Satakielikeskustelufoorumi Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Transkriptio

1 Satakielikeskustelufoorumi Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1

2 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia eroja? Esim. jos on kuulovamma ja paljon muita haasteita/diagnooseja ja saa perustuen versus se, että on lievä kuulovamma ja saakin korotetun tuen. Etuusratkaisut tehdään hakemustietojen perusteella ja siksi on tärkeää, että lapsen tilanne esitellään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa kattavasti ja hyvin. Lisäksi on hyvä muistaa, että alle 16-vuotiaan vammaistuessa diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta tukeen. Lasten tilanteet ovat yksilöllisiä ja siten kahta samanlaista hakemusta ei ole. Harkinnanvaraisessa etuudessa kuten alle 16-vuotiaan vammaistuessa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistaminen on aina haaste ja Kelassa tehdäänkin koko ajan työtä, että alueellisia eroja ei olisi. Yhtenäistä ratkaisukäytäntöä tuetaan yhteisellä etuusohjeistuksella sekä valtakunnallisilla koulutuksilla asiantuntijalääkäreille ja ratkaisutyötä tekeville. Kelan organisaatiomuutoksessa vakuutuspiirien määrä on vähentynyt, mikä myös omalta osaltaan tukee yhtenäisten ratkaisukäytäntöjen toteutumista. 2

3 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia eroja? Esim. jos on kuulovamma ja paljon muita haasteita/diagnooseja ja saa perustuen versus se, että on lievä kuulovamma ja saakin korotetun tuen. Ø Vammaisetuudet: Etuusratkaisut tehdään hakemustietojen perusteella ja siksi on tärkeää, että lapsen tilanne esitellään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa kattavasti ja hyvin. Lisäksi on hyvä muistaa, että alle 16-vuotiaan vammaistuessa diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta tukeen. Lasten tilanteet ovat yksilöllisiä ja siten kahta samanlaista hakemusta ei ole. Harkinnanvaraisessa etuudessa kuten alle 16-vuotiaan vammaistuessa yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistaminen on aina haaste ja Kelassa tehdäänkin koko ajan työtä, että alueellisia eroja ei olisi. Yhtenäistä ratkaisukäytäntöä tuetaan yhteisellä etuusohjeistuksella sekä valtakunnallisilla koulutuksilla asiantuntijalääkäreille ja ratkaisutyötä tekeville. Kelan organisaatiomuutoksessa vakuutuspiirien määrä on vähentynyt, mikä myös omalta osaltaan tukee yhtenäisten ratkaisukäytäntöjen toteutumista. Ø Kuntoutus: Kuntoutuksessa alueellisia eroavaisuuksia aiheuttavat terveydenhuollon erilaiset käytännöt. Kela on käynnistänyt hyvien valtakunnallisten kuntoutuskäytäntöjen teon yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Yhteistyö on käynnistynyt selkäydinvammojen ja aikuisten mielenterveydenhäiriöiden kuntoutuksessa. 3

4 Minkä vuoksi lapsen vammaistukihakemuksia pitää täyttää 6kk-12kk välein? Jos kerran lapsi on kuuro, niin hän tuskin siitä normaalikuuloiseksi muuttuu. --- Kuurous on todella suuri haitta, joka lapsella on ristinään loppuikänsä, apuvälineet auttavat tilannetta kun kaikki toimii moitteettomasti. --- Kuuron lapsen elämä ei ole koskaan helppoa, itsestään selvää, vaivatonta. Jotta päästään lähemmäksi ns. normaalia elämää, vaaditaan paljon työtä niin lapselta kuin vanhemmiltakin. Työtä joka ei lopu koskaan. Siksi tuntuu niin turhauttavalta täyttää näitä Vammaistukihakemuksia ja kertoa samat tosiasiat kerta toisensa jälkeen. --- Ø Lähtökohtaisesti etuusmyönnöt pyritään tekemään niin pitkälle ajalle kuin voidaan arvioida rasituksen ja sidonnaisuuden jatkuvan. Tähän asiaan on Kelassa pyritty viime aikoina kiinnittämään erityistä huomiota. 4

5 Alle 16-vuotiaan vammaistuessa on hyvä muistaa, että diagnoosi yksistään ei ratkaise oikeutta tukeen vaan olennaista on se tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus, jota sairaan tai vammaisen lapsen hoitamisesta lasta hoitavalle henkilölle aiheutuu. Usein lapsen kasvaessa ja kehittyessä vanhemmille tai lasta hoitavalle henkilölle aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus muuttuu, mistä syystä lasten kohdalla tehdään harvemmin pitkiä etuusmyöntöjä. Haluaisin tietää onko Kelalla oma erikoislääkäri joka ottaa yksilöllisesti kantaa käsiteltäviin asioihin kun on kyseessä kuulovammainen kouluikäinen lapsi? Arvion antaa pääsääntöisesti yleislääkäri. Audiologia (korvalääkäri) ei ole ollut Kelassa käytössä, mutta tarvittaessa voidaan konsultoida Kelan ulkopuolelta tai muun alan lääkäreitä myös Kelan sisältä. Kelan asiantuntijalääkärin näkökulma on eri kuin hoitavan lääkärin näkökulma. Toimitettujen lääkärinlausuntojen ja hakemuksen perusteella Kelan asiantuntijalääkäri arvioi etuuden lääketieteellisten myöntökriteerien täyttymistä. Siten asiantuntijalääkärin arvion taustalla vaikuttavat lääketieteellisen näkökulman ohella myös etuuslainsäädäntö ja etuusohjeistus. 5

6 Miten vaikeavammaisuus kelassa määritellään? Lapseni on erittäin vaikeasti kuulovammainen, implantoitu. Kela katsoo, ettei hän ole enää vaikeavammainen, koska hän on kielellisesti ikätasolla. Hän on kuitenkin kuuro ilman implantteja ja haastavia tilanteita tulee päivittäin. Korotetulta tuelta tippumista ja puheterapian eväämistä on perusteltu sillä, että hän hyötyy apuvälineistään, eikä näin ollen ole vaikeavammainen. Onko yleisesti linjattu, että kun kuuron implantoidun lapsen puhe on ikätasolla, hänelle ei enää myönnetä korotettua tukea? Ø Vammaisetuuksissa ei käytetä varsinaisesti vaikeavammaisuuden käsitettä eikä alle 16-vuotiaan vammaistukea myönnettäessä arvioida vaikeavammaisuutta. Kyseisessä tilanteessa lapsi oli ilmeisesti saanut ensin korotettu tukea, jonka jälkeen tuki on myönnetty perustukena perusteena se, että lapsi oli saavuttanut kielellisen ikätasonsa sisäkorvaistutteen ja puheterapian avulla. Korotettuun tukeen on oikeus silloin, kun lapsella on vaikea-asteinen puheenja kielenkehityksen viivästymä, jonka vuoksi hän tarvitsee päivittäisesti huomattavasti aikaa vievää apua kotona ja koulussa. Lapsella on tällöin käytössään puhetta korvaavia tai tukevia kommunikaatiomuotoja ja hän tarvitsee säännöllistä ja tiivistä puheterapiaa. 6

7 Jos lapsen on katsottu saavuttaneen sisäkorvaistutteen avulla kielellisen ikätasonsa eikä hän tarvitse enää säännöllistä ja tiivistä puheterapiaa, ei oikeutta korotettuun tukeen synny. Tällöin arvioidaan, että lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ei ole vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaa vievää. Sisäkorvaistutetta käyttävällä lapsella on tällöin oikeus perustukeen. 7