Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. 2000
|
|
- Sami Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Helena Vesaluoma Hannele Laitinen Sirkka Auvinen Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2002
2
3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2002 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTTAMINEN KONSERVATIIVISELLA TULOSALUEELLA HOITOHENKILÖSTÖN ARVIOIMANA V. Helena VESALUOMA, Hannele LAITINEN, Sirkka AUVINEN, Pirjo AALTO Tampereen yliopistollinen sairaala Konservatiivinen tulosalue Tampere
4 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002
5 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Tekijä/tekijät: Helena Vesaluoma, Hannele Laitinen, Sirkka Auvinen, Pirjo Aalto Julkaisun numero: 10/2002 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 48 Tiivistelmä: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi jo vuonna 1990 siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön koko sairaalassa. Tämän johdosta on vuodesta 1991 alkaen systemaattisesti koulutettu hoitotyön johtajia johtamaan yksilövastuista hoitotyötä. Siirtyminen on tapahtunut kussakin klinikassa omaan tahtiin ja erilaisin kokeiluin. Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen on edelleen yksi konservatiivisen tulosalueen hoitotyön painopistealueita. Tavoitetasona on ollut vuodesta alkaen, että potilaan hoito toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti 80 vuodeosastoista. Tämän kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksilövastuisen hoitotyön tilannetta tällä hetkellä Tampereen yliopistollisen sairaalan konservatiivisella tulosalueen vuodeosastoilla. Kyselyssä käytettiin ylihoitaja Tarja Pukurin tekemää kyselyä vuodelta 1997, jotta voitaisiin verrata yksilövastuisen hoitotyön kehittymisen suuntaa. Kysely organisoitiin vuodeosastojen osastonhoitajien kautta, jotka jakoivat lomakkeet tiettynä ajanjaksona työssä oleille vakituisille hoitotyöntekijöille ja sijaisille. ( sairaanhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja). Vastausprosentiksi saatiin 75. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että heidän osastollaan työnjakomuotona on yksilövastuinen hoitotyö. Vastaajien näkemys oman osaston työnjakomuodosta näyttää olevan selkeämpi kuin vuonna 1995 suoritetussa kyselyssä. Kuitenkin asetetusta 80 tavoitetasosta ollaan jäljessä. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toetutumisen kohdalla muutokset vuoteen 1995 verrattuna olivat pieniä. Negatiivisin muutos yksilövastuisen hoitotyön kehityksen kannalta tapahtui potilaskeskeisyysperiaatteessa, mikä tuntuu huolestuttavalta. Työnjakomuodolla näyttää olevan selkeämmin merkitystä siihen, miten vastaajat kokivat hoitotyön johtajuuden. Yksilövastuista hoitotyötä tekevät kokevat hoitotyön johtajuuden selkeämmin yksilövastuista hoitotyötä tukevana kuin muissa toimintamalleissa. Näiden kahden kyselyn perusteella voidaan todeta, että vaikka systemaattista yksilövastuista hoitotyön koulusta on järjestetty runsaasti niin edelleen siirtymisessä yksilövastuisen hoitoyön malliin on puutteita. Mistä kehitys johtuu on varmasti selvittämisen arvoinen asia. Syitä on esitetty mm. lisääntynyt kiire vuodeosastoilla ja perehdyttämiseen käytetyn ajan vähyys, mutta nämä syyt eivät varmaankaan ole ainoita. Konservatiivisella tulosalueella jatketaan yksilövastuisen hoitotyön koulutusta tulevaisuudessakin. Hinta: (sis. alv 8) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)
6
7 5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO KYSELYN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatietoja vastaajista Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön Autonomian toteutuminen Jatkuvuuden toteutuminen Koordinoinnin toteutuminen Potilaskeskeisyyden toteutuminen Vastuullisuuden toteutuminen Hoitotyön johtajuus Hoitotyön tietoperustan tunnistaminen Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria Tutkimuksen merkitys hoitotyössä YHTEENVETO YHTEENVETO RAPORTISSA ESIINTYVISTÄ TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Kyselylomake...26 Liite 2 Hoitotyön tilanne...29 Liite 3 Hoitotyön tilanne 1995 ja (keskiarvot)...32 Liite 4/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...33 Liite 4/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...34 Liite 5/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...35 Liite 5/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...36 Liite 6/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...37 Liite 6/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...38 Liite 7/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...39 Liite 7/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...40
8 6 Liite 8/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...41 Liite 8/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...42 Liite 9/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...43 Liite 9/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...44 Liite 10/1 Opistotaso ja koulutaso (keskiarvot)...45 Liite 10/2 Opistotaso ja koulutustaso (keskiarvot)...46 Liite 11 Yksilövastuinen hoitotyö vs muut työnjakomuodot (keskiarvot)...47 Liite 12 Yksilövastuinen hoitotyö vs muut työnjakomuodot (keskiarvot)...48
9 7 1. JOHDANTO Vuonna 1990 Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön koko sairaalassa. Vuodesta 1991 alkaen on systemaattisesti koulutettu hoitotyön johtajia, jotta he voivat osastoillaan johtaa muutosta kohti yksilövastuista hoitotyötä. Eri osastot ovat kokeilleet eri tavoin siirtymistä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Hoitotyön alueella on ollut monia tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Tarja Pukuri (1997) tutki yksilövastuisen hoitotyön toteutumista hoitohenkilökunnan arvioimana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tuolloin vastanneista 47 ilmoitti, että heidän osastollaan toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä. Tutkimuksessa kartoitettiin yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden: autonomian, jatkuvuuden, koordinoinnin, potilaskeskeisyyden ja vastuullisuuden toteutumista omahoitajien arvioimana. Lisäksi tutkittiin hoitotyön johtajuutta ja hoitajien ajattelua ja toimintaa ohjaavaa hoitotieteellistä ajattelua. Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen on edelleen yksi konservatiivisen tulosalueen hoitotyön painopistealueita vuonna. TAYS:n hoitotyön suunnitelmassa vuodelle on yhtenä tavoitteena, että potilaan hoito toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti. Tavoitetasona on, että mallia käyttää 80 vuodeosastoista. Tämän kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksilövastuisen hoitotyön tilannetta tällä hetkellä Tampereen yliopistollisen sairaalan konservatiivisen tulosalueen vuodeosastoilla. Kyselyn tekemisestä oli sovittu tulosalueen ylihoitajien kesken. Ylihoitajien päätös kyselyn suorittamisesta perustui myös eri yksiköiden hoitotyön suunnitelmiin. Kysely toteutettiin konservatiivisen tulosalueen kehittämisrahojen avulla. Vs. oh Helena Vesaluoma ja vs. yh Hannele Laitinen toteuttivat kehittämishankkeen. 2. KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselyssä käytettiin samaa mittaria kuin Tarja Pukuri käytti vuonna Mittarissa mitataan yksilövastuista hoitotyötä kuuden eri osa-alueen kautta. Osa-alueet (Pukuri 1995) ovat asenne, autonomia, jatkuvuus, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus. Kutakin hoitotyön osa-aluetta tutkitaan summamuuttujilla. Jokaisen osa-alueen sisällä on neljästä seitsemään erillistä muuttujaa. Hoitotyön johtamista ja hoitotyön tietoperustaa kysytään erillisillä kysymyksillä. Kysymykset ovat monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Avoimella kysymyksellä tutkitaan hoitotyön tietoperustaa. Muut kysymykset ovat monivalintakysymyksiä. Kysely toteutettiin TAYS:n konservatiivisella tulosalueella. Kysely organisoitiin vuodeosastojen osastonhoitajien kautta. Osastonhoitajat jakoivat välisenä aikana työssä oleville hoitotyöntekijöille (sairaanhoitaja, perushoitaja,
10 8 lähihoitaja) kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat sillä hetkellä työssä olevat vakinaiset hoitajat ja sijaiset. Yksittäisiä työvuoroja tekevät keikkatyöläiset eivät kyselyyn vastanneet. Vastauslomakkeiden palautus tapahtui osastonhoitajan kautta raportin tekijöille välisenä aikana. Vastausprosentti oli TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1. Taustatietoja vastaajista Kyselylomake (liite 1) lähetettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa konservatiivisen tulosalueen omahoitajina toimineille työssä olleille sairaanhoitajille, perushoitajille ja lastenhoitajille. Taulukossa 1 vastausprosentit on esitetty myös tulosyksiköittäin. Taulukko 1. Kyselyyn vastaaminen klinikoittain vastaus klinikoittain n Ihotaudit 7 70 Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia ja kuntoutus Sisätaudit Syöpätaudit Ei tiedossa klinikkaa 6 - Yhteensä Kyselyssä oli mukana kuusi eri tulosyksikköä ja 22 eri vastuuyksikköä. Kyselylomakkeita lähetettiin 464 ja palautettiin 348. Kokonaisvastausprosentti oli 75. Taustatietoina vastaajista kysyttiin vastaajien ikää, työkokemusta, ammattia ja osastolla käytössä olevaa työnjakomuotoa ( taulukko 2 ).
11 9 Taulukko 2. Hoitajien ikäjakauma 1995 ikä vuosina n n Tieto puuttuu Yhteensä Yli puolet (52 ) vastanneista oli 40-vuotiaita tai alle (vuonna ). Eniten vastanneita (36 ) oli ikäluokassa vuotta. Yli 50-vuotiaita oli 16 kaikista vastanneista (vuonna ). Vastanneista yli puolella (56, vuonna ) oli työkokemusta yli 10 vuotta. Yli 15 vuoden työkokemuksen omaavia hoitajia oli 38 (vuonna ) ja 10 vuotta tai alle työkokemusta omaavia hoitajia oli 42 (vuonna ) ( taulukko 3 ). Taulukko 3. Hoitajien työkokemus 1995 työkokemus vuosina n n Tieto puuttuu Yhteensä
12 10 Vastanneista 82 ilmoitti ammatikseen sairaanhoitaja ja 16 perushoitaja tai lastenhoitaja. Sairaanhoitajien osuus vastaajista oli lisääntynyt (10 ) ja perushoitajien / lastenhoitajien osuus oli vähentynyt (9 ) vuoden 1995 kyselyyn verrattuna (taulukko 4 ). Taulukko 4. Vastanneiden ammatti 1995 ammatti n n Sairaanhoitaja Perushoitaja/Lastenhoitaja Tieto puuttuu Yhteensä Yli puolet (59 ) vastaajista ilmoitti, että heidän osastollaan työnjakomuotona on yksilövastuinen hoitotyö. Vuonna vastaajista ilmoitti yksilövastuisen hoitotyön työjakomuodoksi. Modulaarisen hoitotyön ilmoitti 27, ryhmätyön 7 (vuonna ) ja tehtäväkeskeisen hoitotyön 2 vastanneista työnjakomuodoksi osastollaan. Kohtaan muu vastattiin, että käytössä on sekamuotoja esimerkiksi yksilövastuisen ja modulaarisen hoitotyön yhdistelmiä (taulukko 5 ). Taulukko 5. Osaston työnjakomuoto 1995 työnjakomuoto n n Yksilövastuinen hoitotyö Modulaarinen hoitotyö Ryhmätyöskentely Tehtäväkeskeinen hoitotyö Muut Tieto puuttuu Yhteensä
13 11 Kyselyyn vastasi hoitohenkilökuntaa 22:lta eri osastolta. Yksilövastuinen hoitotyö oli työnjakomuotona vastaajien mukaan yksimielisesti seitsemällä eri osastolla. Neljä osastoa vastasi yhtä tai kahta vastaajaa lukuun ottamatta, että heidän osastollaan työnjakomuoto on yksilövastuinen hoitotyö. Modulaarinen työnjakomuoto oli yksimielisesti yhdellä osastolla ja kahdella osastolla lähes kaikkien vastaajien mukaan (1-2 vastaajaa vastasi työnjakomuodoksi jonkin muun / osasto). Muilla osastoilla (n=8) vastaajat nimesivät useita työnjakomuotoja. Kuviossa 1 työjakomuoto on esitetty klinikoittain. Kuvio1. Työnjakomuoto klinikoittain IHO KEU LAS NEKU SIS SYÖ Tieto puuttuu Muu Modulaarinen hoitotyö Tehtäväkeskeinen hoitotyö Ryhmätyöskentely Yksilövastuinen hoitotyö 3.2. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista kartoitettiin väittämillä, joista muodostettiin summamuuttujat. Vastausasteikko oli 5-portainen asteikolla 1-5: 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä
14 12 Vastauksia käsiteltäessä sanotaan eri mieltä, jolla tarkoitetaan täysin ja jokseenkin eri mieltä olleiden vastausten summaa. Vastaavasti käytetään sanontaa samaa mieltä, jolla tarkoitetaan täysin ja jokseenkin samaa mieltä olleiden vastausten summaa. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan taulukoissa jokaista yksilövastuisen hoitotyön periaatteen summamuuttujaa erikseen. Taulukoissa on esitetty vuoden ja vuoden 1995 tilanne. Liitteessä 2 on esitetty yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumiseen vastanneiden tulosten frekvenssit, keskiarvot ja prosentit. Liitteessä 3 on tarkasteltu yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista (keskiarvot) konservatiivisella tulosalueella vuonna ja koko talon tasolla vuonna Lisäksi liitteessä 4 hoitotyön tilanne (keskiarvot) on esitetty klinikoittain vuonna. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista vuonna tutkittiin myös koulutusta (liite 5) ja työnjakomuotoa (liite 6) vasten Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön Suhtautumista yksilövastuiseen hoitotyöhön mitattiin viidellä väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja asenne. Samaa mieltä siitä, että yksilövastuinen hoitotyö on paras tapa hoitaa potilaita, oli 90, vastaajista, vuonna 1995 luku oli 86. Vastaavasti eri mieltä siitä, että yksilövastuinen hoitotyö on paras tapa hoitaa potilaita oli vuonna alle 9 ja vuonna 1995 alle 4. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä (99 ) väittämästä hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Vastaava luku oli vuonna Vuonna 85 ja vuonna vastaajista ilmoitti ohjaavansa opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä (taulukko 6).
