Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Transkriptio

1 Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

2 Me olemme Skanska

3 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla 2015 Liikevaihto: 16,5 miljardia euroa, josta Pohjoismaat 40%, Muut Euroopan maat 23%, Pohjois-Amerikka 37% Henkilöstömäärä: Skanska Suomessa 2015 Liikevaihto: 821 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä: Me olemme Skanska

4 Skanska Suomessa Palvelumme Rakentamispalvelut Talonrakentaminen Infrarakentaminen ja asfaltointi Konevuokraus Rovaniemi Oulu Asuntoprojektikehitys Toimitilaprojektikehitys Vaasa Jyväskylä Kuopio Infrastruktuurikehitys Pori Turku Tampere Lahti Mikkeli Lappeenranta Henkilöstöä 2100 Helsinki Me olemme Skanska

5 Ensin osaava tiimi, sitten vasta projekti Henkilöstömme ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on osa arvojamme ja kulttuuriamme Osaava työntekijä tuo vahvuutensa esiin ja suoriutuu työstään asetettujen tavoitteiden mukaisesti Työssä onnistuminen edistää työhyvinvointia ja sitoutuneisuutta Koulutusmallimme perustuu malliin, jossa 70 % oppimisesta tapahtuu tekemällä 20 % mentoroinnin, sparrauksen ja coachingin avulla 10 % perinteisen koulutuksen avulla Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa tuottaa hyviä harjoittelijoita Skanskalle ja työelämän käytänteitä oppilaitoksille Skanskan OPPIVA harjoitteluohjelma jo 12 vuoden ajan, yli 300 opiskelijaa ollut mukana ohjelmissa

6 Nuorten oppisopimus 2+1 -pilotti Skanska perusti yhteistyössä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston, Tredun, Tredun oppisopimuskeskuksen, Rakennusliiton, Rakennusteollisuusliiton ja Aalto-yliopiston kanssa työryhmän, jonka tavoitteena oli lisätä oppisopimuskoulutusta rakennusalalla ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä työelämästä Pilotin aikana kartoitettiin, mitkä 2+1 mallin käytön esteet ja mahdollisuudet ovat Pilotin aikana oppimisympäristöä kehitettiin hyödyntäen digitaalista seurantajärjestelmää ja haettiin hyviä toimintatapoja yritysten ja oppilaitosten käyttöön 2+1 mallin opiskelun lisäämiseksi

7 Oppilas 2+1-mallissa Työharjoittelu 2 lukuvuotena kevään aikana Oppilaalla mahdollisuus saada kesätyöpaikka harjoittelun jatkeeksi Skanskasta Kesätöiden aikana Skanska arvioi oppilaan mahdollisuudet jatkaa Oppisopimuksella 2+1 -mallia käyttäen Oppilas huolehtii itse, että kaikki teoriajaksot on käyty ennen työharjoittelua. Ainoastaan ammattiosaamisen näytöt tehdään oppisopimuksen aikana Oppilaan tulee olla aktiivinen, motivoitunut ja itsenäinen, jotta 2+1 mallin suorittaminen onnistuu.

8 Skanskan rooli 2+1 -mallissa Huolehtii, että ammattiosaamisen kehittämiseen tarvittavia työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja on tarpeeksi opiskelijoille Huolehtii, että jokaiselle työharjoittelijalle ja 2+1 mallin oppisopimusopiskelijalle on pätevät työpaikkaohjaajat Huolehtii työpaikkaohjaajien kouluttamisesta Huolehtii HOPS: n mukaan tehtävät ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaajan siirtyessä toisella työmaalle, oppilas siirtyy mukana 2+1 mallin pilotointi Skanska Pirkanmaalla, nyt mallin käyttö laajennettu Skanska Etelä-Suomen alueelle Tavoitteena laajentaa 2+1 mallin käyttö koko Suomen alueelle

9 Kokemuksemme 2+1 -mallista Onnistumisen perustana loistava yhteistyö ja yhteiset tavoitteet VAAO:n, oppisopimustoimiston ja Skanskan kesken sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen taustatuki VAAO:n koulutuspäällikön ja opettajien kehitysmyönteisyys ja ammattitaito ensiarvoisessa asemassa Koulutusmalli toimii hyvin ja luontevasti rakennusalalla pitkät perinteet ja osaaminen mestari-kisälli -oppimismallista Kasvava määrä eläkkeelle siirtyviä osaajia hiljaisen tiedon sekä käden taidon siirtäminen työnohjauksen avulla nuoremmille Työnohjaajan rooli toimii hyvin, jos esim. tarvetta työn keventämiseen työkykyriskitapauksissa Oppilaan ohjaaminen tulee nähdä pitkäjänteisenä työnä; ohjaajille tulee taata tarpeeksi aikaa tehdä työtä -> resurssit yrityksen näkökulmasta 2+1 mallin avulla mahdollisuus todeta aito kiinnostus ja sitoutuneisuus alaan -> ammatti- ja tuottavuusnäkökulma