PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

Transkriptio

1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

2

3 PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI

4 Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN KL Tietosanoma Oy Bulevardi 19 C Helsinki puh info@tietosanoma.fi Kansi: Satu Kontinen Kannen kuva: istockphoto.com/chapin31 Taitto: Sisko Honkala Painopaikka: Tallinna Raamatutrűkikoda, Tallinna 2014

5 SISÄLLYS Saatesanat 7 1 TYÖ, HYVINVOINTI JA TYÖHYVINVOINTI 9 Työn eetoksen muuttuminen 10 Suomalaisten sukupolvikokemukset jäsentävät työhön suhtautumista 18 Hyvinvoinnin monisäikeisyys ja saavutettavuus 24 Työhyvinvoinnin aika- ja kulttuurisidonnaisuus 28 Teoksen punainen lanka 33 Maamerkkejä lisäkoordinaatteja kaipaaville 39 Pohdintakysymyksiä 45 2 TYÖHYVINVOINTIAJATTELUN MUUTOS JOHTAMIS- JA ORGANISAATIOTUTKIMUKSESSA 46 Tarkastelun viitekehys 47 Työntekijä rationaalisen hallinnan kohteena ja organisaatiokoneen osana 52 Työntekijä ryhmän jäsenenä osana työyhteisön sosiaalista järjestelmää 60 Työntekijä valintojen tekijänä muuntuvassa ja dynaamisessa organisaatiossa 66 Toimintatavat omaksunut ja muutoksiin sopeutunut työntekijä 75 Luova ja oppiva toimija uudistuvassa organisaatiossa 85 Yhteenvetoa 94 Maamerkkejä lisäkoordinaatteja kaipaaville 102 Pohdintakysymyksiä TYÖHYVINVOINTI YHTEISKUNNASSA JA ORGANISAATIOISSA 108 Työhyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena ja julkisen politiikan keinona 109 Organisaatiot työn ja työhyvinvoinnin mahdollistajina 116 5

6 Maamerkkejä lisäkoordinaatteja kaipaaville 134 Pohdintakysymyksiä TYÖHYVINVOINTI SYNTYY TYÖPAIKALLA 140 Pulppuaako työpaikalla innostus ja työnilo? 141 Johtamistyön monimutkaisuus 146 Toimiva työyhteisö, sujuva työ ja turvallinen työympäristö 162 Yhteiset arvot, ajantasainen osaaminen ja tarvittava toimintakyky 179 Maamerkkejä lisäkoordinaatteja kaipaaville 184 Pohdintakysymyksiä TYÖ JA HYVINVOINTI YKSILÖLLISENÄ TILANA JA KOKEMUKSENA 188 Oman onnensa seppä? 189 Stressi on katala seuralainen 192 Yksilön työterveys ja toimintakyky 197 Osaamisen ja työmotivaation merkitys hyvinvoinnille 201 Työn ja työyhteisön merkitys yksilölle ja yksilön merkitys työyhteisölle 206 Maamerkkejä lisäkoordinaatteja kaipaaville 224 Pohdintakysymyksiä TYÖTERVEYSHUOLTO NYT JA TULEVAISUUDESSA 227 Työterveyshuolto suomalaisessa yhteiskunnassa 228 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen suojelu työssä ajassa muuttuvia ilmiöitä 232 Yhteiskunta muuttuu ja sen myötä työ ja organisaatiot 238 Pohdintakysymyksiä 246 Kirjallisuus 249 Hakemisto 263 6

