1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta

Transkriptio

1 MITTAVAUNU MATERIAALIA 1( 35) 1 TYÖNTÖMITTA 1.1 Yleistä työntömitasta Työntömitta ( tönäri, mauseri ) kuuluu tekniikan alan perustyökaluihin, joten sen oikeaoppinen käyttö on jokaisen ammattilaisen osattava. Työntömittoja on eri käyttötarkoituksia varten satoja erilaisia malleja. Kuvassa 1 on ns. vakiomallin työntömitta. Kyseinen työntömitta on käytössä yleisesti mm. auto-, kone-, metalli- sekä lvi-aloilla. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi tuuma-asteikko syvyys mittakieli millimetri-nonio millimetri-asteikko mittaleuat Kuva 1. Työntömitta ja sen osien nimitykset. Työntömitta on oikein säilytettynä (suojuksessa tai muussa sille erikseen varatussa paikassa) ja käytettynä kestävä ja luotettava mittaväline. Nykyisin käytetään paljon myös digitaalisella näytöllä olevia työntömittoja. Niiden huono puoli on se, että ne tarvitsevat pariston toimiakseen. Lisäksi ne ovat kalliita ja herkkiä vaurioitumaan. On myös huomioitava, että digitaalisen työntömitan oikea näyttämä tulee tarkastaa säännöllisesti toisella mittavälineellä.

2 MITTAVAUNU MATERIAALIA 2( 35) Yleensä työntömittojen mittaustarkkuudeksi ilmoitetaan 5/100 mm (= 0,05 mm), mutta käytännössä työntömitta on luotettavimmillaan, kun vaadittava mittaustarkkuus on 1/10 mm (= 0,1 mm). Jos vaaditaan sadasosamillimetrien mittatarkkuutta, niin silloin oikea mittavälinen on mikrometri. Työntömitalla voidaan yleensä mitata myös tuumamittoja. Tätä ominaisuutta tarvitaan esim. kun työskennellään tuumajärjestelmän kierteillä varustettujen ruuvien ja muttereiden sekä lvi- alan tuotteiden kanssa. Monissa ajoneuvoissa sekä koneissa ja laitteissa käytetään yleisesti tuumajärjestelmän ruuveja. 1.2 Työntömitan käyttö Työntömitan eri osilla voidaan mitata kappaleiden ulko- ja sisäpuolisia mittoja sekä syvyysmittoja (kuva 3). Kuva 3. Esimerkkejä työntömitalla mittaamisesta.

3 MITTAVAUNU MATERIAALIA 3( 35) 1.3 Työntömitan kunnon tarkastaminen Työntömitan, niin kuin kaikkien muidenkin mittavälineiden, kunto on tarkastettava ennen mittaamisen aloittamista. Työntömitan mittaleukojen ja mittakärkien kunto tarkastetaan laittamalla mittaleuat yhteen ja katsomalla esim. valoa vasten, että mittaleukojen ja mittakärkien mittauspintojen välistä ei näy valoa (ks. kuva 4). Mitta-asteikkojen oikeat näyttämät tarkastetaan mittaleukojen ollessa kiinni. Tällöin nonio-ja perusasteikkojen nollaviivojen on oltava päällekkäin (kuva 5). Tämä tarkastus on syytä tehdä, sillä ainakin halvoissa työntömitoissa asteikot eivät ole aina välttämättä kohdallaan. Kuva 4. Mittaleukojen ja mittakärkien mittauspinnat. Kuva 5. Nollaviivat.

4 MITTAVAUNU MATERIAALIA 4( 35) Mittakieli tarkastetaan siten, että sen pään pitää olla tasassa työntömitan rungon pään kanssa kun mittaleuat ovat kiinni (ks. kuva 5). Mittakielen päässä oleva jyrsintä on tehty jo valmistuksen yhteydessä, eli se ei ole merkki viallisesta mittakielestä (kuva 6). jyrsintä Kuva 5. Mittakielen tarkastaminen. Kuva 6. Mittakielen jyrsintä 1.4 TYÖNTÖMITAN YLEISIÄ KÄSITTELY- JA MITTAUSOHJEITA Säilytä työntömitta kotelossa tai muussa sille erikseen varatussa paikassa. Älä käytä työntömittaa muuhun tarkoitukseen kuin mittaamiseen (esim. vasarana). Älä käytä turhaa voimaa mittauksen aikana. Tarkasta mitan kunto ja puhtaus ennen mittauksen aloittamista. Varmista, että lukitusruuvi on auki, kun liikutat luistia. Varmista, että mitattava kappale on puhdas. Huomio mitattavassa kappaleessa olevat mahdolliset muotovirheet (soikeus, kartiokas, taipuma jne.). Lue mittatulos työntömitan ollessa kiinni kappaleessa. Jos työntömitta pitää irrottaa mitan lukemisen ajaksi (esim. valaistus ei riitä), niin lukitse lukitusruuvi ja irrota mitta varovasti kappaleesta. Tee tarkastusmittaus. OLE HUOLELLINEN JA VÄLTÄ TURHAA KIIRETTÄ!

