Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Transkriptio

1 Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

2 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään tietyn tuotoksen aikaan saamiseksi (tuotos / panos). Kustannustehokkuus on tuottavuuden erikoistapaus, jota käytetään, kun panoksena on raha. Kustannustehokkuus ei kerro operaation kannattavuudesta. Kannattavuus = tuotot (määrä x hinta) kustannukset

3 Metsänhoito on alkutuotantoa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. ja alkutuotannon kustannus- ja laatutappiot rasittavat koko jalostusketjua.

4 Metsänhoidolla on merkitystä Metsänhoito ratkaisee, millaista puuta meillä on tulevaisuudessa. Kustannustehokkuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Laadukas metsänhoito mahdollistaa monipuolisemman jalostuksen. Metsänhoidon mieltäminen taloudelliseksi toiminnaksi aktivoi metsänomistajia hoitamaan ja myös käyttämään metsäomaisuuttaan.

5 Metsien kasvu

6 Taimikoiden laatu Hyvät Tyydyttävät 0 VMI8 ( ) VMI9 ( ) VMI10 ( ) VMI8 ( ) VMI9 ( ) VMI10 ( ) Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI

7 Taimikoiden laatu Pohjois Karjalassa Koko maa Pohjois Karjala Koko maa Pohjois Karjala Tyydyttävät Hyvät Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI

8 Metsänhoidon haasteita 1. Nousevat kustannukset

9 Metsänhoitotöiden kustannuskehitys Reaaliset yksikkökustannukset Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu

10 Kustannuskehitys Pohjois Karjalassa Pohjois Karjala taimikonhoitokustannus Lähtötilanne: Istutus +1 % Taimikonhoito + 3 % Tilanne 2009: Istutus 1 % Taimikonhoito + 3 % Koko maa taimikonhoitokustannus Pohjois Karjala istutuskustannus Koko maa istutuskustannus

11 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

12 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

13 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

14 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % 4,5 % Metsänhoidon investoinnit Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha

15 Metsänhoitoon tehtyjen investointien realisointi ei edellytä vuosikymmenten odotusta, vaan ne näkyvät metsänomaisuuden arvon nousussa!

16 Metsänhoidon haasteita 2. Työvoimapula ja nousevat työvoimakustannukset

17 Metsätalouden työvoima Työvoiman tarjonta, henkilöä Työvoiman kysyntä, henkilötyövuotta Lähde: JPConsulting 2005

18 Puolet metsureista eläkkeellä Metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus % alle 40 v v tai yli

19 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina metsänhoitotöitä tehtiin Pohjois Karjalassa 195 henkilötyövuotta (htv) koko maassa henkilötyövuotta Eri toimijoiden osuus henkilötyövuosista P-Karjalassa ja koko maassa P Karjala MHY Mets. omistaja Muu palv. yritys Metsäteoll. Metsähallitus Koko maa

20 Kolmannes työvoimasta eläkkeellä 2016 Yhdistysten vakinaisten metsurien osuus eri ikäluokissa 2010 alle v tai yli Savo Karjala Koko maa

21 Työvoimaresurssi v. 2016? Istutus oma työvoima metsäp.yritys miesvoimin metsäp.yritys koneellisesti Savo Karjala koko maa Taimikonhoito omat metsurit metsäp.yritys miesvoimin metsäp.yritys koneellisesti Savo Karjala Koko maa

22 Metsänhoidon haasteita 3. Muutokset metsänomistajakunnan rakenteessa

23 Palveluiden kysyntä muuttuu Metsänomistaja on yhä useammin nainen, kaupunkilainen ja eläkeläinen. Omatoimisesti tehtyjen metsänhoitotöiden määrä vähenee. Metsänhoitopalveluiden kysyntä kasvaa ja sen sisältö muuttuu? Kysyntää palvelupaketeille, omaisuudenhoidolle ja helpoille palveluille

24 Metsänhoidon haasteita 4. Metsänhoitopalveluiden kehittymättömyys

25 Palveluissa parantamisen varaa?

26 Metsänhoidon haasteita 5. Julkisen rahoituksen supistuminen tai uudelleen kohdistaminen

27 Tuet 2012 vs Metsätalouden määrärahat 14 % KEMERA 15,8 miljoonaa euroa (yli 20 % pois) METSO 3 miljoonaa euroa

28 Mistä lisää kustannustehokkuutta? Metsätalouden rakenteiden kehittäminen Organisaatioiden yhteistyömallien kehittäminen Organisaatioiden sisäisten toimintojen kehittäminen Operatiivisen työn tuottavuuden kohottaminen

29 Halpa kustannustehokas 1600 Uudistamiskustannukset 1400 Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Istutus Äestys Laikkumätästys Maanmuokkaus

30 Kaikki hyötyvät kustannustehokkuudesta Metsänomistajat edullisemmat palvelut Metsäpalveluiden tuottajat parempi kate Puuta jalostava teollisuus edullisempi raaka aine Työntekijät parempi palkka Kansantalous lisää vienti ja verotuloja Yhteiskunta hiilensidonta

31

32 Kiitos ja antoisaa seminaaripäivää!