Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Transkriptio

1 Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen

2 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi käsite kuin vapaaehtoisja järjestötoiminta Järjestöt eivät muodosta yhtenäistä ryhmää Järjestöillä on perinteisiä rooleja ihmisten osaamisen ja voimavarojen vahvistamiseksi Toimiiko nykyinen järjestelmä hyvin? Tarvitaanko muutoksia tapaan työskennellä? Onko tarvetta miettiä uudenlaisia kumppanuuksia? Miten hallinnon muutosprosesseissa otetaan huomioon järjestöjen toiminta?

3 Järjestöt Suomessa Suomessa on noin rekisteröitynyttä yhdistystä Järjestöt toimivat lähellä omaa elinympäristöään 40% suomalaisista osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan miehet ja nuoret Valmius ja innostus toimia oman ja lähiympäristön hyvinvoinnin vahvistamiseksi Pääpaino sosiaalisen pääoman kasvattamisessa Ennaltaehkäisy ja vertaistuki

4 Järjestöjen vahvuudet Oman alansa asiantuntijoita Laaja koulutettujen vapaaehtoisten verkosto viranomaisten käytössä Järjestöt tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden lisätä osaamista ja taitoja Järjestöt käynnistävät avun ja oman toimintansa nopeasti Järjestöt huolehtivat myös jälkihuollosta; miten selviydytään ja toivutaan tilanteen aiheuttamista vaikutuksista

5 Näkymättömät kädet Arjen turvallisuus syntyy toiminnassa Painoarvoa ihmisten oman toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen ja yhteisön toimintakykyyn Toiminnasta haetaan merkityksiä ja oma sitoutuminen ja innostus sitouttaa Yhteistyö synnyttää luottamusta Uudet toimintamuodot ja tavat toimivat aluksi perinteisen järjestötoiminnan rinnalla Vapaaehtoiset odottavat arvostusta, työn merkityksen tunnustamista ja heidän kokemustensa kuulluksi tulemista

6 Järjestöjen suhde kuntiin Lähde: Järjestöbarometri 2012-kysely järjestöjohtajille Kuntien kanssa tekee säännöllistä yhteistyötä 72 % yhdistyksistä. Yleisin muoto on tiedottaminen yhdistyksen toiminnasta. ELYjen kanssa yhteistyötä tekee 9 % yhdistyksistä ja AVIen kanssa 8 % yhdistyksistä Kunnat suhtautuvat positiivisesti järjestöihin erityisesti vapaaehtoistoiminnan tarjoajina ja yhteisöllisyyden rakentajina. Kielteisimmin suhtaudutaan järjestöihin strategisina kumppaneina.

7 Järjestöjä arvostetaan, toimintaa tunnetaan ja järjestöjen merkitys ymmärretään, mutta vaikuttamismahdollisuuksiin kunnassa ei olla tyytyväisiä. Eniten yhteistyötä tehdään kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 53 % järjestöistä raportoi yhteistyöstä. Kokemukset ilon- ja huolenaiheista kuntasuhteissa liittyvät yleensä toiminta-avustusten saamiseen.

8 Demokratia Keskeinen kysymys on kenelle alueellisia turvallisuussuunnitelmia tehdään: lisätäänkö aktiivikansalaisuutta vai täytetäänkö raportointivelvollisuus Arjen turvallisuus vaatii muutoksia ja uusia käytäntöjä Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten toimintatapoihin ja rakenteisiin Välittämisen, suvaitsevuuden ja huolenpidon arvot ovat osa demokratia Viranomaiset tarvitsevat tietoa ihmisten tarpeista ja osaamisista

9 Osallisuus ja omistaminen Turvallisuus ja turvallisuuskäyttäytyminen on erilaista eri ryhmissä Lopputulos ei ole niin tärkeä kuin prosessi; suunnittelu, toteutus ja arviointi yhdessä Osallisuus lisää yhteisön yhteenkuuluvuutta Järjestöissä on aktiivisia ihmisiä, joilla on valmiiksi kiinnostusta vaikuttaa omaan ja muiden elämisen hyvinvointiin Olemassa olevia valmennus-, koulutus- ja johtamisjärjestelmiä

