Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Transkriptio

1 Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

2 Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin Laho leviää juuriyhteyksien välityksellä Itiöitä on koko ajan ilmassa ja pahimmilla juurikääpäalueilla tartuntoja tulee kesän aikana n. 90% kannoista, kaikki näistä eivät kuitenkaan selviä Tartuntoja syntyy kuusen juuriin jossain määrin, vaikka hakkuita ei tehtäisikään

3 Juurikääpä ja harvennukset Kannon juuret eivät puolustaudu, joten ne ovat hyvä leviämisreitti Harvennukset olisi joko tehtävä talvella tai käytettävä kantokäsittelyä Kantokäsittely olisi tarpeellinen myös energiapuun korjuussa ensiharvennuksilta Juurikäävän kykyä levitä pieniläpimittaisten kantojen kautta juuristoon ei tunneta tarkasti Pieni kanto lahoaa nopeammin eikä sovellu sienelle pitkäaikaiseen oleskeluun Männynjuurikäävän (tyvitervastaudin) oireita männikössä

4 Rajoittavatko maaperän ominaisuudet? Lähitulevaisuudessa hakkuut suometsissä yleistyvät Turvemaiden puustossa ei yleensä ole lahovikaa Syytä tähän ei tunneta ph, kosteus (happi) kilpailevat mikrobit Huom. juurikäävän rihmasto ei elä maassa vaan puun sisällä Vaihtoehdot 1) juurikääpä ei viihdy suometsien ja turvemaiden puustossa 2) juurikääpä ei ole vielä levinnyt turv le 3) tuhoja ei ole vielä havaittu

5 Juurikäävän lahoa on löytynyt turv ta Vaikka juurikääpää ei viihtyisikään suometsissä, missä vaiheessa ojitettu suo on muuttunut sellaiseksi, että siellä kasvava puusto soveltuu juurikäävälle? Mikäli talvikaudella ei ehditä hakata kaikkia turvemaita, kannot, korjuuvauriot ja juuristovauriot ovat tartunta-alttiita Kun turvemaat tulevat metsätalouskäyttöön, tauti leviää nähtävästi sinne, mikäli ennakkotorjunnasta ei huolehdita

6 Rajoittaako ilmasto juurikäävän leviämistä? Onko lämpösumman ja tartuntapaineen välillä todellisia syy-seuraussuhteita? Metsien käyttöhistoria on pisin etelässä, jossa on myös lämpimintä

7

8 1100 dd Metla, Tamminen 1987

9 Männynjuurikäävän levinneisyys 1100 dd

10 Kasanen ym Scand J.For. Res.

11 Kasanen ym. Scand J.For. Res Löysimme runsaasti itiölevintää alueelta jossa sitä ei mallin mukaan pitäisi olla Kun oma aineistomme lisättiin malliin, riippuvuus lämpösummasta hävisi

12 Miksi männynjuurikääpä on eteläisempi kuin kuusenjuurikääpä? Witzell ym testasivat, rajoittaako ilmasto männynjuurikäävän leviämistä pohjoiseen Sekä kantoja että puita tartutettiin juurikäävällä kolmessa metsikössä Etelä- ja Pohjois-Ruotsissa Männynjuurikääpä ei selvinnyt kannoissa etelässä eikä pohjoisessa (0-4% tartunnoista onnistui) Kuusenjuurikääpä pystyttiin eristämään uudelleen kannoista (26 47% ) Pystypuissa sekä männyn että kuusenjuurikääpä kasvoivat jopa kahden metrin matkan

13 Miksi männynjuurikääpä on eteläisempi kuin kuusenjuurikääpä? Männynjuurikääpä kasvoi hieman hitaammin pohjoisessa Witzell ym mukaan lämpötila ei selitä levinneisyyseroja Myös me havaitsimme, että männynjuurikääpää oli hyvin vähän kannoissa Keski-Suomessa (Kasanen ym. 2011) Onko puilla alueellisia kestävyyseroja? Onko juurikääpä vasta leviämässä pohjoista kohti jääkauden jälkeen?

14 Mistä ongelma oikeastaan on lähtöisin? Suomessa löytyvät hoitamattomat, hävitetyt tahi poltetut metsät ovat saattaneet minun ylen surulliselle ja tuiki alakuloiselle mielelle -Edmund von Berg 1858 Metsien käyttö oli n vuotta sitten varsin voimaperäistä ja ympärivuotista suuressa osassa Etelä- Suomea, jossa tyvilahotilanne nykyisin on pahimmillaan Ovatko juurikääpäongelman juuret jo sadan vuoden takaisia?

15 Hyvä metsänhoito ei levitä juurikääpää Kantokäsittelyä on tutkittu pitkään ja perusteellisemmin kuin mitään muuta metsänsuojeluun liittyvää toimenpidettä Tutkimusten mukaan sekä urea että Rotstop torjuvat juurikääpää tehokkaasti Puut joko korjataan talvella tai kantokäsittely tehdään huolellisesti Tyvilahot kuusikot uudistetaan koivulla tai kasvupaikan salliessa männyllä Kantojen nosto energiakäyttöön vähentää uusien tartuntojen määrää