5 MITTAVAUNU MATERIAALIA 5( 35) 2. TYÖNTÖMITAN MITTAUSTULOSTEN LUKEMINEN Työntömitan rungossa on millimetri- ja tuuma-asteikot sekä liikkuvassa luistissa ns. nonio-asteikot (kuva7). Kuva 7. Työntömitan asteikot. 2.1 Millimetrien lukeminen Mittaustuloksen lukeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa eli kokonaiset millimetrit ja kymmenesosamillimetrit Kokonaiset millimetrit. Millimetreiksi luetaan kaikki nonio-asteikon 0-viivan (nuoli) vasemmalle puolelle jäävät millimetrit. Kokonaiset millimetrit = 6 mm (kuva8). = 6 mm Kuva 8. Kokonaisten millimetrien lukeminen

6 MITTAVAUNU MATERIAALIA 6( 35) Kymmenesosamillimetrit. Kymmenesosamillimetrit saadaan katsomalla, mitkä nonio- ja millimetriasteikon viivoista ovat lähimpänä päällekkäin (ks. kuva 9, nuolet). = 0,3 mm Kuva 9. Kymmenesosa millimetrienlukeminen LOPULLINEN MITTAUSTULOS = 6 mm + 0,3 mm = 6,3 mm HUOM! Mittaustulos ilmoitetaan aina millimetreissä Esimerkki 1 (kuva 10). Mittaustulos = 6, 5 mm Kuva 10. Työntömitan mittaustuloksen lukeminen.

7 MITTAVAUNU MATERIAALIA 7( 35) 2.2 Tuumien lukeminen Tuumien lukeminen tapahtuu kahdessa vaiheessa samalla periaatteella kuin millimetrienkin lukeminen. 1.vaiheessa luetaan kokonaiset ja 1/16 tuumat. 2.vaiheessa 1/128-tuumat Kokonaiset ja kuudestoistaosa tuumat Mittaustuloksen lukeminen tapahtuu tuuma-nonio asteikon 0-viivan kohdalta. Mittatulokseksi luetaan sen vasemmalle puolelle jäävät kokonaiset ja 1/16-tuumat. Mittaustulos = 12/16 (kuva 11). = 12/16 0-viiva Kuva 11. Kokonaisten ja 1/16-tuumien lukeminen /128-tuumat 1/128-tuumat luetaan nonio-asteikolta siitä kohdasta, missä nonio-asteikon ja tuuma-asteikon mittaviivat ovat lähimpänä päällekkäin. Mittaustulos = 4/128 (kuva 12). = 4 / 128 Kuva 12. 1/128 lukeminen

8 MITTAVAUNU MATERIAALIA 8( 35) LOPULLINEN MITTAUSTULOS 8 = 12/16 + 4/128 = 100 / 128 = 0,800 Jos mitataan kuudestoistaosa tuuman tarkkuudelle, niin tulos supistetaan jos mahdollista. Esim. 8/16 = ½. Normaali tapauksissa (esim. kierteiden tunnistus) riittää 1/16 mittaustarkkuus. Jos tarvitaan tarkempaa tulosta, niin silloin mitataan 1/128 tarkkuudella ja lasketaan saadut lukemat (kokonaiset tuumat, 1/16 ja 1/128 ) yhteen. Lopullinen tulos voidaan muuttaa vielä desimaalimuotoon. Esimerkki 1 (ks. Kuva 13). Mittaustulos: = 1 + 3/16 + 7/128 = /128 = 1,242 Kuva 13. Työntömitan tuuma-asteikon lukeminen.

9 MITTAVAUNU MATERIAALIA 9( 35) Opiskelija: Ryhmä: Päivämäärä: TYÖNTÖMITTA 1. Miksi sinun tulee osata käyttää työntömittaa? 2. Mitä etuja / haittoja on digitaalisen työntömitan käytöstä? Edut: Haitat: 3. Mikä on ns. perustyöntömitan lukematarkkuus ja luotettava mittatarkkuus? 4. Miksi sinun tarvitsee osata mitata myös tuumamittoja?

