VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveysltk VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA 228/22/2016 SIVLK Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg tai ja sivistysjohtaja Hilding Mattsson tai Valtuutettu Marianne Korpi on jättänyt aloitteen koskien koulusovittelijaa. Valtuutettu tuo esille että koulukiusaaminen on edelleen vakava ongelma ja usein jopa rikosasia joka tulee ilmoittaa poliisille. Valtuutettu Korpi toteaa myös että koulussa tapahtuvaa kiusaamista on pyritty ehkäisemään erilaisilla projekteilla joihin ei kuitenkaan ole resursoitu tarvittavaa määrää henkilöitä. Lisäksi valtuutettu toteaa että aloitteessa ehdotettu koulusovittelija tulisi olla sivistystoimen ulkopuolinen henkilö, hoidollinen näkökulma tulisi sisällyttää sovitteluprosessiin ja että tarkoituksena olisi auttaa kumpaakin osapuolta. Valtuutettu Marianne Korpi kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään asiaan eli koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Koulutusjaostot hyväksyivät Porvoon kaupungin uudet opetussuunnitelmat kesäkuussa. Niissä todetaan yhteisöllisestä ja yhteisöllisestä- sekä yksilökohtaisesta oppilashuollosta muun muassa seuraavaa: Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen on koulun oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä. Koulun yhteisöllisen oppilashuollon toiminta kuvataan koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. Oppilashuoltoryhmä käsittelee hyvinvointiin liittyviä asioita yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla mm. osallisuus, yhteistyö, ilmapiiri, työrauha, kiusaaminen ja terveys. Yhteisöllisessä oppilashuollossa pohditaan myös viihtyvyyttä edistäviä toimenpiteitä (esim. kouluympäristö, ruokailu- ja välituntikäytänteet, kerhotoiminta sekä ja aamu- ja iltapäivätoiminta). Kouluisssa käytetään erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja mielenterveyttä edistäviä menetelmiä (mm. Askeleittain, Hyvän mielen koulu, Friends, vertaissovittelu, tuki-, kummi- ja luottamusoppilastoiminta). Koulut ovat sitoutuneet KiVa Koulu -toimintaan, ja muutamassa koulussa toimii tällä hetkellä school coach coach, joka omalta osaltaan edistää oppilaiden hyvinvointia ja

2 ehkäisee syrjäytymistä. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuoltopalveluita sekä yksittäiselle oppilaalle annettavaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen tukeminen. Mikäli koulun työntekijä arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa. Asian laadusta riippuen koulun työntekijä voi ohjata oppilaan myös kouluterveydenhuollon palveluihin. Psykologit ja kuraattorit tekevät kirjaukset Aura-asiakastietojärjestelmään ja kouluterveyshuollon edustaja Effica-potilastietojärjestelmään. Jos koulun työntekijä arvioi, että huoli on monisyinen tai vaikeasti hahmotettava, hän ottaa oppilaan ja/tai huoltajan kanssa puheeksi mahdollisuuden koota yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä. Monialainen asiantuntijaryhmä on oppilasta ja tarvittaessa hänen perhettään tukeva yhteistyöryhmä. Ryhmän kokoaa se työntekijä, jolla huoli herää. Yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa kutsutaan mukaan muita asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpano sovitaan etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai Wilman kautta. Ryhmässä pohditaan yhdessä tuen tarvetta, palvelujen järjestämistä sekä ratkaisuja ongelmiin sekä sovitaan päätöksistä. Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa kirjataan oppilashuoltokertomukseen oppilaan ja/tai huoltajan suostumus kaikkien ryhmän jäsenten mukana oloon. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii asianmukaisista kirjauksista oppilashuoltokertomukseen. Porvoon kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä vastaa Porvoossa käytettävästä oppilashuoltokertomuslomakkeesta, ohjeistuksesta kouluille oppilashuoltokertomuksen käyttöön ja ohjeistuksesta oppilashuoltokertomusten säilyttämiselle sekä salassapidolle. Oppilashuoltokertomukset muodostavat rekisteriin, josta vastaa suomenkieliset koulutuspalvelut. Lasten- ja nuorten hyvinvointityöryhmä (Hyvis) on myös käsitellyt ja hyväksynyt koulujen huolenpitotiimin laatiman liitteenä olevan Kiusaamisen hoito Porvoolaisissa peruskouluissa toimintamallin. Uutta tässä mallissa aikaisemmin käytössä olevaan malliin verrattuna on ennaltaehkäisevän työn korostuminen ja kiusaamisen jälkihoidon mukaanotto hoitokokonaisuuteen. Tämä toimintamalli tullaan liittämään myös koulujen opetussuunnitelmiin.

