Hankerahoituksesta potkua. Arttelissa

Transkriptio

1 Hankerahoituksesta potkua Arttelissa Sokra, THL

2 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Information om delaktighet insamlas, sammanfattas och förmedlas inom ramen för Sokra 2 1. Hanketuki: viritys, käynnissä olevien tuki ja juurrutus 2. Verkostotyö: päättäjät, MYR, kunnat, järjestöt, rahoittajat (ELY, STM), sidosryhmät, muut koordinaatiohankkeet, THL 3. Tutkimus: tiedon tuotto, tiivistys, välitys Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita. Koordination för främjande av social delaktighet är ett projekt där Europeiska socialfondens (ESF) projektarbete kring främjande av social delaktighet och kampen mot fattigdom (prioriterade område 5) samordnas i Finland.

3 Osallisuustyötä yhteisellä taloudellisella ponnistuksella Kuntien potti Valtion potti Yhteinen osallisuustyö Säätiöt Yritykset Leader ESR mm. TL 5. Stea OSALLI- SUUS- HYÖTY? Mm. Hyvinvoin parantuminen, terveyserojen kaventuminen, osallisuus vahvistuu, polut työelämäosallisuuteen mahdollistuvat Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz

4 Hankkeissa kehitettyä toimintaa yhteiseksi hyväksi Oma toimeentulo Työllisyyspolulla eteneminen Koulutus, palkkatuki, Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Yksinäinen, työtön, koditon Osallisuus Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät, kulttuuri, taide, sos.terap. Leipäjonosta palveluihin: kotiin peruspalveluihin, Vastaanottokeskuk sesta.. Työ- ja toimintakyvyn arvio: uudet menetelmät, jalkautuvat tiimit, kotoutumisen taidot 4 Sokra, tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

5 RAHOITUSTAA KOSKEVAA TIETOA Rakennerahastot, Euroopan sosiaalirahasto, TL 5. Julkista rahoitusta ESR STEA Julkisesti ohjattua rahoitusta (STM) Leader Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma, julkista rahoitusta Rahoituksen kohdentamine n Rahoituksen kanavointi ja valvonta Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta työikäisten parissa ELYT ja STM jakavat ja valvovat. Päätöksenteossa aluerahoituksessa MYR/MRS TL 3 ja 4 Elyt ja TEM ja OKM Paikalliset Leaderit Mitä rahoitetaan? Toiminnan välitön/välillin en kohderyhmä Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen mm. Erityista v. 7.1 ja 9.2

6 RAHOITTAJA Rakennerahastot, Euroopan sosiaalirahasto, TL 5. Julkista rahoitusta RAY (Veikkaus 2017-), Rahapelaamisen tuottoja. Julkisesti ohjattua rahoitusta Leader Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma, julkista rahoitusta Kuka voi hakea? Järjestö Kaupunki Yritys/oppilaitos Säätiö Järjestö Säätiö Järjestö Kaupunki Yritys/oppilaitos Säätiö Missä kehittämistyö tapahtuu? Mitä voidaan rahoittaa? Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz Koko Manner-Suomessa Toiminta, palkkakulut, matkakulut Investointi, toiminta, palkkakulut, matkakulut, harrastustoimint a Koko Manner-Suomi, pl >23t hlön kuntien kaupunkien keskustat Kylien elinvoimaisuus, Investointi, toiminta, palkkakulut, matkakulut, harrastustoiminta

7 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 7 Sokra, tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

8 Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) myönnetään tukea hankkeisiin jotka tukevat työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä, esimerkiksi edistetään tasaarvoa, ehkäistään syrjäytymistä, kehitetään osaamista ja työoloja ja kehitetään järjestelmiä jotka aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään töitä. 8 Hans Rönnholm

9 ESR rahoitus Kestävää kasvua- ja työtä ohjelmassa Alueelliset hankkeet Rakennerahaston neljä Elykeskusta rahoittavat Pohjois-Suomi Itä-Suomi Keski- ja Länsi-Suomi Etelä-Suomi Jokaisella alueella oma hakuaika ja hakuohjeensa painopisteineen 1-2 x/v Valtakunnalliset ESR hankkeet STM, OKM, TEM rahoittaa Hankkeiden palveltava valtakunnallisesti Useissa osahankkeita eri puolilla maata Valtakunnallisten hankkeiden haku TL 5 STM:n avaamana noin 1 x/vuosi 9 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