15 13 Taulukko 6. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön asenteen osiot * Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita * Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa * Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä * Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa * Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä täysin eri mieltä 0,3 (1,6) 25,9 (24,5) 0,6 (0,5) 0,0 (0,5) 1,4 1,8) jokseenkin eri mieltä 3,4 (6,9) 28,2 (32,7) 6,9 (8,0) 0,6 (0,2) 2,9 5,3) en osaa sanoa 6,3 (5,5) 14,7 (10,8) 12,9 (15,3) 0,6 (2,5) 9,2 (13,3) jokseenkin samaa mieltä 53,7 (50,3) 24,1 (23,1) 50,9 (53,1) 28,4 (31,4) 49,1 (50,8) täysin samaa mieltä 35,9 (35,5) 6,6 (8,2) 27,6 (22,9) 70,4 (65,4) 35,6 (27,9) ei vast. 0,3 (0,2) 0,6 (0,7) 1,1 (0,2) 0,0 (0,0) 1,7 (0,9) yhteensä asenne 0,0 (0,2) 0,9 (1,1) 19 (24,9) 65,2 (59,5) 14,9 (14,2) 0,0 (0,0) Asenne-summamuuttujan keskiarvo oli molempina vuosina 3,9. Korkeimman keskiarvon sai väittämä Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa (4,7) ja matalimman väittämä Vastaan omahoitajana potilaanhoitotyöstä 24 h vuorokaudessa (2,6) (liite 2). Samat väittämät saivat pienimmän ja suurimman keskiarvon myös vuonna Autonomian toteutuminen Autonomia summa-muuttuja muodostui seitsemästä eri väittämästä. Kaikkiin väittämiin vastattiin samansuuntaisesti kuin vuonna Suurin osa vastaajista oli samaa mieltä väittämien kanssa. Kuuden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien prosentuaalinen osuus oli kasvanut vuoteen 1995 verrattuna. Väittämän Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme samaa mieltä olevien prosentuaalinen osuus ( 70 ja ) oli laskenut vuoteen 1995 verrattuna (taulukko 7).
16 14 Taulukko 7. Autonomian toteutuminen autonomian osiot täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä ei vast. yhteensä * Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeänä * Työskentely on kollegiaalista * Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme * Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme * Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana * Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana * Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 1,1 (0,5) 0,3 (0,2) 2,3 (1,8) 1,1 (2,5) 5,2 (5,3) 5,5 (6,4) 4,0 (5,9) 2,9 (7,6) 0,6 (2,1) 13,2 (9,2) 7,2 (7,3) 13,5 (15,3) 16,1 (14,0) 8,6 (11,9) 10,5 (8,0) 8,3 (10,8) 14,4 (13,5) 9,2 (9,8) 17,2 (19,0) 20,7 (22,2) 9,5 (12,1) 49,1 (42,6) 46,8 (45,5) 48,3 (50,3) 46,6 (46,9) 41,7 (36,2) 33,0 (34,1) 44,8 (29,1) 38,5 (38,4) 42,5 (38,4) 21,6 (24,5) 35,3 (34,3) 21,0 (24,3) 23,6 (23,3) 31,9 41,0) 0,3 (0,5) 1,4 (0,7) 0,3 (0,7) 0,6 (0,0) 1,4 (0,0) 1,1 (0,0) 1,1 (0,0) autonomia 0,0 (0,2) 2,6 (4,1) 19,5 (22,0) 58,9 (54,2) 18,7 (19,5) 0,3 (0,0) Autonomia-summamuuttujan keskiarvo oli 3.9 kuten vuonna Suurimman keskiarvon (4,3) sai väittämä Työskentelyni on kollegiaalista ja pienimmän (3,5) väittämä Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana (liite 2). Pienin ja suurin keskiarvo ja väittämät vuonna 1995 olivat samat kuin vuonna Jatkuvuuden toteutuminen Hoitotyön jatkuvuutta mitattiin neljän väittämän avulla. Väittämän Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista samaa mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus oli laskenut (vuonna 66 ja vuonna ) ja eri
17 15 mieltä olevien osuus oli lisääntynyt (vuonna 15 ja vuonna ) vuoteen 1995 verrattuna. Itsenäisesti tietoa potilaasta työvuoroon tullessa hankki suunnilleen saman verran vastaajista sekä vuonna ja Eri mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus laski 11 :sta 6 :iin vuonna. Vastaajista 70 (vuonna ) uskoi, että potilaat saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa (taulukko 8 ). Taulukko 8. Jatkuvuuden toteutuminen jatkuvuuden osiot * Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista * Potilaan tietävät milloin olen työssä ja saatavilla * Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani * Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa täysin eri mieltä 1,7 (0,5) 7,5 (4,8) 0,9 (2,5) 0,6 (1,8) jokseenkin eri mieltä 13,8 (13,0) 20,4 (23,5) 5,5 (8,7) 11,2 (13,5) en osaa sanoa 17,5 (15,6) 16,1 (17,2) 9,8 (7,3) 17,0 (19,9) jokseenkin samaa mieltä 51,7 (53,8) 37,6 (38,2) 48,9 (50,8) 54,9 (46,5) täysin samaa mieltä 14,1 (16,5) 16,4 (16,0) 33,6 (30,8) 15,2 (17,8) ei vast. 1,1 (0,7) 2,0 (0,2) 1,4 (0,5) 1,1 (0,7) yhteensä jatkuvuus 0,3 (0,0) 3,7 (4,6) 24,7 (26,8) 53,4 (50,8) 17,0 (17,8) 0,9 (0,0) Jatkuvuus-summamuuttujan keskiarvo oli 3,7 (vuonna ,8). Suurimman keskiarvon sai väittämä Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 4,1 (vuonna ,0). Pienimmän keskiarvon sai väittämä Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 3,4 (väittämä oli sama ja keskiarvo oli sama vuonna 1995).
