Tilanne ja näkymät 3/2006

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 3/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vahvana, mutta epävarmuus lisääntynyt Maailmantalous on jatkanut vahvaa kasvuaan kevään ja alkukesän aikana. Erityisen nopeaa kehitys on ollut Kiinassa ja Intiassa. Kasvu on jonkin verran nopeutunut myös Länsi-Euroopassa ja Japanissa erityisesti teollisuustuotannon ja investointien vetämänä. Asuntomarkkinoiden sekä yksityisen kulutuksen kasvun hiljenemisestä huolimatta myös Yhdysvalloissa on jatkunut noususuhdanne. Kasvun takana ovat nyt korostetusti teollisuustuotanto sekä koneja laiteinvestoinnit. Erilaiset teollisuuden ja kuluttajien luottamusindikaattorit ennakoivat maailmantalouden kasvavan myös lähikuukausina. Sen sijaan erityisesti rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt epävarmuus suhdannenousun jatkumisesta näin vahvana kovinkaan pitkään. Epätietoisuus öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta, inflaatiopaineista sekä korkojen noususta varjostavat markkinoiden kasvunäkymiä. Lähi-idän konfliktin mahdollinen laajeneminen olisi omiaan hidastamaan myös koko maailmantalouden kehitystä. TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto edelleen kasvussa Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa on ollut alkuvuonna kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kasvua on ollut kaikilla kolmella päätoimialalla. liikevaihto on ollut euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 2 prosenttia enemmän kuin tammi maaliskuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 22 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 6 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli kesäkuun lopussa lisäystä maaliskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 56 prosentissa yrityksistä, vähennystä 39 prosentissa yrityksistä ja 5 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan myös syksyllä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa väheni kaikkiaan 16 5:lla vuosina Samanaikaisesti alan suomalaisyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstö lisääntyi 39 :lla. Tänä vuonna henkilöstö on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt myös Suomessa. Teknologiateollisuuden kesä heinäkuussa suorittaman kyselyn mukaan alan yrityksissä oli Suomessa kesäkuun lopussa henkilöstöä noin 2 5 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Lisäystä oli eritoten koneja metallituoteteollisuudessa. Tämän lisäksi teknologiateollisuuden yrityksissä oli kesäkuun lopussa kesätyöntekijöitä lähes 2.

2 Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa 75 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja telakat II,26/II,25 II,26/I,26 Muutos (vientiin): +14 % % Muutos (kotimaahan): + 21 % +16 % Muutos (yhteensä): +15 % +2 % 1 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja telakat Elektroniikka- ja sähköteollisuus / / Muutos (vientiin): + 2 % + 2 % Muutos (kotimaahan): + 33 % + 28 % Muutos (yhteensä): + 22 % + 6 % Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/26 Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Suomessa päätoimialoittain Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkom. (vuoden lopussa) (3.6.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus (3.6.) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateolllisuus ry Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateolllisuus ry ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilauskanta vahvistui hieman huhti kesäkuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto on ollut alkuvuonna Suomessa suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietoliikennelaitteiden, sähkökoneiden ja instrumenttien viennin arvo oli tammi huhtikuussa 12 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikkaja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 2 prosenttia enemmän kuin tammimaaliskuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 4 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli kesäkuun lopussa lisäystä maaliskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 46 prosentissa yrityksistä, vähennystä 43 prosentissa yrityksistä ja 11 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikkaja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

3 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin II,26/II,25 II,26/I,26 Muutos (vientiin): +12 % 1 % Muutos (kotimaahan): +59 % +57 % Muutos (yhteensä): +14 % +2 % 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / / Muutos (vientiin): +3 % +2 % Muutos (kotimaahan): +1 % +21 % Muutos (yhteensä): +3 % +4 % Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/26 Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskannan vahvistuminen jatkui huhti kesäkuussa Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto on ollut alkuvuonna Suomessa suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo oli tammi huhtikuussa euromääräisesti 37 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Arvoltaan suuri laivatoimitus huhtikuussa nosti osaltaan alan viennin kokonaisarvoa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan koneja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 25 ja 3 prosenttia enemmän kuin tammi maaliskuussa tänä vuonna. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa euromääräisesti 39 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 8 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa tänä vuonna. Tilauskannoissa oli kesäkuun lopussa lisäystä maaliskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 59 prosentissa yrityksistä, vähennystä 38 prosentissa yrityksistä ja 3 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella koneja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