10 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä ESR TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Kohderyhmä: heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, joilla sosiaalinen osallisuus on uhatuin Esim. nuoret riskiryhmässä, etniset vähemmistöt, romanit, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työttömät, rikostaustaiset. Tavoite: työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja osallistujien eteneminen työllisyyspolulla Sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointi kasvavat % väestöstä 10 Sokra, tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

11 Kestävää kasvua ja työtä on Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Ideahaku käynnissä saakka ja varsinainen haku Länsi-Suomen RR-alueella. Maakunnat: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais- Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Lisätietoa Rakennerahastot.fi-sivuilla: /asset_publisher/7asetki6mfmf/content/esr-ideahaku javarsinainen-haku / 11

12 Ideahaku I. vaiheessa ( ) järjestetään ideahaku, jonka puitteissa hakijoita pyydetään esittämään hankeideansa tiivistetysti, erillisellä ideahakua varten laaditulla lomakkeella. Ideavaiheessa hankeidean ei tarvitse vielä olla täysin valmis hanke. Saapuneet hankeideat käsitellään Keski-Suomen ELYkeskuksessa. Kaikille haun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyille hankeideoille annetaan kirjallinen palaute mennessä. 12

13 ESR-hankkeen idealomake, Hankeidean nimi: Hankeidean esittäjäorganisaatio: Ideavaiheen yhteyshenkilön tiedot (nimi, organisaatio, puhelinnumero ja sähköpostiosoite): Mahdolliset osatoteuttajat/muut tuensaajat sekä muut yhteistyökumppanit hankkeen toteutuksessa: Hankkeen suunniteltu toteutusaika: (ad ) Hankkeen maantieteellinen kohdealue: Alustava arvio hankkeen kokonaiskustannuksista: Mikä on hankkeen tunnistettu tarve ja kohderyhmä? Max. 500 merkkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet (laadulliset ja määrälliset) Max merkkiä Hankkeen konkreettiset toimenpiteet eli mitä hankkeessa tehdään? Max 500 merkkiä. Miksi hanketta pitäisi mielestäsi rahoittaa? (perustele) Max 1000 merkkiä. 13

14 Varsinainen haku II. vaihe eli varsinainen hankerahoitusta koskeva haku toteutetaan , jolloin hankerahoitusta haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake EURA2014-järjestelmässä. Toisessa vaiheessa hankehakemuksen voivat jättää myös ne hakijat, jotka eivät haun ensimmäisessä vaiheessa jättäneet idealomaketta. 14

15 Varsinaisessa haussa huomioitavaa Hakuohje: aaliskuu+2018.pdf/56cbedec-00b0-40fc-96f4-f adbb Painotus - Erityistavoitteen 7.1 (Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen) kohderyhmänä eivät tässä haussa ole julkiset työorganisaatiot - Erityistavoitteen 9.2 (Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen) kohdalla rahoitettavien hankkeiden varsinaisiin kohderyhmiin tulee sisältyä mikro- ja pk-yritykset.maakuntien strategiat Kärkihankkeiden tuki Tulossa tarkennettu hakuinfo 15 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

16 YLEISET VALINTAPERUSTEET Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 16

17 Mikä on hanke? Hankkeessa tehdään jotain jollekin tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille. Kehitetään niille uudenlaisia toimenpiteitä ja uudenlaista toimintaa kohti työllisyyttä. Hanke ei ole esim. jos nykyistä olemassa olevaa toimintaa halutaan tehostaa pelkästään palkkaamalla lisää henkilökuntaa tai hankkimalla nykyiselle henkilökunnalle esim. ATK tai digi-laitteita. Hanke on selkeästi erotettu kokonaisuus muusta toiminnasta. Hankkeella on aikataulu, tavoitteet, toimenpiteet, kohderyhmä sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hyväksyttävällä hankkeella täytyy olla myös jotain uutuusarvoa. EU-rahoilla ei voi rahoittaa olemassa olevaa toimintaa, vaan EU-tuella täytyy syntyä jotain lisäarvoa. 17 Hans Rönnholm

