PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI"

Elina Juusonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen

2 TYÖN SISÄLTÖ Porotalous Suomessa Petoihin liittyvät säädökset ja sopimukset Suurpetokantojen hoito Petotutkimus ja kanta-arviot Suurpetojen vaikutus porotalouteen Kysely paliskuntien hallituksille Toimenpide-esitykset petovahingoista kärsivän porotalouden turvaamiseksi Jatkotoimenpiteet Oikeudellinen selvitys

3 Ympäristö-ja luonnonvarainneuvoston Suurpetotyöryhmä 1996 Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito Työryhmän mukaan poronhoitoalueen suurpetokannat tuli pitää selvityksen aikaisessa vahvuudessa Koko Suomen arvioitu vähimmäiskanta v.1995 Kasvutavoite vuoteen 2010 menn. Suomessa (ei poronhoitoalue) RKTL:n koko Suomen vähimmäiskanta -arvio v Poronhoitoalueen vähimmäiskanta-arvio v RKTL:n vähimmäiskanta-arvio poronhoitoalueella v Karhu yli % (=n. 840 yks.) (yli 1 v.) Susi 140 Runsastuminen Muutamista yksilöistä muutamiin kymmeniin 1) Ahma %(= n yks.) Ilves %(=950 yks.) Yli 120 Kanta-arvioiden muutokset poronhoitoalueella vuodesta 1995 vuoteen 2010: karhu %, ahma % ja ilves %. Suden osalta vastaavaa pitkäaikaista muutosta ei voida osoittaa, vaikka esimerkiksi vuonna 2009 susia oli hetkellisesti poronhoitoalueella jopa yli 40 yksilöä.

4 Hoitosuunnitelmat Suunnitelmien reunaehdot: pedoista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa paikallisille ihmisille eikä heidän elinkeinolleen Hoitosuunnitelmat laadittiin aikana, jolloin suurpetojen määrän kasvattaminen koko maan alueella oli olennaista suotuisan suojelun tason toteuttamiseksi onnistuttiin jopa yllättävänkin nopealla aikataululla - Suurpetotyöryhmän raportti 1996: poronhoitoalueen petomäärää ei ollut tarkoitus kasvattaa - Kannanhoitosuunnitelmat: poronhoitoalueen petomäärääei ollut tarkoitus kasvattaa Petokannat ovat kasvaneet PETOKANTOJEN HOIDOSSA ON SIIRRYTTÄVÄ TILANTEEN HALLINTAAN

5 KYSELY PALISKUNTIEN HALLITUKSILLE Tarkoitus: tuoda esille elinkeinon edustajien ratkaisuvaihtoehdot peto-ongelman ratkaisemiseen Toimenpide-esitykset Kyselyyn vastasi 48 paliskuntaa Vastausprosentti 86

6 Vastaajien asenteet suurpetoja kohtaan Suurin osa paliskunnista on sitä mieltä, että suurpedoille on tilaa luonnossa Poronhoitoalueella petoja tulisi olla kohtuullisesti, jottei elinkeino kärsisi voimakkaista petokannoista

7 Petojen merkitys poroelinkeinolle Pahimmilta alueilta poroelinkeino loppuu, koska yrittäminen on toivotonta eikä sillä ole enää mahdollista saada toimeentuloa (teuraat loppuvat) Poronhoito elinkeinona häviää Porotalouden kannattamattomuuteen. Pohjoisten sivukylien kuihtumiseen.

8 Petojen merkitys poroelinkeinolle

9 Petojen merkitys poroelinkeinolle Paliskuntien vastauksia: Ahmat laukottavat poroja talvella, jolloin vaatimet luovat vasat kesken. Porot joutuvat liikkumaan ylimääräisesti kriittisenä aikana, jolloin niiden ruuan saanti huononee ja kunto huononee. Karhut hajottavat kesätokat ja aiheuttavat vasavahinkoja keväällä. Paliskunnassa on alueita, joista porot ovat loppuneet tai vähentyneet niin että ei ole kannattavaa aitoa poroja siellä. Ei ole teurasporoja kun vasat on syöty kesän aikana. Petovahinkojen etsiminen on valtava työllistäjä ja kustannusten aiheuttaja paliskunnalle. Porot pyrkivät petojen vuoksi asutusten läheisyyteen Suuret siitosporomenetykset, porojen jalostustyön valuminen hukkaan. Porot joudutaan talveksi

