Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Transkriptio

1 Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

2 Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon kerääminen toiminnan kehittämiseksi. Kerätyn tiedon tulee olla luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja arvioinnin eri osapuolten hyväksyttävissä. Kerätyn tiedon ja sen keräämistavan tulee kytkeytyä läheisesti arvioitavaan toimintaan ja sen kehittämiseen. (Mitä havainnoimme? Kuka tietoa kerää? Missä tarkoituksessa tietoa kerätään? Mittareiden yhteinen määritteleminen. Mitä tarkoittaa kehittyminen?) 2. Kehittävä arviointi on prosessiarviointia Kehittävän arvioinnin näkökulmasta arviointi ei ole päätepiste, vaan osa laadukasta toimintaa. Arviointi on aina luonteeltaan prosessiarviointia. Myös tuloksia arvioitaessa keskeiseksi muodostuu niiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. (Miten arviointi kytketään toimintaprosesseihin? Mistä tulokset ovat seurausta? Mitä tulosten perusteella pitäisi jatkossa tehdä? Miten tavoitteet asetetaan?)

3 Kehittävä arviointi 3. Kehittävä arviointi on itsearviointia Toiminnan kehittäminen edellyttää toimijoiden osallistumista arviointiin. Kehittävässä arvioinnissa kerättävä tieto voi olla joko toimijoiden itsensä tai ulkopuolisten tuottamaa. Jotta kerätty tieto voisi palvella kehittämistä, toimijoiden tulee prosessoida ja reflektoida tietoa sekä tehdä sen perusteella toimintansa kehittämistä koskevia päätöksiä. (Miten osallistuminen arviointiin mahdollistetaan? Moniäänisyys.) 4. Kehittävä arviointi on kontekstuaalista ja yhteistoiminnallista Kehittäminen tapahtuu jossakin toimintaympäristössä, joka ohjaa tiedon keräämistä ja analysointia sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista. Kehittävään arviointiin rakentuu sisälle toimijoiden välinen kommunikaatio ja yhteistoiminta sekä suhteessa tiedon keräämiseen ja analysointiin että suhteessa toiminnan kehittämiseen. (Mitä kontekstin huomioiminen arvioinnissa tarkoittaa? Miten dialogia ja yhteistoiminnallisuutta tuetaan? Millaisia ovat mittareiden ja mittaritulosten tulkintafoorumit?)

4 Kehittävä arviointi 5. Kehittävä arviointi voi kohdistua toiminnan eri tasoille Kehittävää arviointia voidaan soveltaa esimerkiksi suhteessa osaamisen nykytason määrittelemiseen, osaamistavoitteiden asettamiseen, osaamisen kehittymisen kuvaamiseen, kehittämisen reunaehtojen ja toimintakokonaisuuksien hahmottamiseen. Näiden eri kohteiden ollessa kyseessä, arviointi voi nojautua erilaisiin lähtökohtiin sekä käyttää erilaisia lähestymistapoja ja työkaluja. Perusta on kuitenkin aina lähtökohtien tiedostamisessa sekä tavoitteiden ja menettelytapojen sopimisessa. Olennaista on muistaa kehittämisen perspektiivi, prosessimaisuus, osallistaminen, yhteistoiminnallisuus ja dialogi. Tulee muistaa toimintaympäristön näille tuottamat mahdollisuudet. (Toimintaympäristön muodostamiseen osallistuvat kaikki toimijat. Neuvotteleva työ, osallisuus.)

5 Kehittävä arviointi 6. Kehittävää arviointia voi toteuttaa erilaisilla menetelmillä Kehittävää arviointia voi tarkastella sekä tiedon keräämisen ja analysoimisen että tiedon hyödyntämisen näkökulmista. Tiedon hyödyntämisen näkökulmasta katsottuna arviointitieto voidaan periaatteessa kerätä ja analysoida lähes millä menetelmällä hyvänsä, kunhan se palvelee toiminnan kehittämistä. Tiedon keräämisen ja analysoimisen näkökulmasta katsottuna kehittävä arviointi edellyttää toimijoiden osallistumista arviointiprosessiin. Tällöin kehittävän arvioinnin metodologinen perusta nojautuu toimintatutkimukseen ja kehittävään tutkimukseen. (Tutkiva ja kehittävä työote on kysymyksin rakennettu tie. Ihmettely ja uteliaisuus eivät vaadi tutkintoja, mutta asennetta.)

6 Arviointi 10 -prosessi

7 Ohjeet iltapäivän tehtävään jakautuminen 12 ryhmään (4-5 hlöä + sihteeri) ryhmätyötilat 10 kpl, loput kaksi ryhmää auditorio ja aulatila sihteeri kirjaa ylös ryhmässä käytävää keskustelua mahdollisimman tarkasti sekä kiteytetyt ratkaisut kolmeen näkökulmaan (jokaiselta ryhmältä) työskentelyaikaa klo saakka tai halutessa pidempäänkin sihteerit esittelevät ryhmänsä kiteytetyt ratkaisut perjantaiaamuna klo 9.05 alkaen ryhmien sihteerit: Minna Bálint, Henri Helander, Satu Huikuri, Mikko Hytönen, Valtteri Karhu, Nelli Koivisto, Riikka Kuusisto, Jaana Lepistö, Marika Lindroth, Riitta Mattila, Merja Rossi, Arsi Veikkolainen

8 Ryhmätyösessio I: Toimintatapojen ja hallinnoinnin uudistaminen Ratkaisujen etsiminen kolmeen aineistoista nousevaan näkökulmaan: 1. Virkamiesten yhteispeli ja virkamiehistön antama esimerkki toimijoille/ kansalaisille 2. Toiminnan tuloksellisuuden ja laadun mittaaminen 3. Kansalaisten osallisuus ja osallistumismahdollisuudet