18 Hakeminen Keski-Suomen ELY kuuluttaa näitä rahoja haettavaksi kaksi kertaa vuodessa. -sivuilta löytyy tarkempia tietoja hausta ja ohjeita. EU:n rahoitusosuus on yleensä 75 % hankkeen kustannuksista, maksimissaan 80 %. Loput rahat tulee yleensä hakijalta itseltään tai kunnilta. Hakijan on osallistuttava hankkeen kustannuksiin jollain osuudella, muu raha voi sitten olla kuntarahaa, yksityistä, muuta julkista jne. (Toimintalinjan 5:n yhdistykset saavat käyttää RAY:n rahoitusta omarahoituksena). 18 Hans Rönnholm

19 Kansainvälinen ESR haku avautuu Lisätietoa tulossa rakennerahastot.fi sivuille alkuvuodesta Etunimi Sukunimi

20 Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan (ESR TL 5) hanketyö Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vaikeasti työllistyville työikäisille. Käynnissä jo noin 200 hanketta eri puolilla Suomea Rahoitus RR-alueittain Elyjen myöntämänä Valtakunnallisten hankkeiden rahoitus STM:n myöntämänä n. 17 kpl =z6vy0-awa8cu.kn5z7rl5_qdw 20

21 Länsi-Suomen RR-alueella on (tilanne 8/ valtakunnallisen hankkeen pää- tai osahanketta (STM) 35 alueellista hanketta (Elykeskus) 21

22 Keski- ja Länsi-Suomen ESR TL 5 hankkeet 4/2017. Valtakunnallisesti tarkastellen järjestöillä isompi rooli Valtakunnallisissa toteuttajina myös tutkimuslaitokset 22 tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

23 ESR TL 5 8/2017 hankkeet Pirkanmaalla Paikalliset Arki-asunto Asto Kostiakeskus Polku 55 Tesoman miähet Työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvyn parantamisen yhteishanke Pirkanmaalla Soku Työelämäosallisuutta vahvistavan monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen ja yhteisösosiaalityön kehittäminen TEKO - Tehostettu kotoutuminen STEPPI - Vaikeasti työllistyvien toiminta-, opiskelu- ja työkyvyn vahvistaminen hävikkielintarvikkeita 23 hyödyntävässä tanja.hirschovits-gerz@thl.fi toimintaympäristössä VALTAKUNNALLISET PIRKANMAALLA OK-hanke Tenho elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin Osallisuutta osuuskunnista: ARA_ Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki"-hanke TEMPO Polkuja työelämään (Tempo) - polkuja työelämään -työnhakijan tuki PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa SOSKU SOLMU Vankeusaika mahdollisuutena Terveydeksi

24 Mainittuja kohderyhminä suuruusjärjestyksessä Lännen RR-alueella 1. Pitkäaikaistyöttömät 2. Maahanmuuttajat 3. Nuoret 4. Kunnat ja kuntien työntekijät 5. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat 6. Muut mm. kokemusasiantuntijat Valtakunnallisesti suurin kohderyhmä ovat nuoret 24

25 Osallisuus lähtökohtana Osallisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa. Ihminen tulee kuulluksi itsenään ja hän vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja ympäristön voimavaroihin, joita ovat keskinäinen kunnioitus ja luottamus, toimeentulo, toiminta, palvelut, tieto, taito ja merkitykset. Osallisuus on materiaalisella, henkisellä, sosiaalisella ja fyysisellä ulottuvuudella ilmenevä prosessi. (Sokralaiset luoneet osallisuuden määritelmää työlleen) 25 Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz

26 Osallisuuden muotoja 1) Työelämäosallisuus 2) Demokratiaosallisuus 3) Koulutusosallisuus Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, avoimet tilat, luonto, kansalaistaidot, kansalaislähtöisyys Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus 4) Palveluosallisuus 5) Asiakasosallisuus yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / ammatillinen / hoidollinen / toiminnallinen / opinnollinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat.asiakkaat suunnittelu-toiminta- ja arviointiosallisuus 26 Sokra, tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