10 MITTAVAUNU MATERIAALIA 10( 35) 5. Millä työntömitan osalla mittaat a) reiän halkaisijan: b) reiän syvyyden: c) levyn paksuuden: 6. Miten tarkistat seuraavat työntömitan kohdat ennen mittaamista? a) Mittaleuat: b) Mittakärjet: c) Mittakielen:

11 MITTAVAUNU MATERIAALIA 11( 35) d) Millimetri ja tuuma-asteikot: 7. Millaisia mittausvirheitä voi tapahtua, jos et mittaa mittaleukojen mittausalueella? 8. Miten tarkastat akselin ja reiän soikeuden työntömitalla? 9. Miksi mittalukema kannattaa lukea mitan ollessa kiinni kappaleessa? 10. Miten estät luistin liikkumisen, jos joudut irrottamaan työntömitan kappaleesta mittatuloksen lukemisen ajaksi?

12 MITTAVAUNU MATERIAALIA 12( 35) Opiskelija: Ryhmä: Päivämäärä: TEHTÄVÄ: Ilmoita kuvissa näkyvien mittojen tulokset millimetreinä ja tuumina (kokonaiset, 1 /16, 1 /128 ). 1. Muuta tuumat lopuksi desimaalimuotoon (3-desimaalintarkkuudella) mm / 16 / 128 = 2. mm / 16 / 128 = 3. mm / 16 / 128 = 4. mm / 16 / 128 =

13 MITTAVAUNU MATERIAALIA 13( 35) 5. mm / 16 / 128 = 6. mm / 16 / 128 = 7. mm / 16 / 128 = 8. mm / 16 / 128 =

14 MITTAVAUNU MATERIAALIA 14( 35) Mittaaja: Ryhmä: Päivämäärä: TYÖNTÖMITALLA MITTAAMINEN (mittakappale 1) TEHTÄVÄ Mittaa työntömitalla 0,1 millimetrin tarkkuudella kuvassa näkyvän mittakappaleen mitat ja merkitse ne taulukkoon. Mittakappaleen ja työntömitan saat opettajaltasi. MITATTAVA KOHTA A B C D E F G H I J K L M N O MITTAUSTULOS ( 0,1 mm tarkkuus)

15 MITTAVAUNU MATERIAALIA 15( 35) Mittaaja: Ryhmä: Päivämäärä: TYÖNTÖMITALLA MITTAAMINEN TUUMAT (mittakappale 1) TEHTÄVÄ Mittaa työntömitalla 1 /128 tuuman tarkkuudella kuvassa näkyvän mittakappaleen mitat ja merkitse ne taulukkoon. Mittakappaleen ja työntömitan saat opettajaltasi. MITTAKAPPALE 1 MITTAVA KOHTA MITTAUSTULOS TUUMAT täydet 1/16 1 /128 A B C D E F G H I J K L M N O

16 MITTAVAUNU MATERIAALIA 16( 35) 2 KAARIMIKROMETRI 2.1 Yleistä mikrometreistä Mikrometrejä on olemassa eri käyttötarkoituksia varten lukematon määrä. Kaarimikrometri (ks. kuva1) on sekä auto-, että ja kone metallialoilla yleisesti käytössä oleva mittalaite. Sillä voidaan mitataan erilaisia ulkopuolisia mittoja. mittauspinnat perusviiva /mitta-asteikot mittarumpu kitkaruuvi (räikkä) nollaviiva lukitusruuvi runko eriste Kuva1. Kaarimikrometrin osien nimitykset. Kaarimikrometrin mittaustarkkuus on yleensä 0,01 millimetriä. Esim. hiuksen paksuus on n. 0,05 mm. Koska mikrometrillä mitattavat kohteet ovat sellaisia, että pienetkin mittausvirheet voivat aiheuttaa suuria vahinkoja, (esim. moottorivaurion), on mikrometrillä mittaamisen taito osattava todella hyvin. Lisäksi mitattaessa on noudatettava suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Mikrometri on ns. tarkkuusmittaväline, joten sitä tulee säilyttää aina omassa kotelossaan.