18 Koordinoinnin toteutuminen Hoitotyön koordinointi muodostui kolmesta väittämästä. Kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien osuus oli selkeästi lisääntynyt vuoteen Kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus on kasvanut yli 10 ( taulukko 9). Taulukko 9. Koordinoinnin toteutuminen koordinoinnin osiot * Olen usein yhteydessä potilaiitteni omaisiin * Koordinoin potilaani hoitoa * Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaation hoitotyöntekijöiden kanssa täysin eri mieltä 0,3 (3,7) 0,6 (0,7) 0,3 (0,9) jokseenkin eri mieltä 14,9 (19,5) 6,9 (8,5) 1,4 (3,7) en osaa sanoa 7,8 (9,4) 11,8 (22,9) 1,1 (6,4) jokseenkin samaa mieltä 51,1 (43,7) 55,5 (48,5) 43,4 (42,3) täysin samaa mieltä 25,3 (22,9) 23,9 (17,8) 52,9 (46,0) ei vast. 0,6 (0,9) 1,4 (1,6) 0,9 (0,7) yhteensä koordinointi 0,0 (0,5) 1,4 (4,3) 15,5 (22,2) 53,2 (50,3) 29,3 (22,7) 0,6 (0,0) Koordinointi-summamuuttujan keskiarvo oli 4,1, kun se vuonna 1995 oli 3,9. Suurimman keskiarvon (4,5) sai väittämä Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaation hoitotyöntekijöiden kanssa. Vuonna 1995 vastaava keskiarvo oli 4,3. Pienimmän keskiarvon (3,9) sai väittämä Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin. Vuonna 1995 keskiarvo oli 3,6. Koordinointi osion kaikkien väittämien keskiarvot nousivat Potilaskeskeisyyden toteutuminen Potilaskeskeisyyttä mitattiin seitsemällä eri väittämällä. Hoitajat arvioivat potilaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan hoitoonsa. Vastanneista 83 (vuonna ) ilmoitti neuvottelevansa potilaiden kanssa hoitotyön tavoitteista heidän kanssaan. Yhdessä potilaan kanssa suunnitteli hoitotyötä 77 (vuonna ). Hoitotyötä arvioi yhdessä potilaan kanssa 64 (vuonna ) vastanneista. Samaa mieltä siitä, että hoitotyön suunnitelma ohjaa vastaajan toimintaa oli 87
19 17 (vuonna ). Vastanneista 81 (vuonna ) ilmoitti, että potilaiden toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötä. Väittämän Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyössä uusia ratkaisuja elämälleen 60 (vuonna ) vastaajista oli samaa mieltä. Vastaajista 61 (vuonna ) oli sitä mieltä, että potilaat saavat päättää asioistaan osastolla ollessaan. Potilaskeskeisyysosiossa viiden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien osalta oli tapahtunut laskua vuoteen 1995 (taulukko 10 ). Taulukko 10. Potilaskeskeisyyden toteutuminen potilaskeskeisyyden osiot * Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan * Suunnitelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa * Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa * Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä * Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni * Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen * Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan täysin eri mieltä 1,7 (1,6) 2,6 (1,8) 3,4 (2,7) 1,1 (0,9) 0,9 (0,5) 0,3 (1,4) 2,0 (2,5) jokseenkin eri mieltä 5,7 (8,0) 11,5 (9,6) 14,9 (16,7) 2,9 (6,6) 8,0 (5,5) 6,6 (8,5) 12,6 (13,7) en osaa sanoa 8,6 (6,9) 8,0 (7,8) 16,1 (9,8) 8,0 (7,8) 9,2 (6,9) 31,3 (33,6) 22,1 (13,3) jokseenkin samaa mieltä 56,9 (57,2) 56,0 (55,4) 50,0 (51,5) 57,2 (55,6) 55,7 (56,5) 46,8 (38,9) 48,3 (48,7) täysin samaa mieltä 25,9 (26,3) 21,0 (25,2) 14,4 (18,3) 29,9 (28,6) 25,3 (29,7) 12,9 (16,2) 13,2 (20,8) ei vast. 1,1 (0,0) 0,9 (0,2) 1,1 (0,9) 0,9 (0,5) 0,9 (0,9) 2,0 (1,4) 1,7 (0,9) yhteensä potilaskeskeisyys 0,3 (0,2) 2,8 (2,3) 23,8 (20,4) 54,1 (62,2) 10,3 (14,9) 0,3 (0,0) Potilaskeskeisyys-summamuuttujan keskiarvo oli 3,8 (vuonna ,9). Suurimman keskiarvon 4,1 sai väittämä Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoito-
20 18 työssä. Pienimmän keskiarvon 3,6 sai väittämä Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaani kanssa. Vuonna 1995 suurin keskiarvo (4,1) oli väittämällä Potilaani toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni ja pienin keskiarvo (3,6) oli väittämällä Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyössä uusia ratkaisuja elämälleen. Potilaskeskeisyysosiossa jokaisen väittämän keskiarvo oli 0,1 pienempi kuin vuonna Vastuullisuuden toteutuminen Vastuullisuutta tutkittiin viidellä väittämällä. Vastaajista 91 (vuonna ) oli samaa mieltä siitä, että he työskentelevät tehokkaasti potilaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Puolet (50) vastaajista ovat samaa mieltä siitä, että heillä on mahdollisuus paneutua potilaansa hoitoon joka työvuorossa, mutta 36 (vuonna ) vastaajista on eri mieltä väittämästä. Vastaajista 50 (vuonna ) ilmoitti, että he hoitavat joka työvuorossa omia potilaita. Eri mieltä väittämästä oli 37 vastaajista sekä vuonna että Vastaajista 77 (vuonna ) ilmoitti, että potilaat tietävät kehen voivat turvautua, kun omahoitaja ei ole paikalla ( taulukko 11 ).
