta vastuuseen 2001) * aikuissosiaalityön piirissä kehittyvät toiminnalliset ryhmät * ns. sosiaali-tyko: osallisuuden, vahvuuksien käyttämisen, aikaan saamisen kokemukset kuntouttavia

12 LÄHTÖKOHTANA SOSIAALINEN ONGELMA (3) Silloin kun jokapäiväisessä elämässä ei ole rytmiä eikä rakenteita: * arkielämän taitojen vahvistaminen * palveluohjaus apuna toimintojen ja palvelujen käytössä ja yhteen nivomisessa * hyväksytyksi tulemisen, pärjäämisen sekä oman kontrollikyvyn säilymisen kokemukset olennaisia * Luottamus tärkeään ammattilaiseen

13 SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA PALVELUJÄRJESTELMÄN SUUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteämpi yhteensovittaminen antaa mahdollisuuksia vahvistaa sosiaalista kuntoutusta Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja erilaisen asiantuntijuuden yhteensovittaminen, ei pallottelu asiantuntijoiden välillä Valmisteilla olevan sosiaalihuoltolaki sisältää sosiaalisen kuntoutuksen yhtenä lakisääteisenä toimenpiteenä palvelun saanti ei edellytä erityislakien käyttöä

14 SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA PALVELUJÄRJESTELMÄN SUUNTA (2) *Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjen kehittäminen edellyttää erilaisiin tilanteisiin sovellettavien menetelmien kehitystä, systemaattista seurantaa ja vaikutusten arviointia * Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen tärkeää ammattilainen ei voi kuntoutus asiakkaan puolesta!

15 KIITOS HYVÄÄ SYKSYÄ!