Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Transkriptio

1 Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4 Koulutustoiminnan kohdennettujen avustusten käytön valvonta... 4

3 TAUSTAA RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen koulutustoimintaa voidaan kuvata kolmen näkökulman kautta suhteessa avustusstrategiaan. Näkökulma 1: Avustusstrategian linjausten mukainen koulutustoiminta Tällä tarkoitetaan järjestölähtöistä, kohderyhmää suoraan hyödyttävää koulutusta, esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaiskoulutusta. Näkökulma 2: Avustusstrategian mukaista, järjestötoimintaa tukevaa koulutustoimintaa Tällä tarkoitetaan järjestötyön aiheisiin liittyvää, mutta epäsuorasti järjestösektoria tai kohderyhmää hyödyttävää koulutusta, esimerkiksi ammattihenkilöihin kohdistuvaa koulutusta tai asennekampanjaa. Näkökulma 3: Muu sosiaali- ja terveyspoliittisesti perusteltu koulutustoiminta Tällä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeiden aiheiden koulutusta, joka ei suoraan liity järjestösektoriin eikä RAY:n avustusstrategiaan. KOULUTUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN PERIAATTEET RAY:n rahoituksella voidaan avustaa sellaisia koulutustoimintoja, joiden lähtökohtana on jokin / jotkin seuraavista: Koulutustoiminnan aiheet ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjä hyödyttäviä avustuksella tuotettava koulutustoiminta kohdistuu pääasiassa kansalaisiin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja yleisesti kansalaisjärjestötyöhön koulutustoiminta soveltuu kulloinkin voimassa olevaan avustusstrategiaan koulutustoiminta tukee avustusstrategiaan liittyen soveltuvin osin yleisiä kansallisia sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Koulutustoiminta edellyttää järjestötyön asiantuntijuutta ja yhteistyötä järjestöllä on riittävä asiantuntemus ja kokemus koulutettavasta aihealueesta koulutustoimintaa tehdään yhteistyössä koulutustoiminnan aihetta lähellä olevien kansalaisjärjestöjen kanssa koulutustoiminta on osa kansalaisjärjestöjen, julkisen sektorin sekä muiden toimijoiden välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä järjestöt toimivat yhteistyössä ja tukevat asiantuntijuudellaan muita järjestöjä koskevaa koulutusta tekeviä tahoja järjestössä olevaa koulutusosaamista annetaan mahdollisuuksien mukaan muiden järjestötoimijoiden käyttöön järjestöllä on kyky seurata ja arvioida omaa koulutustoimintaansa. Koulutustoiminnan tulokset ja tuotokset kohdentuvat kansalaisjärjestöille koulutustoiminnan tuotokset ja tulokset palvelevat kansalaisjärjestötoimintaa ja käytännön toiminnan kehittämistä koulutuksen tuotokset on pääasiassa suunnattu järjestöille ja kansalaisille 3

4 koulutuksesta voi olla hyötyä joissakin tapauksissa myös ammatissa toimiville henkilöille koulutusten järjestämisestä saatavia tuloksia ja hyötyjä tarkkaillaan jokaisessa avustuskohteessa seurannassa kiinnitetään huomiota koulutustoiminnan tuloksiin ja tuotoksiin sekä niiden kohdentumiseen järjestösektorin hyödyksi koulutuksesta saatavat tulokset ja tuotokset jalkautetaan ja juurrutetaan järjestöyhteistyössä koulutusmateriaalit ovat mahdollisuuksien mukaan saatavilla valtakunnallisesti ja monipuolisesti erityisesti sähköisen viestinnän kanavia hyödyntäen. TUNNUSMERKKEJÄ KOULUTUSTOIMINNAS- TA, JOTA EI RAHOITETA RAY-AVUSTUKSELLA Koulutustoiminnan tavoitteena on ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä myytävän koulutuksen järjestäminen markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla täydennyskoulutus järjestetään ilmaiseksi kunnan ym. julkisen tahon henkilöille ilman että taho osallistuu kustannuksiin koulutuksen suunnittelee tai sen vetäjänä toimii henkilö, joka saa palkkaa RAY:n avustuksesta, jolloin koulutuksen hinta voi olla markkinahintaa alhaisempi. Tuloksena on koulutusmalleja, työtapoja tai menetelmiä, jotka eivät kohdennu järjestösektorille koulutuksen tavoitteita ei ole määritelty konkreettisesti koulutuksen kehittämisestä saatava hyöty menee muille kuin järjestösektorin käyttöön koulutuksen käytännön juurruttaminen on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Heikot tai kokonaan puuttuvat järjestöyhteydet koulutustoiminnan tulosten ja tuotosten jalkauttamisessa ja juurruttamisessa ei ole järjestöyhteistyötä. Henkilökohtaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen tähtäävä koulutus pääasiallisena / ainoana tuloksena on ammattitutkinnon ja/tai täydennyskoulutuksen suorittaminen. Koulutus tai sen kehittäminen tähtää myytävien palvelujen kehittämiseen koulutuksen tarkoitus on tuottaa selkeästi suoraan palveluntuotannon kehittämiseen käytettävää tietoa ja koulutuksen kustannukset katetaan ainoastaan RAY-tuella. koulutuksen järjestäminen aiheuttaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa. KOULUTUSTOIMINNAN KOHDENNETTUJEN AVUSTUSTEN KÄYTÖN VALVONTA Kehittämis- tai tutkimustoimintaan myönnetyillä raha-automaattiavustuksilla kehitettyjen menetelmien ym. tuotosten koulutustuotot tulee kirjata erillistuottona kehittämis- ja tutkimustoiminnan kustannuspaikalle niin kauan kuin kyseistä toimintaa avustetaan. Kohdennetulla toiminta-avustuksella ei voi kattaa sellaisia kuluja, joita avustuksen saajalla oli jo ennen avustetun koulutustoiminnan aloittamista. Mikäli järjestön palkkalistoilla olevat vakituiset työntekijät tekevät tavanomaisen työaikansa ja palkkansa puitteissa Ak- ja C-avustuksella tuettua koulutusta, näitä palkkauskuluja ei pidetä koulutustoiminnan erilliskuluna. Jos kohdennettuun toimintaan palkattu henkilö käyttää tilapäisesti osan työajastaan järjestön muihin tehtäviin, hänen palkkakulunsa kohdistetaan tältä osin kyseiselle toiminnalle. Mikäli avustuksen saaja järjestää koulutusta omana toimintanaan 4

5 raha-automaattiavusteisen projektin/toiminnan työntekijöille tai kohderyhmälle, RAY ei hyväksy koulutuksesta maksettavaa sisäistä katetta ra-toiminnasta aiheutuvaksi erilliskuluksi, vaan koulutuksen kustannukset tulee kirjata kulusiirtona todellisten kustannusten mukaisesti. 5