21 19 Taulukko 11. Vastuullisuuden toteutuminen vastuullisuuden osiot * Työskentelen tehokkaasti potilaitteni terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi * Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa * Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani * Potilaani tietävät, kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla * Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua täysin eri mieltä 0,0 (0,2) 4,0 (4,1) 6,0 (8,2) 2,6 (1,6) 0,3 (0,2) jokseenkin eri mieltä 1,4 (0,5) 31,6 (37,3) 31,0 (28,6) 6,0 6,9) 5,7 (6,4) en osaa sanoa 7,2 (11,0) 12,9 (8,7) 12,1 (8,2) 13,2 (17,2) 27,9 (29,7) jokseenkin samaa mieltä 50,6 (52,4) 35,3 (32,7) 34,5 (37,1) 52,6 (46,0) 52,0 (48,5) täysin samaa mieltä 40,5 (35,7) 15,2 (16,7) 15,2 (17,4) 24,1 (28,1) 10,9 (14,0)) ei vast. 0,3 (0,2) 0,9 (0,5) 1,1 (0,5) 1,4 (0,2) 3,2 (1,1) yhteensä vastuullisuus 0,0 (0,0) 3,7 (2,5) 34,5 (36,2) 52,0 (51,7) 9,5 (9,6) 0,3 (0,0) Vastuullisuus-summamuuttujan keskiarvo oli 3,7 sekä vuonna että Korkeimman keskiarvon 4,3 (vuonna 4,2) sai väittämä Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Matalimman keskiarvon 3,2 vuonna sai väittämä Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani ja vuonna 1995 väittämä Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa Hoitotyön johtajuus Hoitotyön johtajuudesta muodostettiin summamuuttuja omahoitajuutta tukeva hoitotyön johtajuus, joka muodostui ylihoitajan kiinnostuksesta ja osastonhoitajalta saadusta tuesta. Vastaajista 52 (vuonna ) oli sitä mieltä, että he saivat tukea ja apua hoitotyön johtajilta, 25 (vuonna ) ei osannut sanoa ja 22 (vuonna ) vastaajista ei kokenut saaneensa apua ja tukea hoi-
22 20 totyön johtajilta (taulukko 12 ). Taulukko 12. Tukeva hoitotyön johtajuus johtajuuden osiot Osastonhoitajilta saatu tuki Eri mieltä 18 (19) Ei osaa sanoa 16 (18) Samaa mieltä 65 (63) Ei vastannut 1 (0) Yhteensä Ylihoitajan kiinnostus 27 (16) 34 (33) 35 (41) 1 (0) tukeva hoitotyön johtajuus 22 (21) 25 (21) 52 (57) 1 (0) Kuvio. 2 Tukeva hoitotyön johtajuus työnjakomuodon mukaan eriteltynä vuonna Yksilövastuista hoitotyötä tekevät Muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevät eri mieltä ei vast. samaa mieltä ei osaa sanoa eri mieltä ei vast. samaa mieltä ei osaa sanoa Yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 70 (vuonna ) oli kokenut hoitotyön johtajuuden omahoitajuutta tukevana ja muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 42 (vuonna ) vastasi samalla tavalla. Yksilövastuisesti toimineista hoitajista eri mieltä oli 4 (vuonna ) ja muita työnjakomuotoja toteuttaneista hoitajista 21 (vuonna ).
23 Hoitotyön tietoperustan tunnistaminen Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria Omaa toimintaa ja ajattelua ohjaavaa hoitotieteellistä teoriaa kysyttäessä joissakin vastauksissa mainittiin monta teoriaa. Näistä vastauksista valittiin ensimmäiseksi mainittu teoria kuten vuonna 1995 ( taulukko 13 ). Taulukko 13. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen perusta teoria iho (n) keu (n) las (n) Neku (n) sis (n) syö (n) n Roy Orem Roper Parse Eriksson Muut Ei vastausta Yhteensä Vastaajista 32 (n=113) mainitsi jonkin hoitotieteellisen teorian ohjaavan omaa toimintaa ja ajattelua ja 68 (n=235) ei maininnut mitään teoriaa. Vuonna vastaajista mainitsi oman ajattelun ja toiminnan perustuvan johonkin teoriaan. Muut teoriat eivät varsinaisesti olleet hoitotyön teorioita vaan hoitotyön malleja, periaatteita ja välineitä toteuttaa hoitotyötä. - osia monista teorioista - yksilövastuisen hoitotyön malli - hoitotyön prosessi - erilaiset hoitotyön periaatteet, esim. potilaskeskeisyys, yksilöllisyys, perhekeskeisyys jne. - potilaan tarpeista lähtevä hoitotyö - osaston oma hoitofilosofia - maalaisjärki
24 22 Tutkimuksen merkitystä hoitotyössä kysyttiin väittämällä: Hoitotyön tutkimus on osa käytännön hoitotyötä. Kaikista vastaajista 11 (vuonna ) oli eri mieltä, 25 (vuonna ) ei osannut sanoa ja 64 (vuonna ) oli samaa mieltä väittämästä Tutkimuksen merkitys hoitotyössä Tutkimuksen merkitystä hoitotyössä kysyttiin väittämällä: Hoitotyön tutkimus on osa käytännön hoitotyötä. Kaikista vastaajista 11 (vuonna ) oli eri mieltä, 25 (vuonna ) ei osannut sanoa ja 64 (vuonna ) oli samaa mieltä väittämästä. Vastaajilta kysyttiin viimeisintä hoitotyön tutkimusta, johon he ovat tutustuneet. Vastaajien joukosta 37 (n=130) nimesi viimeisimmän tutkimuksen. 62 (n=216) vastaajista ei nimennyt mitään tutkimusta. Vuonna 1995 tulokset olivat samansuuntaiset. Taulukossa 14 on vuoden tilanne esitetty myös klinikoittain ( taulukko 14 ). Taulukko 14. Hoitotyön tutkimus tutkimus nimetty (n) ei nimetty (n) Ihotaudit 6 1 Keuhkosairaudet 6 14 Lastentaudit Neurologia ja kuntoutus Sisätaudit Syöpätaudit Ei klinikkaa 0 4 Yhteensä Kaikkien vastaajien joukosta yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 36 (n=73) nimesi jonkun hoitotyön tutkimuksen. Muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 41 (n=57) nimesi jonkun hoitotyön tutkimuksen. Vuonna 1995 yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 38 ja muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 30 nimesi jonkin tutkimuksen (taulukko 15 ).