17 MITTAVAUNU MATERIAALIA 17( 35) Yhden mikrometrin mittausalue on 25 mm, ja se on merkitty mikrometrin eristeosaan. Mikrometrien mittausalueet ovat 0 25 mm, mm, mm jne. 2.2 Mikrometrin käyttö Mikrometri tulee kalibroida ennen mittaamista. Kalibrointi tapahtuu (mikrometrit 0 25 mm) pyörittämällä kitkaruuvista mittauspinnat yhteen ja tarkastamalla, että nolla- ja perusviiva (ks. kuva 2, nuolet) ovat samassa linjassa. Kuva 2. Mikrometrin (0 25 mm) kalibroinnin tarkastaminen. Isommissa mikrometreissä mikrometrin mukana tulee oma mitta- eli kalibrointipala. Kalibrointipala (ks. kuva 3) asetetaan mittauspintojen väliin ja pyöritetään kitkaruuvista mittauspinnat yhteen. Tämän jälkeen tarkastetaan nollaus.

18 MITTAVAUNU MATERIAALIA 18( 35) Kuva 3. Mikrometrin (25 50 mm) kalibrointi kalibrointipalalla. Kalibrointipalan asettaminen mittauspintojen väliin vaatii harjoittelua. Tarvittaessa voit pyytää kaveria avuksi tai käyttää erillistä pöydälle asetettavaa mikrometrin pidintä. Mikäli perus- ja nollaviivat eivät ole kohdakkain, täytyy mikrometriä säätää. Säätö tapahtuu säätöavaimella (tulee mikrometrin mukana) kääntämällä mitta-asteikon toisella puolella olevasta reiästä (ks. kuva 4) viivat samaan linjaan. Kuva 4. Mikrometrin säätäminen säätöavaimella.

19 MITTAVAUNU MATERIAALIA 19( 35) Mikäli mitta-asteikon virhe on yli 1 mm, valmistaja suosittelee löysäämään mittarummun ja asettamaan sen oikeaan asentoon. Mittarummun löysääminen tapahtuu avaamalla säätöavaimen toisella päällä lukitus (ks. kuva 5), jonka jälkeen vedetään rumpua ulospäin. Rumpu on yleensä tiukasti kartiolla kiinni, joten sen irrottamiseen tarvitaan voimaa. Säätö on hankala tehdä ja vaatii huolellisuutta, joten turhan takia ei kannata rumpua löysätä. Kyseistä säätöä ei yleensä tarvitse tehdä, mikäli mikrometriä käytetään oikein. Kuva 5. Mittarummun lukituksen avaaminen 2.3 Mittatuloksen lukeminen Mikrometrin mittaustulosten lukeminen aiheuttaa monesti virheitä, sillä tuloksen lukeminen ei ole aivan yksiselitteistä. Yleisin virhe on se, että mittaustulos on 0,5 mm väärin. Tämä on todella iso virhe, kun mitataan kohteita, joissa vaaditaan lukematarkkuutta 1/100 mm.

20 MITTAVAUNU MATERIAALIA 20( 35) Ongelmia mitan lukemisessa aiheuttaa yleensä se, että asteikkorummun yksi kierros ei ole 1 mm vaan 0,5 mm. Tästä syystä mitta-asteikko on jaettu kahteen osaan ns. perusviivalla. Perusviivan toiselta (yleensä yläpuolelta) luetaan kokonaiset millimetrit ja alapuolelta ns. puolet millimetrit. Asteikkorummulta luetaan sadasosamillimetrit (ks. kuva 5.) perusviiva kokonaiset millimetrit sadasosa millimetrit puolet millimetrit Kuva 6. Mitta-asteikon lukeminen Kokonaiset ja puolet millimetrit luetaan asteikkorummun reunan (pystyviiva) vasemmalta puolelta. Sadasosamillimetrit luetaan perusviivan kohdalta, asteikko rummulta (ks. kuva 7, laatikko). Kuva 7. Mittaustulosten lukemiskohdat

21 MITTAVAUNU MATERIAALIA 21( 35) Esimerkki 1. (kuva 8). Puolet millimetrit näkyvät Kuva 8. Mittaustuloksen lukeminen kokonaiset millimetrit: 33 mm puolet millimetrit: 0,5 mm sadasosamillimetrit: + 0,09 mm Lopullinen mittaustulos: 33,59 mm Esimerkki 2. (kuva 9). Puolet millimetrit eivät näy Kuva 9. Mittaustuloksen lukeminen kokonaiset millimetrit: 1 mm puolet millimetrit: 0 mm sadasosamillimetrit: + 0,21 mm Lopullinen mittaustulos: 1,21mm Jotta vältyttäisiin ns. puolen millimetrin virheeltä, voi mittaustuloksen suuruuden tarkastaa lopuksi helposti työntömitalla.