27 Osallisuus on lisääntynyt esimerkiksi silloin, kun ihminen onnistuu Saamaan onnistumisen kokemuksia ja voittamaan häpeän Kokemaan tasa-arvoisuutta ja vertaisuutta Suunnittelemaan tulevaisuutta Pääsemään palvelujen piiriin Aloittamaan harrastuksen tai (vapaaehtois-) työn Kokeilemaan uusia asioita, saamaan ystäviä Siirtymään toimeentulotuelta työmarkkinatuelle Ansaitsemaan työmarkkina- tai kuntoutustuen kylkeen pieniä lisäansioita Osallistumaan asukastoimintaan, liittymään osuuskuntaan, toteuttamaan pienen vaikuttamisteon 27 Anna-Maria Isola

28 Kansalaislähtöistä toimintaa yhteistyössä Yritykset Kuntien / maakuntien Työvoiman palvelut Kansalaislähtöinen toiminta demokratiaosallisuutta? OSALLISUUS rakenteisiin Rakenteellista osallisuustyötä! Kuntien (maakuntien) sote-toimijat, liikunta- ja kulttuuritoimi Järjestöt Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz

29 Kansalaislähtöinen toiminta mistä on kyse? Kansalais-, kuntalais-, tai asukaslähtöisellä toimintaa, jonka seurauksena yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy, paikallinen yhteisöllisyys vahvistuu demokratiaosallisuutta? Toiminta vahvistaa osallistujien osaamista ja osallisuutta sekä hyvinvointia. Toiminnan seurauksena ihmiset tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Toiminta vahvistaa arjen hallintaa, työ- ja toimintakykyä ja siten valmiuksia siirtyä kohti työelämää. Leader-työ, kylätoiminta, kaupunginosatoiminta ja lähidemokratia nivoutuvat selvästi toisiinsa sisällöllisesti. OSALLISUUSHYÖTY? Mm. Hyvinvoin parantuminen, terveyserojen kaventuminen, osallisuus vahvistuu, polut työelämäosallisuuteen vahvistuvat Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz

30 Vahvistamme osallisuutta poistamme osallisuuden esteitä Toiminta: avointa, laaja-alaista, osallistavaa, omaehtoista, alhaalta ylös suuntautuvaa (Leader). Toiminnan tuloksena syntyy uudenlaisia toimintamuotoja sekä työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksia (ESR) Toiminnan tulee olla tarpeen mukaista: kohderyhmä ja alueellinen tarve huomioidaan. (ESR TL 5 erityisesti maakuntastrategia) ESR TL 5 kansalaislähtöiselle toiminnalle tulee olla perustelu: toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan Yhdessä eri toimijoiden voimin kansalaiset aktiivisina toimijoina. Esim. yhdistykset, kaupunki, yritykset yhteisvoimin! Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz

31 Ajattelun pohjaksi Miten ESR TL:n 5 hanketyö voisi tukea alueenne hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja asukkaiden toimeliaisuutta sekä polkuja kohti omaa toimeentuloa ja työllisyyttä? - Osallisuuden edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpito ehkäisevät syrjäytymistä, liveilmiöiden syntyä ja sairastumista - työ tuottaa parhaimmillaan kustannussäästöjä

32 Säästöt sosiaali- ja terveysmenoissa? OSALLISUUSTYÖ? Hyvinvointi kasvaa, terveyserot kaventuvat, osallisuus vahvistuu, polut työelämäosallisuuteen vahvistuvat Proaktiivinen toiminta Palveluiden ja hyvinvointityön yhteen sovittaminen Sokra,

33 ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) koordinaatio KESKI- JA LÄNSI-SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen ETELÄ-SUOMI Veera Laurila POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola VALTAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN KOORDINAATIO Tytti Tuulos

34

35 Lue lisää osallisuudesta Tutkimusviesti: kimusviesti pdf/5c a89a-472e-8c22- f3e2e8d1256d kimusviesti pdf/9a af ad92d Osallisuuden seuranta: 35

36 Linkit rahoitukseen Rakennerahasto, länsi-suomi: 36