Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma

2 Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon häilyvyys, mutu-tieto, vallankaappauspuheet, syntyvien säästöjen epäily muutos herättää kiinnostusta ja pelkoja, ja siksi siitä tiedottamiseen on paneuduttava huolellisesti epävarmassa muutostilanteessa tiedonsaantitarve on suuri. Kysymyksiä: mitä muutos merkitsee minulle henkilökohtaisesti ja mitä se tarkoittaa organisaatiolle ja toiminnalle? muutosviestinnän tavoitteena on pitää yhteisön jäsenet ja keskeiset sidosryhmät tietoisina tilanteesta ja seuraavasta vaiheesta. Kun viestintä toimii ja tietoa on, arvailut ja spekulaatiot eivät leviä. osallistumis- ja keskustelumahdollisuudet auttavat onnistumaan muutoksen läpiviennissä.

3 Viestintää ohjaavat arvot Mitä arvoja viestimme? Parempia sosiaali- ja terveyspalveluja eteläpohjalaisille Viestinnän visiona on tukea sote-alueen syntyä asukaslähtöisesti.

4 Viestinnän periaatteet Luotettavuus Avoimuus Vuorovaikutteisuus Osallistavuus Ymmärrettävyys Oikea-aikaisuus Tasapuolisuus Monikanavaisuus

5 Viestinnän strategiset tavoitteet Viestinnän tavoitteena on informoida kuntalaisia sote-uudistuksen vaiheista sekä lisätä tietoutta syy-seuraussuhteista ja muutoksen välttämättömyydestä. Luoda kanavia viestinnän toteuttamiseen ja seuraamiseen Ihmiset tietävät mistä tietoa Etelä-Pohjanmaalla saa Suhtautuminen sote-uudistukseen on positiivinen tai vähintään neutraali Ihmiset tietävät mistä palveluja saa, tietävät valinnanvapaudesta, ymmärtävät missä muutoksessa ollaan menossa

6 SWOT-analyysi Viestinnällä turvataan: oikea-aikaisen informaation riittävyys ja saatavuus ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet luotettavaksi koetut tiedonjaon kanavat sitoutuminen muutokseen Sisäiset vahvuudet Asian ajankohtaisuus, valmistelijoiden laaja asiantuntemus, uudistuksen tarpeellisuus Ulkoiset mahdollisuudet koskee kaikkia, tiedonsaantitarve on suuri, asian ajankohtaisuus, positiivinen uutisointi ja tunnettuus, palvelujen laatu, saatavuus ja saavutettavuus paranee, kustannustehokkuus paranee, valinnan mahdollisuudet kasvavat, hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät, yhdenvertaisuus paranee, asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet, palvelujärjestelmä selkiytyy, rahoitus yksinkertaistuu, Sisäiset heikkoudet epämääräisyys, epätietoisuus tulevasta, sekavuus, muutosväsymys/vastustus, sitoutumisen puute, ajanhallinta, vallan menettämisen pelko Ulkoiset uhat uudistus siirtyy/kaatuu, sitoutumisen puute, muutosvastarinta, epäluottamus päätöksentekokykyyn, kyllästyminen, sabotointi, negatiivinen uutisointi, vallan menettämisen pelko, lähipalvelujen menettämisen pelko, laajat kokonaisulkoistukset, palvelujen heikkeneminen ja asukkaan etu unohtuu

7 Kohderyhmät Hankkeessa mukana olevat henkilöt ja sidosryhmät Kuntalaiset Henkilöstö Päättäjät Media

8 Hankkeen tiedotuskäytännöt Kaikilla hankkeessa mukana olevilla on vastuu viestinnästä ja asiallisen tiedon jakamisesta. Viestintätyöryhmä jatkaa työskentelyään koko selvityshankkeen ajan ja tekee käytännön ehdotukset viestintätoimenpiteistä. Viestintää johtaa ohjausryhmä ja lausuntoja antavat ensisijaisesti ohjausryhmän puheenjohtaja ja sote-projektinjohtaja. Työryhmien puheenjohtajat antavat työryhmien työskentelyä koskevat lausunnot. Tiedonkulku on avointa sidosryhmien ja työryhmien jäsenten välillä. Uutta viestintäteknologiaa ja viestintäkanavia hyödynnetään mahdollisimman paljon perinteisten viestintäkanavien rinnalla. Viestitään aina kun hanke nytkähtää eteenpäin tai jotain merkittävää tapahtuu.

9 Tiedotejakelu hankkeen verkkosivut ja Facebook-ryhmä Työryhmien jäsenet ja muut hankkeessa mukana olevat henkilöt paikallinen media yhteistoiminta-alueet ja kunnat (verkkosivut, henkilöstön edustajat) paikalliset ammattijärjestöt johtavat sote-viranhaltijat kuntien valtuutetut alueen kansanedustajat valtakunnallinen media

10 Viestintäsuunnitelma Toimenpiteet ja aikataulutus

11 Kriisiviestintäsuunnitelma Toimintamalli Kuka vastaa ensisijaisesti kriisiviestinnästä? Kuka päättää miten ja millä volyymillä toimitaan? Kuka antaa ensikäden lausunnon ja tietoa tapahtuneesta medialle? Kuka puhuu julkisuudessa? Ketkä kuuluvat kriisiryhmään? Ketä kutsutaan paikalle? Ketkä kuuluvat operatiiviseen työtiimiin? (tiedotteiden kirjoittaminen, some-kanavat, verkkosivut, tiedottaminen hlökunta/sidosryhmät/muut työryhmät, tiedotustilaisuuden järjestäminen)

12 Kriisiviestijöiden yhteystiedot: Kriisiviestijän muistilista