7 SAATESANAT Tämä teos perustuu kolmeen lähtökohtaan. Ensinnäkin uskomme siihen, että merkityksellinen työ lisää ihmisen hyvinvointia. Toiseksi olemme vakuuttuneita siitä, että työstä saataviin hyvinvointikokemuksiin on mahdollista vaikuttaa. Kolmanneksi pidämme itsestään selvänä, että työ on keskeinen yhteiskunnallinen muutostekijä. Työn tekemisen myötä suomalainen yhteiskunta joko menestyy tai sitten ei. Idea tämän teoksen kirjoittamisesta syntyi loka marraskuussa 2012 keskustellessamme siitä, millaisia kirjoja Suomessa on kirjoitettu työn ja työhyvinvoinnin yhteydestä. Totesimme silloin, että Suomeen mahtuu uudentyyppinen kirja, jossa pohditaan laajaalaisesti työhyvinvoinnin kehittymistä, taustateorioita ja käytäntöjä. Tarkoituksemme ei siis ollut alun perinkään kirjoittaa työhyvinvoinnin keitto- tai kokkikirjaa tarkkoine ohjeineen, koska ohjeita varmasti löytää, jos niin haluaa, esimerkiksi internetistä ja painettunakin tekstinä. Mielestämme työhyvinvointia koskevat suomenkieliset esitykset eivät esittele tarpeeksi taustateorioita ja teoreettis-käsitteellisiä malleja työhyvinvoinnista. Hyvä esimerkki tästä on itse asiassa hyvinvoinnin käsite, joka merkitsee eri ihmisille hyvin erilaisia asioi ta. Lisäksi työhyvinvoinnista kirjoitetaan aika lannistuneeseen sävyyn. Kuvaamalla työhyvinvointia elävästi ja ymmärtäen sen yhteys yksilön mielentilaan ja terveyteen on helpompaa hahmottaa ilmiön tärkeys. Toiveenamme olisikin, että työn ja hyvinvoinnin väliset yhteydet tunnistettaisiin ja että jokaisella olisi oikeus riippumatta siitä, mitä työtä tekee hyvinvointia edistävään työhön. Kiitämme teoksen kirjoitusvaiheessa meitä auttaneita henkilöitä. Erityisesti olemme kiitollisia professoreille Juho Saari, 7

8 J. P. Roos ja Jari Stenvall saamastamme kommentointiavusta, kannustavasta palautteesta ja aineistovinkeistä. Petri Virtasen Hyvinvointia työstä -keskusteluryhmä Facebookissa osallistui kirjan päätös luvun ideoin tiin aktiivisesti kesällä 2013, mistä kiitos kaikille noin 50:lle keskusteluryhmään kuuluneelle. Olemme sijoittaneet tekstin lomaan tekstilaatikoita, jotka kertovat konkreettisina esimerkkeinä työhyvinvoinnin nykyajan kysymyksistä. Noiden tekstiosuuksien julkaisemiseen olemme kysyneet luvan kyseisistä organisaatioista, ja joissakin tapauksissa tekstilaatikot ovat noiden organisaatioiden edustajien itse kirjoittamia. Esimiesten ja työntekijöiden kommentit työhyvinvoinnista on saatu Marjo Sinokin tekemästä sähköpostikyselystä. Kysely lähetettiin keväällä 2013 kahdellekymmenelle johtajalle eri aloja edustaviin työpaikkoihin. Johtajat toimittivat kyselyn edelleen työpaikan esimiehille ja työntekijöille. Lämmin kiitos kaikille tekstilaatikoiden kirjoittamiseen osallistuneille. Kirjallisuusviitteitä olemme käyttäneet tekstissä normaalin viittaus tekniikan mukaisesti. Tarkennuksena tähän on syytä mainita, että joissakin osissa tekstiä etenkin toisessa pääluvussa olemme maininneet joitakin teoksia, joita ei ole sisällytetty varsinaiseen kirjallisuusluetteloon. Tältä osin ideamme on ollut todeta, että kyseinen kirja on julkaistu kyseisenä vuonna. Lähdeluette loon teosta ei ole sisällytetty siksi, ettemme ole erityisesti viitanneet kyseisen teoksen sisältöön vaan ikään kuin todenneet sen olevan olemassa ja julkaistun ko. vuonna. Hyvää matkaa työn, hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin maailmaan! Turussa ja Liedossa tammikuussa 2014 Tekijät 8