25 23 Taulukko 15. Työnjakomuodon ja koulutustason vaikutus tutkimuksen nimeämiseen osastojen työnjakomuoto vastanneiden ammatti yksilövastuinen muu sh ph/lh ei vastausta (n) (n) (n) (n) (n) Ihotaudit Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia ja kuntoutus Sisätaudit Syöpätaudit Yhteensä Opistotason tutkinnon suorittaneista 41 (n=118) sairaanhoitajista nimesi jonkin tutkimuksen ja koulutason tutkinnon suorittaneista perushoitajista tai lastenhoitajista 18 (n=10) nimesi jonkin tutkimuksen. Vuonna opistotason suorittaneista ja 16 koulutason tutkinnon suorittaneista nimesi jonkin tutkimuksen. Taulukossa 15 vuoden tilanne on esitetty myös klinikoittain. Nimetyt hoitotyön tutkimukset liittyivät useimmiten siihen hoitotyön käytäntöön, millä alueella hoitajat toimivat esimerkiksi lastenklinikassa lasten hoitotyöhön liittyvä tutkimus. Lisäksi hoitotyöntekijät olivat tutustuneet tutkimuksiin, jotka käsittelevät yleisesti potilaan hoitotyötä, esimerkiksi hoitoisuusluokitusta tai huumoria, pelkoja ja surua hoitotyössä. 4. YHTEENVETO Vuodesta 1995 alle 40-vuotiaiden vastaajien prosentuaalinen osuus on laskenut 10, vuotiaiden vastaajien osuus on lisääntynyt 6 ja 51-vuotiaita ja vanhempia on vastannut 6 enemmän kuin vuonna Edellisen selittänee henkilöstön ikääntymisen TAYS:ssa. Esimerkiksi vuonna 1998 vakinainen henkilöstö ikääntyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 0,4 vuotta ja 1999 edelleen 0,5 vuotta (PSHP:n henkilöstökertomus 1999.) Opistotason suorittaneiden vastaajien osuus lisääntyi 10 vuoteen 1995 verrattuna. Koulutason tutkinnon suorittaneita vastaajia oli 9 vähemmän kuin vuonna 1995.
26 24 Yli puolet vastaajista (59) ilmoitti työnjakomuodoksi osastollaan yksilövastuisen hoitotyön. Vuonna 1995 luku oli 47. Vuonna yksilövastuinen hoitotyö oli työnjakomuotona vastaajien mukaan yksimielisesti seitsemällä eri osastolla ja vuonna 1995 kolmella eri osastolla. Vastaajien näkemys oman osaston työnjakomuodosta näyttää vuonna selkeämmältä kuin vuonna Kuitenkin vielä 22:sta osastosta 8:lla osastolla vastaajat nimesivät useita työnjakomuotoja. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisen kohdalla muutokset vuoteen 1995 olivat pieniä. Tuloksista on vaikea vetää selkeitä johtopäätöksiä, sillä tuloksista ei ollut mahdollista tehdä tilastollisia testauksia. Koordinointi-summamuuttujan kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien osuus lisääntyi vuoteen Myös summamuuttujan keskiarvossa tapahtui suurin kasvu (3,9:stä 4,1:een). Näyttäisi siltä, että vastaajien mukaan myönteisin kehitys yksilövastuiseen suuntaan on tapahtunut koordinoinnin osalta. Potilaskeskeisyyttä mitattiin seitsemällä eri väittämällä. Viiden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien vastaajien osalta oli tapahtunut laskua vuoteen Potilaskeskeisyys-summamuuttujan keskiarvo laski (vuonna 3,8 ja ,9). Negatiivisin muutos yksilövastuisen hoitotyön kehityksen kannalta tapahtui potilaskeskeisyysperiaatteessa. Vastaajien näkemykset hoitotyön johtajuudesta olivat samankaltaisia kuin vuonna Vastaajien mukaan osastonhoitajalta saadaan hiukan enemmän tukea kuin vuonna 1995, mutta ylihoitajan kiinnostus on vähentynyt. Työnjakomuodolla näyttää olevan selkeämmin merkitystä siihen, miten vastaajat kokivat hoitotyön johtajuuden. Yksilövastuista hoitotyötä tekevät kokevat hoitotyön johtajuuden selkeämmin tukevana kuin muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevät vastaajat. Hoitotyön teoriat, jotka yleisimmin mainittiin olivat pysyneet vuoteen 1995 ennallaan. Erikssonin teoriaa ei vuonna 1995 vastauksissa mainittu. Muita teorioita kuten Yura, Kratz, King, Kim, Peplau, Nores ja Rogers ei nimeltä mainittu vuonna ollenkaan. Luokkaan muut kuului vuonna erilaisia hoitotyön malleja, periaatteita ja välineitä toteuttaa hoitotyön käytäntöä. Konservatiivisella tulosalueella vastaajat näkevät hoitotyön tutkimuksen merkityksen samansuuntaisesti kuin vuonna Yli puolet (63 ) pitää hoitotyön tutkimusta osana käytännön hoitotyötä. Vastaajista 37 kuten vuonna 1995 nimesi viimeisimmän tutkimuksen, johon oli tutustunut. Nimetyt tutkimukset vaihtelivat yleisistä hoitotyön tutkimuksista osaston tai klinikan erikoistumisalaan liittyviin tutkimuksiin.
27 25 Yhteenveto raportissa esiintyvistä taulukoista, kuvioista ja liitteistä Taulukot 1. Kyselyyn vastaaminen klinikoittain 2. Hoitajien ikäjakauma 3. Hoitajien työkokemus 4. Vastanneiden ammatti 5. Osaston työnjakomuoto 6. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön 7. Autonomian toteutuminen 8. Jatkuvuuden toteutuminen 9. Koordinoinnin toteutuminen 10. Potilaskeskeisyyden toteutuminen 11. Vastuullisuuden toteutuminen 12. Tukeva hoitotyön johtajuus 13. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria 14. Hoitotyön tutkimus 15. Työnjakomuodon ja koulutustason vaikutus tutkimuksen nimeämiseen Tekstissä esiintyvät kuviot 1. Työnjakomuoto klinikoittain 2. Tukeva hoitotyön johtajuus työnjakomuodon mukaan v. Lähdeluettelo Pukuri T. 1997: Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen hoitohenkilöstön arvioimana. Pro-gradu. Tampere: Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos Pukuri T. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen hoitohenkilöstön arvioimana. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/1997 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelma vuodelle
28 26 Liitteet Liite 1 Kyselylomake HOITOTYÖN TILANNE TYÖSSÄSI Yksilövastuiseen hoitotyöhön siirtyminen on TAYS:ssa yksi hoitotyön avaintuloksista ja osastosi on tässä jatkuvassa kehityksessä mukana. Tässä tutkimuksessa kartoitan yksilövastuisen hoitotyön nykyvaihetta TAYS:ssa. Pyydän Sinua ystävällisesti vastaamaan näihin työtäsi koskeviin kysymyksiin. Useimmat kysymykset sisältävät valmiit vaihtoehdot. Valitse se numerovaihtoehto, joka kuvaa lähinnä omaa mielipidettäsi. Rengasta asianomainen numerovaihtoehto alla olevien koodien mukaisesti. koodit: 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 tuntia vuorokaudessa Neuvottelen omahoitajana potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeä Työskentelyni on kollegiaalista Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme Mihin hoitotyön teoriaan ajattelusi ja toimintasi perustuu ja miksi?
