Lausuntopyyntökysely. Khall liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Transkriptio

1

2

3

4

5 Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kunnanvaltuusto Onko vastaaja* kunta X sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä X Ei Ei kantaa

6 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päijät-Häme on itsehallintoalueena luonteva kokonaisuus vähintään nykyisessä laajuudessaan. Alueella on varsin tiivistä ja vakiintunutta yhteistyötä, ja alue muodostaa suhteellisen selkeän talousalueen. Mikään alueen kunnista ei esittäne kuulumista muihin itsehallintoalueisiin. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden osalta laatu ja kustannustehokas työnjako ovat suhteellisen toimivat. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme X Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päijät-Häme muodostaa selkeän itsehallintoalueen, johon nykyisten maakunnan kuntien lisäksi myös joidenkin naapurikuntien saattaisi olla luonteva liittyä. Tälle ei Päijät-Hämeen näkökulmasta ole nähtävissä estettä. Päijät-Hämeen nykyisen maakunnan ulkopuoliset kunnat, esimerkiksi Iitti, ovat jo nykyään mukana alueen ylikunnallisissa toiminnoissa mm. SOTEkuntayhtymässä, muodostaen varsin luontevan itsehallintoaluekokonaisuuden. Päijät-Hämeen itsehallintoalue voisi hyvin tarjota palveluita myös alueen ulkopuolella oleville kunnille siltä osin kuin etäisyydet ja muut käytännölliset tekijät sitä puoltaisivat. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?

7 Kun itsehallintoalueita on 18, on perusteltua yhdistää sote-järjestäminen pienimpien kohdalta. Tarvetta olisi ollut myös pidemmälle menevään kokoamiseen. Päijät-Häme on kokonsa ja palveluiden puolesta valmis tarjoamaan palveluita esitetyn itsehallintoalueen ulkopuolelle. Itsehallintoalueiden välinen sopimuspohjainen järjestelmä ei saa kuitenkaan muodostua liian jäykäksi hallintorakenteeksi. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys X Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys X Taloudelliset edellytykset X Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus X Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko X Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne X Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat X Jokin muu, mikä? 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Päijät-Hämeen kannalta keskeinen yhteistyösuunta on etelä ja pääkaupunkiseutu. Samalla Päijät-Häme jatkaa luontevaa yhteistyötä myös muihin suuntiin. Itsehallintoalueilla tulee olla mahdollisuus sopia keskenään yhteistyöstä ja muodoista eivätkä itsehallintoalueisiin liittyvät järjestelyt saa hankaloittaa tätä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa yliopistosairaalayhteistyön sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyön luonteva suunta on Uusimaa ja HYKS. Päijät-Häme, erityisesti keskussairaala, voi tarjota erikoissairaanhoidon ja laajan päivystyksen palveluita maakunnan rajojen ulkopuolelle, Kymenlaaksoon, Uudellemaalle, ehkä myös Etelä-Savoon ja Kanta-Hämeeseen. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä X Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne.

8 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Itsehallintoalueelle ei tule osoittaa muita tehtäviä hallituksen linjauksen lisäksi. Itsehallintoalueille laissa määrättyjen vastuiden ja tehtävien tulee olla yhtäläiset. Itsehallintoalueilla ei voi olla yleistä toimialaa, mikäli sitä on kunnilla. Kunnilla tulee olla mahdollisuus siirtää vapaaehtoisesti vastuitaan itsehallintoalueelle. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Uudistuksen tulee vahvistaa kuntien käytössä olevia elinvoimatyökaluja (mm. koulutus, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka, maapolitiikka, joukkoliikenne, kulttuuri). Tältä osin tulee mm. ELYkeskusten ja TE-toimistojen toimivaltaa soveltuvin osin siirtää kunnille, hallituksen linjauksessa mainitun mukaisesti. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Avainkysymys on selkeä työnjako ja kuntien riittävät edellytykset vahvistaa toimintaansa syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä, kuten työllisyyden hoidossa. Tuleva hallintoraja ei saa näkyä asiakaspalvelussa. On tärkeää, että rahoitusjärjestelyt ohjaavat yhteisvastuuseen, eivät osa-optimointiin. Itsehallintoalueet tulee velvoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistoimintaan kuntien kanssa. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Valtion eri toimijoiden aluejaot ovat varsin pirstaleiset. Aluejakojen perustana tulee jatkossa olla itsehallintoaluejako. Siltä osin kuin aluejako on itsehallintoalueita karkeampi, niiden tulee noudattaa itsehallintoalueiden luontaisia yhteistyösuuntia ja niiden välisten yhteistyöverkkojen muodostamia kokonaisuuksia, eikä tälle tule sallia hallinnonalakohtaisia poikkeuksia. Jäljelle jäävät valtionhallinnon valvontatehtävät (AVI) tulisi valtakunnallistaa yhdeksi valtion virastoksi. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Hallituksen esittämä aikataulu on haastava, sillä rahoitusmallin tulee olla nähtävissä muusta toteutuksesta päätettäessä. SOTE-rahoituksessa tulee tähdätä yksikanavaiseen rahoitukseen. Itsehallintoalueiden rahoitus tulee irrottaa kuntien taloudesta, kuntien tulevan rahoituksen tulee turvata riittävät edellytykset kuntien vastuulle jäävien palveluiden järjestämisen. Kuntien tarvitsemien tukipalveluiden tarkoituksenmukainen järjestäminen tulee mahdollistaa ja sote-kiinteistöjen omistukseen tulee saada selkeä ratkaisu.

9