3 Aivan kuten valtuutettu Korpi toteaa, niin myös hoidollinen näkökulma on tärkeä. Tähän tarvittaisiin sivistystoimen mielestä sosiaali- ja terveystoimen ammattilainen. Ratkaisu tähän voisi olla se että sosiaaali- ja terveystoimi nimeäisi vastuuhenkilön joka myös voisi toimia aloitteessa esitettynä koulusovittelijana. Liitteet: Valtuustoaloite Kiusaamisen hoito porvoolaisissa peruskouluissa Sivj: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle omalta osaltaan että yllä oleva annetaan vastauksena valtuutettu Marianne Korven aloitteeseen. Sivistyslautakunta esittää, että ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asia käsiteltäisiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Päätös: Sivistyslautakunta päätti antaa seuraavan vastauksen valtuutettu Marianne Korven aloitteeseen: Valtuutettu Marianne Korpi on jättänyt aloitteen koskien koulusovittelijaa. Valtuutettu tuo esille että koulukiusaaminen on edelleen vakava ongelma ja usein jopa rikosasia joka tulee ilmoittaa poliisille. Valtuutettu Korpi toteaa myös että koulussa tapahtuvaa kiusaamista on pyritty ehkäisemään erilaisilla projekteilla joihin ei kuitenkaan ole resursoitu tarvittavaa määrää henkilöitä. Lisäksi valtuutettu toteaa että aloitteessa ehdotettu koulusovittelija tulisi olla sivistystoimen ulkopuolinen henkilö, hoidollinen näkökulma tulisi sisällyttää sovitteluprosessiin ja että tarkoituksena olisi auttaa kumpaakin osapuolta. Valtuutettu Marianne Korpi kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään asiaan eli koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Koulutusjaostot hyväksyivät Porvoon kaupungin uudet opetussuunnitelmat kesäkuussa. Niissä todetaan yhteisöllisestä ja yhteisöllisestä- sekä yksilökohtaisesta oppilashuollosta muun muassa seuraavaa: Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen on koulun oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä. Koulun yhteisöllisen oppilashuollon toiminta kuvataan koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. Oppilashuoltoryhmä käsittelee hyvinvointiin liittyviä asioita yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla mm. osallisuus, yhteistyö, ilmapiiri, työrauha, kiusaaminen ja terveys.

4 Yhteisöllisessä oppilashuollossa pohditaan myös viihtyvyyttä edistäviä toimenpiteitä (esim. kouluympäristö, ruokailu- ja välituntikäytänteet, kerhotoiminta sekä ja aamu- ja iltapäivätoiminta). Kouluissa käytetään erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja mielenterveyttä edistäviä menetelmiä (mm. Askeleittain, Hyvän mielen koulu, Friends, vertaissovittelu, tuki-, kummi- ja luottamusoppilastoiminta). Koulut ovat sitoutuneet KiVa Koulu -toimintaan, ja muutamassa koulussa toimii tällä hetkellä school coach coach, joka omalta osaltaan edistää oppilaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuoltopalveluita sekä yksittäiselle oppilaalle annettavaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen tukeminen. Mikäli koulun työntekijä arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa. Asian laadusta riippuen koulun työntekijä voi ohjata oppilaan myös kouluterveydenhuollon palveluihin. Psykologit ja kuraattorit tekevät kirjaukset Aura-asiakastietojärjestelmään ja kouluterveyshuollon edustaja Effica-potilastietojärjestelmään. Jos koulun työntekijä arvioi, että huoli on monisyinen tai vaikeasti hahmotettava, hän ottaa oppilaan ja/tai huoltajan kanssa puheeksi mahdollisuuden koota yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä. Monialainen asiantuntijaryhmä on oppilasta ja tarvittaessa hänen perhettään tukeva yhteistyöryhmä. Ryhmän kokoaa se työntekijä, jolla huoli herää. Yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa kutsutaan mukaan muita asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpano sovitaan etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai Wilman kautta. Ryhmässä pohditaan yhdessä tuen tarvetta, palvelujen järjestämistä sekä ratkaisuja ongelmiin sekä sovitaan päätöksistä. Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa kirjataan oppilashuoltokertomukseen oppilaan ja/tai huoltajan suostumus kaikkien ryhmän jäsenten mukana oloon. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii asianmukaisista kirjauksista oppilashuoltokertomukseen. Porvoon kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä vastaa Porvoossa käytettävästä oppilashuoltokertomuslomakkeesta, ohjeistuksesta kouluille oppilashuoltokertomuksen käyttöön ja ohjeistuksesta oppilashuoltokertomusten säilyttämiselle sekä salassapidolle. Oppilashuoltokertomukset tallennetaan rekisteriin, josta vastaa