29 27 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyössä Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka työvuorossa Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin Koordinoin potilaani hoitoa Potilaani jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaatioiden hoitotyöntekijöiden kanssa Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä Mikä on viimeisin hoitotyön tutkimus, johon olet tutustunut? Työskentelen tehokkaasti potilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani
30 28 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen Potilaani tietävät, kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä työnjako osastollamme on ensisijaisesti: (vastaa vain yhteen) yksilövastuinen hoitotyö 1 ryhmätyöskentely 2 tehtäväkeskeinen hoitotyö 3 modulaarinen hoitotyö 4 muu, mikä 5 Ikäsi Ammattisi 1. sairaanhoitaja 2. perushoitaja, lastenhoitaja, mielenterveyshoitaja Työkokemus 1. 5 v v v v - Osastosi: Klinikkasi:
31 29 Liite 2 Hoitotyön tilanne HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita ,22 Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa ,57 Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä ,99 Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa ,69 Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä ,17 ASENNE ,93 Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeä ,21 Työskentelyni on kollegiaalista ,33 Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme ,74 Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme ,08 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana ,61 Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana ,54 Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa ,93 AUTONOMIA ,92 Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista ,63 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla ,36 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani ,10 Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa ,74 JATKUVUUS ,71 Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin ,87 Koordinoin potilaani hoitoa ,97 Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaatioiden hoitotyöntekijöiden kanssa ,48 KOORDINOINTI ,10 Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan ,01 Suunnitelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa ,82 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa ,58 Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä ,13 Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni ,97 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen ,67
32 HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit 30 Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessan ,59 POTILASKESKEISYYS ,82 Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ,31 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa ,26 Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani ,22 Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla ,91 Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavt oikeaan aikaan apua ,7 VASTUULLISUUS ,68 Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä ,11 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä , ei vast. k26 Viimeisin hoitotyön tutkimus k12 Hoitotyön teoria Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita 0,3 3,4 6,3 53,7 35,9 0,3,0 Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa 25,9 28,2 14,7 24,1 6,6 0,6,0 Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojanai hoitotyöstä 0,6 6,9 12,9 50,9 27,6 1,1,0 Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa 0,0 0,6 0,6 28,4 70,4 0,0 Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä 1,4 2,9 9,2 49,1 35,6 1,7,0 ASENNE 0 0, ,2 14,9 0,0 Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä 1,1 2,9 8,0 49,1 38,5 0,3,0 Työskentelyni on kollegiaalista 0,3 0,6 8,3 46,8 42,5 1,4,0 Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme 2,3 13,2 14,4 48,3 21,6 0,3,0 Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme 1,1 7,2 9,2 46,6 35,3 0,6,0 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana 5,2 13,5 17,2 41,7 21,0 1,4,0 Osastonhoitaja toimii osastollemm hoitotyön asiantuntijana 5,5 16,1 20,7 33,0 23,6 1,1,0 Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 4,0 8,6 9,5 44,8 31,9 1,1,0 AUTONOMIA 0,0 2,6 19,5 58,9 18,7 0,3,0
33 HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit 31 Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista 1,7 13,8 17,5 51,7 14,1 1,1,0 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 7,5 20,4 16,1 37,6 16,4 2,0 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 0,9 5,5 9,8 48,9 33,6 1,4,0 Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa 0,6 11, ,9 15,2 1,1,0 JATKUVUUS 0,3 3,7 24,7 53,4 17 0,9,0 Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin 0,3 14,9 7,8 51,1 25,3 0,6,0 Koordinoin potilaani hoitoa 0,6 6,9 11,8 55,5 23,9 1,4,0 Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden org:den hoitotyöntekijöiden kanssa 0,3 1,4 1,1 43,3 52,9 0,9,0 KOORDINOINTI 0,0 1,4 15,5 53,2 29,3 0,6,0 Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan 1,7 5,7 8,6 56,9 25,9 1,1,0 Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 2,6 11,5 8,0 56,0 21,0 0,9,0 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 3,4 14,9 16,1 50,0 14,4 1,1,0 Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä 1,1 2,9 8,0 57,2 29,9 0,9,0 Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni 0,9 8,0 9,2 55,7 25,3 0,9,0 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen 0,3 6,6 31,3 46,8 12,9 2,0,0 Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan 2,0 12,6 22,1 48,3 13,2 1,7,0 POTILASKESKEISYYS 0,3 2,0 23,0 64,1 10,3 0,3,0 Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 0,0 1,4 7,2 50,6 40,5 0,3,0 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa 4,0 31,6 12,9 35,3 15,2 0,9,0 Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani 6,0 31,0 12,1 34,5 15,2 1,1,0 Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ola paikalla 2,6 6,0 13,2 52,6 24,1 1,4,0 Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua 0,3 5,7 27,9 52,0 10,9 3,2,0 VASTUULLISUUS 0,0 3,7 34,5 52,0 9,5 0,3,0 Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä 9,5 17,8 33,9 28,4 9,5 0,9,0 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä 1,4 10,1 24,7 45,1 17,8 0,9, ei vast. k26 Viimeisin hoitotyön tutkimus 37,4 62,1 0,0 0,0 0,0 0,6, ei vast. k12 Hoitotyön teoria 1,7 3,4 2,9 4 19,8 0,6 67,5
34 Hoitotyön tutk iminen Ylihoitaja on kiinnos tunut VASTUULLISUUS Kaikki (348 vast.) Kaikki 1995 (437 vast.) Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua. Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla. Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani. Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa. Työskentelen tehokkaasti POTILASKESKEISYY S P otilaani päättävät omista 32 Pyrin siihen, että potilaani löytävät Potilaan toiveet ohjaav at Hoitotyön suunnitelma ohjaa toim intaani hoitotyössä. Arvioin hoitotyötä yhdess ä potilaan kans sa. Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanss aan. KOOR DINOINTI Jatkohoidosta neuvottelen Koordinoin potilaani hoitoa. Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin. JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan Tullessani työvuoroon hankin Potilaani tietävät, m illoin olen työssä Liite 3 Hoitotyön tilanne 1995 ja (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoons a liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun Osastonhoitaja toim ii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti Ty öskentelyni on joustav asti sovittavissa os:lla. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan Hoitoty ö sisältää runsaasti välittämistä Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani Vastaan omahoitajana potilaan hoitoty östä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa
35 JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa. 33 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani. Liite 4/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) IHO (7 vast.) 1,50 1,00 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla. Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa. Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana. Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme. Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä. Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä. Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa. Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita.
