ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Transkriptio

1 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

2 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue TSO/el

3 Työikäisten määrän muutos Etunimi Sukunimi

4 Yli 59- vuotiaiden yksin asuvien osuus asuntokunnista Etunimi Sukunimi

5 Kunnan sote-kokonaisuus voi olla hyvin pirstaleinen Kun oma väestöpohja ei mahdollista kattavia palveluja, ollaan yhteistyöelinten ja palveluntuottajien sopimusviidakossa Erikoissairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon kuntayhtymä Erityishuoltopiiri Lastensuojelun päivystys -yhteistyö Sosiaalipäivystys Terapiapalveluyhteistyö ja -tuottajia Kuntoutuspalveluyhteistyö ja -tuottajia Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten asumispalvelujen tuottajia Päihdepalvelujen tuottajia Lastensuojelun laitospalvelujen tuottajia jne. Omaa toimintaa/ oma päätösvalta esim. sosiaalityö, kotipalvelu Etunimi Sukunimi

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden i vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

7 Saatavuus ja saavutettavuus Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden eri elementtien tunnistaminen ja arvottaminen on päätöksenteossa ja sitä edeltävässä keskustelussa tärkeää erityisesti maaseudulla - mihin ollaan valmiita? Millaisia i i arvotuksia tehdään? Saatavuuden turvaamiseen liittyy myös laajemmalla väestöpohjalla mahdollinen erikoistuneen osaamisen kehittäminen peruspalveluissa. Kysymys on myös siitä, saadaanko oikeaa palvelua; halutaanko yleisluonteista neuvontaa vai kohdennettua asian hoitoa? Saavutettavuuden turvaamiseksi tuottamisrakenteen ja - tapojen valinnassa on mahdollista käyttää erilaisia ratkaisuja, joiden kehittämiseen ei vielä ole kiinnitetty paljon huomiota, eikä kuntalaisten osallisuutta ole hyödynnelty näiden tapojen kehittämisessä. 7 Kauhajoki

8 Palveluiden muutossuuntia mitä tapahtuu? Palveluiden muutoksia Keskittäminen / keskittyminen Etääntyminen Erikoistuminen /eriytyminen Multiprosessointi Muuttuva asiakasnäkemys 8 Kauhajoki

9 Rakennemuutoksia tapahtuu myös palveluiden kehittämisen myötä On hyvä myös muistaa, että kaikki rakennemuutokset eivät tapahdu palvelun ulkopuolelta vaan sen sisältä tulevien kehitystarpeiden myötä Esim. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi Laitospaikkojen vähentäminen, avopalveluiden kehittäminen eri palveluissa Päivystyksen keskittäminen siten että siellä voidaan todella hoitaa päivystystilanteita; sen sijaan että paikallinen päivystys olisi vain päiväaikaisen vastaanoton jatke ja todelliset päivystystilanteet lähetetään eteenpäin 9 Kauhajoki

10 Visioita maaseudun sote- palveluiden suunnasta Palveluyksiköt etääntyvät tilalle palvelupiste- ja nettiasiointi, liikkuvat palvelut Palveluohjauksen tarve lisääntyy Yksityisten kiinnostus haja-asutusalueenasutusalueen markkinoihin jäänee pieneksi - palvelut säilyvät julkisina Pystyykö julkinen sektori vastaamaan uudistumisen haasteisiin? Palvelut jakautuvat lapsiperheen p lähipalveluihin, työikäisten (muualla saataviin) työterveyspalveluihin ja vanhusten kotiin tuotaviin palveluihin Kotiin tuotavat palvelut edellyttääkö kotien siirtymistä taajamiin? Maaseudun asukkaille / kyläläisille haasteena osallistua palveluiden tuottamiseen tt Palveluihin voi muodostua paikallisesti eroja? Muiden, markkinaehtoisten palveluiden (liikenne, kauppa, posti, apteekki) vähäisyys lisää osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitystä maaseudulla 10 Kauhajoki

11 Palvelut osana yhteiskuntaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustarvetta ei voida arvioida muusta yhteiskunnasta irrallisena kehityskulkuna. Monien peruspalveluiden toteuttamiseen on aikaisemmin liittynyt yleisiä, palvelun ensisijaisen tavoitteen ohella toteutuvia yhteiskunnallisia ns. meriittihyötyjä. Esim. kyläkauppojen ja -koulujen, paikallisten postitoimistojen ja paikallisliikenteen tuomat sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuudet Meriittihyödyt ovat karsiutuneet palveluiden vähentyessä ja tehostaessa ydintoimintojaan. Sosiaali- ja terveyspalveluilta odotetaan usein vastauksia näiden muutosten tuottamaan hyvinvointi- ja turvallisuusvajeeseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden irtautuminen eri organisaatioihin kuntien muista sektoreista ei tue kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 11 Kauhajoki

12