5 suomenkieliset koulutuspalvelut." Lasten- ja nuorten hyvinvointityöryhmä (Hyvis) on myös käsitellyt ja hyväksynyt koulujen huolenpitotiimin laatiman liitteenä olevan "Kiusaamisen hoito Porvoolaisissa peruskouluissa" toimintamallin. Uutta tässä mallissa aikaisemmin käytössä olevaan malliin verrattuna on ennaltaehkäisevän työn korostuminen ja kiusaamisen jälkihoidon mukaanotto hoitokokonaisuuteen. Tämä toimintamalli tullaan liittämään myös koulujen opetussuunnitelmiin. Aivan kuten valtuutettu Korpi toteaa, niin myös hoidollinen näkökulma on tärkeä. Tähän tarvittaisiin sivistystoimen mielestä sosiaali- ja terveystoimen ammattilainen. Ratkaisu tähän voisi olla se että sosiaali- ja terveystoimi nimeäisi vastuuhenkilön joka myös voisi toimia aloitteessa esitettynä koulusovittelijana. Sivistyslautakunta esitti, että ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asia käsiteltäisiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. SOTEL Valmistelu: Osastonhoitaja Eliisa Roine, puh tai Sivistyslautakunta on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja lausunut päätöksessään seuraavaa: Aivan kuten valtuutettu Korpi toteaa, niin myös hoidollinen näkökulma on tärkeä. Tähän tarvittaisiin sivistystoimen mielestä sosiaali- ja terveystoimen ammattilainen. Ratkaisu tähän voisi olla se että sosiaali- ja terveystoimi nimeäisi vastuuhenkilön joka myös voisi toimia aloitteessa esitettynä koulusovittelijana. Sivistyslautakunta esitti, että ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asia käsiteltäisiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Terveyspalveluiden keskeinen toimija kouluilla on opiskeluterveydenhuollon (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) terveydenhoitaja työparinaan koululääkäri. Opiskeluterveydenhuollon laatu ja palvelutaso on varmistettu valtakunnallisesti asetuksella: Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollon toimintaan sisältyvät ensisijaisesti

6 opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen Terveydenhuoltolain 16 määrittää opiskeluterveydenhuollon tehtävät seuraavasti: Oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuraaminen ja oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustehtävien tukeminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja sen seuranta kolmen vuoden välein. Nämä tehtävät toteutetaan tapaamalla oppilas vuosittain yksilöllisessä terveystarkastuksessa sekä tapaamalla oppilas ja hänen vanhempansa laajoissa terveystarkastuksissa ja 8.- vuosiluokilla. Tämän lisäksi opiskeluterveydenhuollon henkilöstö osallistuu omalta osaltaan koulun yhteisölliseen ja monialaiseen yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön aina tarvittaessa sekä moni-alaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa esim. erikoissairaanhoito, sosiaali-, mielenterveys- ja päihde, nuorisopalvelut. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on sitoutunut toimimaan, yhteisesti sovittuun Kiusaamisen hoito porvoolaisissa peruskouluissa- toimintamalliin, yhdessä koulun muiden toimijoiden kanssa. Opiskeluterveydenhuollon rooli siinä on tunnistaa kiusaaminen ja ohjata hoitoon. Hoito tapahtuu kouluissa esim. kuraattorin ja psykologin vastaanotoilla tai erikoissairaanhoidossa. Vs. stj.: Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ensisijaisesti toimia koululuissa laaja-alaisena terveydenhuollon asiantuntijana. Tähän tehtävään kuuluvat opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen

7 varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Opiskeluterveydenhuolto toimii koulukiusaamisen tunnistajana sekä jatkohoitoon ohjaajana. Koulusovittelijan tehtävä ei kuulu opiskeluterveydenhuollon toimintaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa, että Porvoon kaupungin tuleva opiskeluhuollon ohjausryhmä monialaisesti arvioisi Kiusaamisen hoito porvoolaisissa peruskouluissa- toimintamallin vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä tähän liittyen koulusovittelijan tehtävää. Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja muutti esitystään kokouksessa siten, että esityksen loppuun lisätään lause "Samalla selvitetään mahdollisuutta kehittää koulukiusaamisen jälkihoitomenetelmää yhdessä kolmannen sektorin kanssa". Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi, että opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ensisijaisesti toimia kouluissa laaja-alaisena terveydenhuollon asiantuntijana. Tähän tehtävään kuuluvat opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Opiskeluterveydenhuolto toimii koulukiusaamisen tunnistajana sekä jatkohoitoon ohjaajana. Koulusovittelijan tehtävä ei kuulu opiskeluterveydenhuollon toimintaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa, että Porvoon kaupungin tuleva opiskeluhuollon ohjausryhmä monialaisesti arvioisi Kiusaamisen hoito porvoolaisissa peruskouluissa- toimintamallin vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä tähän liittyen koulusovittelijan tehtävää. Samalla selvitetään mahdollisuutta kehittää koulukiusaamisen jälkihoitomenetelmää yhdessä kolmanne sektorin kanssa".

8