36 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä. Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. 34 VASTUULLISUUS Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua. Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla. Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani. Liite 4/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) IHO (7 vast.) 1,50 1,00 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa. Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. POTILASKESKEISYYS Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan. Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen. Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni. Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä. Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan. KOORDINOINTI Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden org:den hoitotyöntekijöiden kanssa. Koordinoin potilaani hoitoa. Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin.
37 JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa. 35 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani. Liite 5/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) KEU (20 vast.) 1,50 1,00 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla. Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa. Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana. Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme. Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä. Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä. Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa. Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita.
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotErikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri
Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla Selvitysmies Jouko Isolauri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotDH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen
DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotIkäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016
1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi
LisätiedotKymmenen vuotta tähärellistä työtä
Kymmenen vuotta tähärellistä työtä 16.11.2017 Anne Risikko, rekrytointipäällikkö www.epshp.fi 0 Varahenkilöstön historiaa varahenkilöstön määrä kasvoi 2000-luvun alku vuosina vakinaistamisperusteena käytettiin
LisätiedotOsaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa
Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun kuvaus sekä kehittämiskohteita MQ-ryhmätyö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus 27.7.2000
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotOMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN - HOITAJIEN KOKEMANA
OMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN - HOITAJIEN KOKEMANA Aleksi Anto Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointitutkimus
1.2.2018 Henkilöstön hyvinvointitutkimus Mika Kivimäki, Paula Salo Vastanneiden osuus kyselylomakkeen saaneista, % Vastausprosentti (%) 70 72 71 67 69 74 2004 2008 2012 2014 2015 2017 Työterveyslaitoksen
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro gradu-tutkielma Anu Nyman TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr
Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteutuminen naisen hoitotyössä hoitajien arvioimana
Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen naisen hoitotyössä hoitajien arvioimana Henna Liljeroos Anne Pikkarainen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotKYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotPäättökysely 2018 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2018 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotOmahoitajuuden toteutuminen hoitohenkilökunnan arvioimana konservatiivisella tulosalueella v. 2002. Jaana Koivuselkä Kati Sahlsten Pirjo Aalto
Omahoitajuuden toteutuminen hoitohenkilökunnan arvioimana konservatiivisella tulosalueella v. 2002 Jaana Koivuselkä Kati Sahlsten Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 12/2002 Pirkanmaan
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotVuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä
Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Esityksen sisältö Lainahoitajamallin käyttöönoton taustaa Lainahoitajamallin
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteutuminen somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla hoitohenkilökunnan arvioimana
Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla hoitohenkilökunnan arvioimana Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Pro gradu tutkielma Anna-Maija Eloranta Toukokuu 2006
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys
Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLataa Yksilövastuinen hoitotyö Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoito-osastolla - Aino- Liisa Jussila. Lataa
Lataa Yksilövastuinen hoitotyö Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoito-osastolla - Aino- Liisa Jussila Lataa Kirjailija: Aino-Liisa Jussila ISBN: 9789525238365 Sivumäärä: 40 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen
Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotTahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen
LisätiedotMuutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotHoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari
Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotEK:n Yrittäjäpaneeli. Viranomaisasioinnin digitalisointi suhtautuminen ja valmiudet Huhtikuu 2018
EK:n Yrittäjäpaneeli Viranomaisasioinnin digitalisointi suhtautuminen ja valmiudet Huhtikuu 018 Lähes /3 kannattaa viranomaispalvelujen digitalisointia Miten suhtaudut julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media 0 laiset kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita maakunnalliseen mediaan. Kaksi kolmesta päättäjästä somettaa. laiset kuntapäättäjät ovat hieman tyytymättömämpiä maakunnallisen
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Johanna Leino ja Mari Kähärä Opinnäytetyö Lokakuu 2008 Sosiaali- ja terveysala Tekijä(t) Johanna Leino ja Mari Kähärä Julkaisun
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
LisätiedotInna Leskelä, Paula Vilander ja Kirsi Yakinlar
1 OMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN HOITAJIEN KOKEMANA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAN OPERATIIVISILLA OSASTOILLA Inna Leskelä, Paula Vilander ja Kirsi Yakinlar Opinnäytetyö Syyskuu 2009 Hyvinvointiyksikkö Tekijä(t)
Lisätiedottässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut
Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotOmahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana
Omahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö 24.04.2007 Katri Ervasti Anne-Maria Haapanen Niina-Marika Vesa Päivi Vesala-Aho
LisätiedotAsiakas-/ potilaspalautteet
Asiakas-/ potilaspalautteet 1.1.2017 31.12.2017 Asiakas-/ potilaspalautteet 2017 Etelä-Pohjanmaan shp asiakas-/ potilaspalautejärjestelmä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on vuodesta 1998 kerätty
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista
LisätiedotYHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
LisätiedotVOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT. REKRYTOIJA 2014 Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen Opetusylihoitaja Tuija Sulonen
VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT REKRYTOIJA 2014 Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen Opetusylihoitaja Tuija Sulonen OPH:n rahoittama hanke, jossa yhteistyössä Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen keskussairaala
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ. Maarit Kalasniemi, Leena Kuivalainen ja Arja Ryhänen
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin julkaisuja 32 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ Mittarin kehittäminen ja testaaminen Maarit Kalasniemi, Leena
LisätiedotTiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS
Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotMenetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
LisätiedotKuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotSelkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015
1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotKuntaliiton asiakaskysely 2012
Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?
LisätiedotOhjatun harjoittelun palaute
Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media Lapin kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Puolet päättäjistä somettaa. Lapin kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä paikallisten tiedotusvälineiden
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotKansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017
Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisten liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
Lisätiedot