KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014

Transkriptio

1 KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014

2 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti oli 24 %

3 Kysyimme vastaajilta, minkä kouluarvosanan kansallinen kuntauudistus saa kasvun ja kehittämisen näkökulmasta. Vastaajat antavat kansalliselle kuntauudistukselle kouluarvosanan (6,1) 6+ KAIKKI YHTEENSÄ (N=2213, ka. 6,1) 13 % 22 % 26 % 23 % 13 % 3 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Positiivisimmat arviot: - Keskuskaupungeissa - Kunnanvaltuutetuilta (suhteessa viranhaltijoihin) - Kokoomus, SDP, KD, vihreät, vasemmisto ja sitoutumattomat Kriittisimmät arviot: - Kehyskunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa - Viranhaltijoilta (suhteessa valtuutettuihin) - Keskusta, RKP ja perussuomalaiset

4 Kysyimme vastaajilta, minkä kouluarvosanan oman alueen kehittäminen saa kasvun ja kehittämisen näkökulmasta. Kunnan oma kehittäminen saa paremman kouluarvosanan 7,1 kuin seudun 6,5 tai maakunnan / ELY-alueen kehittäminen 6,5 Kunta (N=2132, ka. 7,1) 4 % 8 % 18 % 28 % 29 % 12 % 1 % Seutu (N=2120, ka. 6,5) Maakunta/ELY-alue (N=2116, ka. 6,5) 4 % 15 % 29 % 33 % 16 % 3 % 5 % 13 % 27 % 36 % 17 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Viranhaltijat ovat ylipäätään tyytyväisempiä oman kunnan kehittämiseen kuin kunnanvaltuutetut. - Keskuskaupunkien ja kehyskuntien vastaajat ovat tyytyväisempiä kuin maaseudun vastaajat. - Puolueittain tarkasteltuna tyytyväisimpiä ovat kristillisdemokraattien ja RKP:n edustajat. keskustan ja vihreiden edustajat sijoittuvat tyytyväisyydessä puoliväliin ja loput puolueet suhtautuvat kriittisemmin. Perussuomalaisten edustajat ovat kaikkein kriittisimpiä.

5 Kysyimme, millaiset ovat kunnan kasvu- ja kehitysnäkymät a) puolen vuoden päästä b) 3-5 vuoden päästä. noin 1/3 vastaajista uskoo kuntansa kasvu ja kehitysnäkymien tulevan paremmiksi seuraavan puolen vuoden kuluessa 2/3 vastaajista uskoo kuntansa kasvu ja kehitysnäkymien tulevan paremmiksi seuraavien 3-5 vuoden kuluessa - Keskuskaupunkien viranhaltijat näkevät kasvunäkymät muita vastaajaryhmiä positiivisempana. - Puolueista keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien edustajat näkevät kasvunäkymät muita puolueita positiivisempina.

6 Kuntien määrä Kysyimme, mikä olisi tavoiteltava kuntien lukumäärä Suomessa vuonna 2030? Vuonna 2014 kuntien lukumäärä on 320 Suomeen tavoiteltava kuntien lukumäärä vuonna 2030 on 200 kuntaa. Vastausten keskihajonta on 82. Suurimmillaan vastaukset haarukoituvat väliin ja pienimmillään väliin. - Puolueista pienintä kuntien lukumäärää tavoittelevat kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat sekä sitoutumattomat. - Pientä kuntien lukumäärää toivovat keskuskaupunkien viranhaltijat kun taas kehyskuntien ja maaseudun valtuutetut toivovat suurta kuntajoukkoa. Puolue maksimi yläkvartiili mediaani alakvartiili minimi

7 Kysyimme, millä tavalla kasvupolitiikkaa ja kehittämistä pitäisi jatkossa ensisijaisesti toteuttaa. Lähes puolet vastaajista kannattaa kehittämisen jatkamista ensisijaisesti kuntien yhteistyöllä, itsenäisenä kuntana Kasvupolitiikkaa ja kehittämistä pitää mielestäni jatkossa ensisijaisesti toteuttaa N=2098 itsenäisenä kuntana, kuntien yhteistyön kautta 16 % 9 % 21 % 8 % 46 % keskuskaupungin ja kehyskuntien liittämisellä yhteen kahden tason mallilla: isot kasvu- ja kehitystehtävät nostetaan seudulliselle tasolle, lähikehittämiseen lähikunnat kehyskuntia (alueen pienempiä kuntia) keskenään yhteen liittämällä itsenäisenä kuntana, kunnan omalla kehittämisellä - Valtuutettujen mielestä kasvua ja kehittämistä pitäisi toteuttaa jatkossa itsenäisenä kuntana, kuntien yhteistyön kautta. Viranhaltijat kannattavat valtuutettuja enemmän keskuskaupungin ja kehyskuntien liittämistä yhteen tai kahden tason mallia: isot kasvu- ja kehitystehtävät nostetaan seudulliselle tasolle, lähikehittämiseen lähikunnat. - Keskuskaupungeissa kannatetaan huomattavasti enemmän keskuskaupungin ja kehyskuntien liittämistä yhteen kuin kehyskunnissa tai maaseudulla. Kehyskunnissa ja maaseudulla kasvua ja kehittämistä pitäisi toteuttaa jatkossa itsenäisenä kuntana, kuntien yhteistyön kautta - Keskustan ja perussuomalaisten edustajat kannattavat kasvun ja kehittämisen toteuttamista jatkossa itsenäisenä kuntana, kuntien yhteistyön kautta. Kokoomuksen, vihreiden ja sosiaalidemokraattien edustajat kannattavat muita puolueita enemmän keskuskaupungin ja kehyskuntien liittämistä yhteen.

8 Kysyimme pitäisikö vastaajan mielestä oman kunnan liittyä naapurikunnan tai - kuntien kanssa yhteen. Yli puolet vastaajista ei kannata kuntaliitosta naapurikuntien kanssa. Pitäisikö siis mielestäsi kuntasi liittyä naapurikunnan tai -kuntien kanssa yhteen? N= % Ei - Viranhaltijat suhtautuvat kuntaliitoksiin omalla alueella valtuutettuja positiivisemmin. - Samalla tavalla keskuskaupungeissa suhtaudutaan positiivisemmin kuin kehyskunnissa tai maaseudulla. - Puoleista Keskustan ja Perussuomalaisten edustajat suhtautuvat muita puolueita negatiivisemmin kuntaliitoksiin. Vastaajista Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vihreiden edustajat omaavat puolueen sisällä jossain määrin isommat erot kaupunkilaisten ja maaseudun välillä. 40 % 54 % Kyllä En osaa sanoa

9 mdi.fi