10 Lähellä ihmisten arkea Järjestöjen toiminta lähtee ihmisten tarpeisiin vastaamisesta Järjestöissäkin toimii monta toimintakulttuuria Toiminta ylittää hallinnon rajat, usein jopa hakeutuu rajapinnoille Arki testaa päätösten toimivuutta yksi ratkaisu ei sovi kaikille Päätösten ja strategioiden käytännön ratkaisut syntyvät ihmisten toiminnassa Mitä lähemmäs ihmisten arkea toiminta ulottuu sitä tärkeämmäksi oman osallistumisen kautta tuleva omistajuus muodostuu

11 Punaisen Ristin määritelmä kestävyydelle (resilience-termille) luonnonkatastrofeille, kriiseille tai rakenteelliselle haavoittuvuudelle alttiiden yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden tai maiden kyky ennakoida, vähentää, selviytyä tai toipua näiden vastoinkäymisten aiheuttamista vaikutuksista ilman, että heidän pitkän aikavälin kehittymismahdollisuutensa vaarantuvat

12 Uusia ratkaisuja - toista tietoa Omistajuus syntyy yhteisiin ratkaisuihin osallistumisessa Miten sähköisessä hyvinvointikertomuksessa saadaan ihmisten ääni kuuluviin, mikä indikaattori kertoo ihmisen kokemuksen, arjen todellisuuden Kansalaisnäkökulma tuo eri tietoa ja eri ratkaisuja Virallisen tiedon rinnalla on arjen tietoa, joka ei käänny strategiatiedoksi Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä ei ole yhtäläiset mahdollisuudet oman tiedon jakamiseen Etäällä hallinnosta syntyy toimivia ratkaisuja, joista voi olla malliksi muille

13 Investointi hyvinvointiin Yhteistoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa voidaan nähdä parhaimmillaan investointina hyvinvointiin ja turvallisuuteen Yhteisön yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus tärkeä Lisäyksenä väheneviin resursseihin Aktiivisuus, vapaaehtoisuus ja merkityksellisyys lisää hyvinvointia Usko omiin toimintamahdollisuuksiin ja kuulluksi tuleminen vahvistaa hyvinvoinnintunnetta

14 Katse tulevaisuuteen: Sosiaalinen pääoma on tärkein väline turvallisempaan huomiseen Perustuslain 7 :ssä sanotaan: Jokaisella on oikeus turvallisuuteen Mitä turvallisuuskäsityksemme kattaa? Kattaako turvallisuus myös sen, että tarvittaessa voi luottaa saavansa apua tilanteessa, jossa sitä tarvitsee luottamus on keskeinen elämän pääoman muoto

15 Turvallisuuden tunne syntyy oman elämän hallinnasta ja yhteisön tuesta Turvaverkkoja haetaan perheestä ja läheltä Miten varmistetaan sektorirajat ylittävä yhteistyö, jossa kansalaisilla aktiivinen rooli Turvallisuuskulttuurin muuttamisessa naisilla ja kasvattajilla on valtava merkitys

16 Yhteistoiminta ja yhteensovittaminen Yhteistoiminnan toteuttaminen paikallisella tasolla vaatii muutostahtoa ja johtajuutta Tärkeintä on kuunnella, tulla kuulluksi, työtapojen muutos, viestinnän varmistaminen, luottamuksen rakentaminen Toiminnan tueksi vapaaehtoiset kaipaavat selkeän roolin itselleen, hyvän informaation, mitä heiltä odotetaan, vastuun ja roolien jakamisen toimijoiden kesken sekä vertaistukea Hyödynnetään kokemuksia tilanteista, joissa monet toimijat ovat olleet mukana (Vihtavuoressa evakuointi kesällä 2013, Heinolassa elektroniikkaromun palo heinäkuussa 2013)

17 KIITOS!