4 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta* vuosineljänneksen lopussa 3 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. telakat II,26/II,25 II,26/I,26 Muutos (vientiin): +19 % +3 % Muutos (kotimaahan): +6 % +1 % Muutos (yhteensä): +15 % +3 % *) Pl. telakat / / Muutos (vientiin): +39 % +2 % Muutos (kotimaahan): +39 % +29 % Muutos (yhteensä): +39 % +8 % Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/26 Lähde: ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto METALLIEN JALOSTUS Liikevaihto kasvussa Metallien jalostajien liikevaihto oli Suomessa keväällä ja alkukesällä kasvussa sekä lisääntyneiden tuotantomäärien että hintojen nousun ansiosta. Alan yritysten vienti lisääntyi erityisesti päämarkkina-alueelle Eurooppaan, mutta vähentyi Kaukoitään verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tuotantomäärät lisääntyivät alkuvuonna eniten terästuotteissa, joiden tuotannossa oli kasvua viimevuoden vastaavasta ajasta Metallien jalostuksen tuotannon määrä kuukausittain Metallien jalostuksen tavaravienti maittain tammi huhtikuu Terästuotteet Värimetallit Valut 16 2,1=1 Muutos 1 5,26/1 5,25, % % % % Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: 1-5,26/1-5,25. Osuudet jalostusarvosta 25: terästuotteet 71 %, värimetallit 19 %, valut 1 %. Lähde: Tilastokeskus, kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 5/26 8 prosenttia. Sen sijaan värimetallien tuotanto oli alkuvuonna 3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Valujen tuotannossa oli lisäystä viimevuotisesta 2 prosenttia. Milj. euroa Arvon muutos, % 26/ : 25: 2, mrd. euroa : 2,1 mrd. euroa Arvon muutos: +5 % Euroalue Muu Länsi- Kaukoitä Keski- ja Pohjois- Etelä- ja Lähi-itä +13 Eurooppa 23 Itä-Eurooppa Amerikka Keski-Amerikka Lähde: Tullihallitus, ry

5 Yritysten tuloskehitys epäyhtenäistä Suomessa vuonna 25 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna Suomessa selvästi suurempi kuin vuonna 24. Liikevaihdon kasvun pääasiallisena syynä oli vahvistunut kysyntä. Liikevaihdon nopeasta kasvusta huolimatta alan kannattavuus eli nettotulos suhteessa liiketoiminnan tuottoihin heikkeni Suomessa hieman viime vuonna. Se oli 6,5 prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, kun se oli 6,8 prosenttia vuonna 24. Teknologiateollisuuden yritysten ja toimialojen välillä tuloskehitys oli kuitenkin epäyhtenäistä. Pk-yritykset pystyivät parantamaan nettotulostaan suhteessa liiketoiminnan tuottoihin keskimäärin 5,7 prosenttiin edellisen vuoden 3,6 prosentista. Sen sijaan suurissa yrityksissä se laski viime vuonna 6,7 prosenttiin edellisvuoden 7,4 prosentista. Myös päätoimialojen välillä oli selvästi erilaista tuloskehitystä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi tuntuvasti vuonna 25 edellisvuotisesta, mutta liikevaihdon kasvu ei suoraan heijastunut parempina tuloksina. Nettotulos suhteessa liiketoiminnan tuottoihin laskikin viime vuonna 7,9 prosenttiin edellisvuoden 8,6 prosentista. Alan hyvä tuloskehitys 2- luvun alussa on siis taantunut, mutta on edelleen korkealla tasolla muihin teollisuuden aloihin verrattuna. Kone- ja metallituoteteollisuudelle vuosi 25 oli hyvä Suomessa. Sekä liikevaihto että kannattavuus paranivat selvästi edellisvuotisesta. Liikevaihdon tuntuva kasvu näkyi myös alan yritysten kannattavuuden paranemisena, sillä nettotulos parani ja oli 5,5 prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Edellisvuonna nettotulos oli 3,6 prosenttia. Viime vuonna kasvu tasoittui metallimarkkinoilla vuoden 24 reippaan kasvun jälkeen ja tämä näkyi myös Suomessa sijaitsevien metallien jalostajien liikevaihdon kasvun hidastumisena. Alan kannattavuus myös heikkeni, sillä nettotulos aleni 3,3 prosenttiin suhteessa liiketoiminnan tuottoihin edellisvuoden 6,8 prosentista. Teknologiateollisuuden tulos Suomessa 2 25* Teknologiateollisuuden omavaraisuusaste Suomessa (%) 2 25* Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus % Nettotulos, % liiketoiminnan tuotoista * Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

6 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Liikevaihdossa eniten kasvua Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa Teknologiateollisuuden jalostusarvoltaan suurimmat TE-keskusalueet ovat Uusimaa (3 %), Varsinais-Suomi (13 %), Pohjois- Pohjanmaa (12 %) ja Pirkanmaa (12 %). Seuraavaksi eniten jalostusarvoa, 4 5 prosenttia, syntyy Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Alan henkilöstö jakaantuu Suomessa alueellisesti jalostusarvon mukaisessa suhteessa. Neljästä suurimmasta alueesta muilla alueilla paitsi Varsinais- Suomessa alan liikevaihto on kehittynyt tällä vuosikymmenellä yhdenmukaisesti koko maan keskimääräisen kehityksen kanssa. Vuoden 23 jälkeen myös Varsinais-Suomi on lähentynyt koko maan kehitystä jäätyään siitä jälkeen vuosikymmenen alussa. Tilastokeskuksen mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi tämän vuoden tammi maaliskuussa koko maassa 9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Liikevaihto kasvoi tätä nopeammin eli 17 prosenttia Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Kainuussa, 14 prosenttia Pirkanmaalla sekä 11 prosenttia Keski- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muilla TE-keskusalueilla liikevaihdon kehitys oli hitaampaa kuin keskimäärin maassa. Teknologiateollisuuden koko maan kattava tilauskehitys huhtikesäkuussa ennakoi alan liikevaihdon jatkavan myönteistä kehitystään Suomessa myös lähikuukausien aikana. Kasvua on odotettavissa viime vuoden vastaavasta ajasta sekä elektroniikkaja sähköteollisuudessa, koneja metallituoteteollisuudessa että metallien jalostuksessa, mikä ennakoi myönteistä kehitystä kaikilla TE-keskusalueilla. Teknologiateollisuuden yrityksissä oli henkilöstöä kesäkuun lopussa koko maassa noin 2 5 henkilöä enemmän kuin viime vuoden lopussa. Yritykset itse arvioivat viime vuoden lopulla lisäävänsä henkilöstöään tai pitävänsä sen ennallaan tänä vuonna kaikilla muilla alueilla paitsi Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Eniten henkilöstön arvioitiin lisääntyvän Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä. Toimipaikkojen lukumäärä teknologiateollisuudessa oli vuonna 24. Lukumääräisesti eniten alan yritysten toimipaikkoja on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vuoden 21 jälkeen niiden määrä on lisääntynyt eniten Pohjois-Savossa ja vähentynyt eniten Uudellamaalla. Teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys TE-keskusalueittain Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa koko maa Varsinais-Suomi 2,1=1 Muutos 1 3,6/1 3,5, % +14% +17% +9% +11% Lähde: Tilastokeskus, kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 3/26 +17% TE-keskusalue Muutos % Yritysten arvio: Muutos % Etelä-Pohjanmaa ,7 1,4 Etelä-Savo ,4 1,4 Häme ,3 2,7 Kaakkois-Suomi ,2 4,2 Kainuu Keski-Suomi ,1 9,9 Lappi ,5-5,9 Pirkanmaa ,8 5,2 Pohjanmaa ,4 -,9 Pohjois-Karjala ,3 1,7 Pohjois-Pohjanmaa ,7-2, Pohjois-Savo , 1, Satakunta ,4,9 Uusimaa ,3 -,1 Varsinais-Suomi ,3 1, YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito; EK, työvoimatiedustelu 25 Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puh. (9) , Kannattavuuden kehitys, liikevaihto alueittain: Timo Hirvonen, puh. (9) , Tiedot perustuvat tilanteeseen TILANNE JA NÄKYMÄT