10 Petovahingot Lähes puolet vastaajista oli sitämieltä, ettäeloporoista ei voida menettää yhtään poroa pedoille Prosenttiluvun ilmoittaneiden vastaajien mukaan pedoille voidaan menettääkeskimäärin 1,8 % (min 0,5 %, max. 5 %) 21 paliskunnan hallituksen mielestäpedoille ei voida menettääyhtään vasaa ilman, että elinkeinon harjoittaminen vaarantuisi Prosenttiluvun ilmoittaneiden vastaajien mukaan pedoille voidaan menettään. 3 % (min. ka. 0,75 %, max 10 %) Vastaajilta kysyttiin, paljonko paliskunnan alueella voi olla petoja, jotta tilanne olisi poronhoidon kannalta siedettävä 11 paliskuntaa vastasi, ettei petoja voi olla yhtään Suurpedoista karhu koettiin hyväksyttävimmäksi: 15 paliskuntaa hyväksyisi 1-4 karhua alueelleen (ka 2 karhua). 8 paliskuntaa hyväksyisi 1-5 ilvestä alueelleen (ka 2 ilvestä) 5 paliskuntaa 1-3 ahmaa (ka 2 ahmaa) 2 paliskuntaa hyväksyisi 1-2 sutta alueelleen Susi oli suurpedoista vähiten hyväksytyin

11 Petovahinkojen kustannukset poronhoidolle 18 paliskunnassa oli ostettu poroja petojen tappamien porojen tilalle. Vasaostoja oli tehty 14 paliskunnassa keskimäärin noin 43 kpl Paliskunnissa menee petovahinkojen etsimiseen ja toteamiseen vuosittain: Yhteensä 3081 työpäivää(17 vastausta) Työn kustannus oli ollut yhteensä noin (28 vastausta) Paljon! Rahallinen kustannus n , ajallisesti 2 miestä koko ajan etsii petovahinkoja. Paljon, vaikea tarkemmin laskea. Väh. n. 20 osakasta osallistuu talvella ja keväällä porojen paimennukseen. Joka päivä liikkeellä väh. 10 ihmistä kelkoilla. Bensaa kuluu keskim l/kelkka.

12 Petovahinkojen kustannukset poronhoidolle 11 paliskuntaa ilmoitti, ettäheidän paliskunnassaan oli osakkaita, joiden poromääräon pudonnut eläinperustaisen tukirajan (80 ep) alapuolelle peto-ongelman takia. Muutoin tilannetta kompensoitiin ostamalla poroja menetettyjen tilalle. 15 paliskunnassa yhteensä74 osakasta on luopunut poronhoidosta petojen aiheuttamien ongelmien takia poronhoitovuodesta 2004/2005 lähtien Jopa osakasta harkitsee poronhoidosta luopumista peto-ongelman takia 22 paliskunnassa. Tämäedustaa noin 6,4 6,8 prosenttia kyselyyn vastanneiden paliskuntien osakkaista. Kolme paliskuntaa vastasi kaikkien osakkaiden harkitsevan tätä kahden paliskunnan vastauksen mukaan suurin osa harkitsee ja kahden paliskunnan mukaan muutamat harkitsevat luopumista. Paliskunnilta kysyttiin, kuinka moni aloittamistuen saanut ja elinkeinoon esim. viideksi vuodeksi sitoutunut nuori poronomistaja paliskunnassa harkitsee lopettamista sitoutumisajan päätyttyä. 10 paliskuntaa vastasi, että heidän paliskunnassaan on harkittu tällaista Lopettamista harkitsevia nuoria oli vastausten mukaan Yksi paliskunta kertoi jo osan lopettaneen, kun taas toisessa eiollut tukea hakeneita nuoria viiteen vuoteen

13 Menetettyäelinkeinoa ja kulttuuria ei voida millään korvata! Miten ihmisille voi korvata vuosisatojen elämäntyön valumisen hukkaan? Raha ei voi sitäkorvata. Toimintamme EI saa loppua petojen vuoksi Valtiovallan tulee auttaa, ettei tarvitse lopettaa toimintaa. Ja tulisi auttaa heti, eikäodottaa toiminnan loppumista! Ammattiapua ihmiselle, joka on menettänyt elinkeinonsa, elämäntapansa ja identiteettinsä

Samankaltaiset tiedostot

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN