Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

Transkriptio

1 Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.

2 70m2 Lämmitysjärjestelmän perusparannus Kesällä 2015 Esimerkissä ilmoitetut arvot perustuvat mittaustuloksiin. Mittalaitteena käytettiin TA SCOPE paine-eromittaria. Koska alkuperäisiä suunnitelmia ei ollut säilynyt, eikä asennttuja putkipituuksia tiedetty.säätö tehtiin neliöperusteisesti. 6/m2

3 Lattialämmitetty huonetila Lattialämmityksen runkolinja Lattialämmityksen jakotukki Lämmönjakohuone DT = Meno- ja paluuveden lämpötilaero jolla kyseinen teho on laskettu saavutettavaksi ( jäähtyminen).

4 70m2 385 l/h 3,37 kpa 417 l/h 3,10 kpa 570 l/h 2,99 kpa Mittaustulokset säätämättömästä järjestelmästä. Kokonaisvirtaama noin 3538 l/h Laskennallinen teho 47 W/m l/h 2,51 kpa Mittaus suoritettiin kun mittauksen edellyttämät säätöventtiilit oli asennettu. Vanha pumppu ja muut asetukset olivat ennallaan. Säätöventtiilejä jouduttiin hieman kuristamaan, jotta mittaus voitiin suorittaa. Ilman kuristusta päätyasunnoissa ei ollut mitattavissa paine-eroa. 451 l/h 2,86 kpa 338 l/h 2,6 kpa

5 385 l/h 70m2 2232W=32W/m2 417 l/h 2418W=29W/m2 570 l/h 3305W=36W/m2 Ohjeellinen tehontarve noin 50 W/m2 Säätämättömässä järjestelmässä teho jakautuu epätasaisesti. Mittaustulokset osoittavat miten syötetty teho jakautui ennen verkoston säätöä. Kyseistä kiinteistöä on jouduttu lämmittämään kaikki nämä vuodet huomattavan korkealla vedenlämpötilalla. Tämän seurauksena on ollut huomattavaa ylilämmittämistä asunnoissa joissa syötetty vesi on ensisijaisesti kiertänyt. Syötetty vedenlämpötila on ollut 5-7 astetta keskimääräistä säädettyä järjestelmää korkeampi l/h 7984W=109W/m2 451 l/h 2614W=43W/m2 338 l/h 1959W=32W/m2

6 385 l/h 70m2 2232W=32W/m2 417 l/h 2418W=29W/m2 570 l/h 3305W=36W/m2 Säätämättömässä järjestelmässä teho jakautuu epätasaisesti. Kiinteistön yhteenlaskettu lämmitysteho oli laskennalliseti riittävä. Ongelmana olikin tehon epätasainen jakautuminen säädön puuttuessa. Suurin teho noin 109W/m2 Pienin teho noin 29W/m2 Ohjeellinen tehontarve noin 50 W/m l/h 7984W=109W/m2 451 l/h 2614W=43W/m2 Koska vesi kulkee aina helpointa reittiä, virtaama jakautuu epätasaisesti. Perussäätöä tarvitaan korjaamaan tämä ongelma. 338 l/h 1959W=32W/m2

7 70m2 700 l/h+10% 840 l/h 920 l/h tilanne säädön jälkeen Laskennallinen kokonaisvirtaama 4410 l/h Virtaama 10,0 l/h /m2 Teho 46,4 W/m2 DT 4 astetta Koska alkuperäisiä suunniteltuja tehotietoja ei ollut saatavilla, laskettiin tarvittavat virtaamat ja tehot DT4 mukaan. Tällä haluttiin varmistaa riittävä tehonsyöttö. Tyypillisesti tämän aikakauden taloissa on putkien asennusväli liian suuri. Myös asennettuja putkimetrejä on usein suunniteltua vähemmän, mikä pudottaa lämmitystehoa. 730 l/h 610 l/h 610 l/h+10%

8 52W/m2 47W/m2 47W/m2 70m2 787 l/h 6,8 kpa 859 l/h 5,48 kpa 924 l/h 14,7 kpa Toteutunut tilanne säädetyssä verkostossa. Alkuperäinen pumppu vaihdettiin säätötyön yhteydessä aijempaa tehokaampaan. Uuden pumpun myötä säädettävyys parani ja pumpun sähkönkulutus laski huomattavasti. 748 l/h 15,9 kpa 605 l/h 10,4 kpa 676 l/h 11,4 kpa 47W/m2 46W/m2 51W/m2

9 Säädetyssä järjestelmässä virtaamat on säädetty suhteessa asuntojen pinta-alaan. Tällä saavutetaan asuntojen tasainen lämmitys. Kun lämmitysautomatiikka säätää syötettävän veden lämpötilaa ulkolämpötilan muuttuessa, kohdistuu muutos kaikkiin asuntoihin saman verran. Näin lämmitykseen voidaan syöttää alhaisempaa lämpöä ja saavuttaa edelleen haluttu huonelämpötila. Säätö luo edellytykset energiansäästölle. Paljonko energiaa kiinteistö kuluttaa riippuu halutusta huonelämpötilasta ja asukkaiden käyttötottumuksista.

10 Tämän esityksen ja mittaustulosten kaikenlainen kaupallinen käyttö on tekijänoikeuslain nojalla kielletty. Käyttö opetustarkoituksiin on sallittua. Copyright 2015 LSV tekniikka Oy