22 MITTAVAUNU MATERIAALIA 22( 35) Opiskelija: Ryhmä: Päivämäärä: MIKROMETRIN LUKEMISHARJOITUKSIA Ilmoita kuvissa näkyvien mikrometrien lukemat millimetreinä. 1. mm 2. mm 3. mm 4. mm

23 MITTAVAUNU MATERIAALIA 23( 35) 5. mm 6. mm 7. mm 8. mm 9. mm 10. mm

24 MITTAVAUNU MATERIAALIA 24( 35) 3 KONERUUVIKIERTEIDEN TUNNISTAMINEN 3.1 Yleistä kierteistä Kierteiden tunnistaminen kuuluu tekniikan perustaitoihin, sillä ruuviliitokset ovat yleisesti käytössä oleva liitostyyppi. Tunnistamisen taidosta on hyötyä esim. kun pitää hankkia uusi ruuvi kuluneen tai katkenneen tilalle Koneruuveissa (pulteissa) ja muttereissa käytetyt standardisoidut kierrelajit ovat - metriset ISO -kierteet (vakio ja taaja). - tuumaiset ISO -kierteet (UNC ja UNF). ISO = International Organization for Standardization 3.2 Kierteiden viralliset merkinnät Metrinen vakiokierre karkea Iso M-kirjain ja nimellismitta, esim. M 8. Metrinen taajakierre hieno Iso M-kirjain, nimellismitta ja kierteen nousu, esim. M 8 x 1,5. Tuumainen UNC-kierre karkea Nimellismitta kierteen nousu tuumina ja kirjaimet UNC, esim. 3/8-24 UNC. Tuumainen UNF-kierre hieno Nimellismitta - kierteen nousu tuumina ja kirjaimet UNF, esim. ¼ - 18 UNF.

25 MITTAVAUNU MATERIAALIA 25( 35) 3.3 Kierteen nousu Metristen ja tuumaisten kierrejärjestelmien kierteissä kierteen nousu ilmoitetaan eri tavalla Metriset kierteet Kierteen nousulla tarkoitetaan kahden kierteen välistä etäisyyttä (kuva 1). Kuva 1. Kierteen nousu (metriset kierrejärjestelmät). Esimerkki1. Jos kierteen nousu on 1,25 mm, niin kymmenen kierteen välinen etäisyys on 12,5 mm. Käytännössä kierteen nousu ilmoittaa matkan, jonka ruuvi tai mutteri liikkuu aksiaalisesti, kun sitä pyöritetään yksi kierros (360 ).

26 MITTAVAUNU MATERIAALIA 26( 35) Tuumaiset kierteet Kierteen nousu ilmoittaa, kuinka monta kierrettä on tuuman (25,4 mm) matkalla. Kuvassa 2 on kierteen nousu (tuuma) 14 kierrettä Kuva 2. Kierteen nousu, tuumaiset kierteet. Esimerkki 1. Jos tuumakierteen nousu on 24, niin se vastaa metrisessä kierteessä n. 1 mm:n nousua (25,4 mm / 24 = 1,05 mm). 3.4 Kierteen tunnistaminen Tarvittavat välineet - työntömitta, jossa myös tuuma-asteikko - kierretulkki, kierrekampa (kuva 3). - kierretaulukko (liite1). Kuva 3. Kierretulkki

27 MITTAVAUNU MATERIAALIA 27( 35) Ulkopuolisen kierteen (ruuvikierre) tunnistaminen Huom. Noudata ainakin aluksi tarkasti ohjetta, sillä se on nopein tapa selvittää, mikä kierre on kyseessä. Kun saat kokemusta tunnistamisesta, niin voit tehdä tunnistamisen omalla tavallasi. 1. Mittaa ruuvin halkaisija työntömitalla (kuva 4) sekä millimetreinä (0,1 mm tarkkuudella) että tuumina (tarkkuudella 1/16 ) ja merkitse saadut tulokset taulukkoon (ks. kuva 6). Kuva 4. Ruuvin halkaisijan mittaus. VIHJE! Ruuvin ulkohalkaisija on nimellismittaa hieman pienempi Esim. Kuvan 4 mittaustuloksesta voi päätellä, että kyseessä on todennäköisesti metrinen kierre (nimellismitta 12 mm); sillä millimetrit ovat vähän alle 12 mm ja tuumat vähän yli 7/16.

28 MITTAVAUNU MATERIAALIA 28( 35) 2. Etsi kierretaulukoista (liite1) mittaustulosta vastaava nimellihalkaisija ja katso, mikä on ruuvin nousu kyseisellä halkaisijalla. Jos et tiedä onko kyseessä metrinen vai tuumainen kierre, niin aloita esim. taulukosta 1. Esimerkki 1. Ruuvin halkaisija on 11,8 mm eli nimellishalkaisija on 12 mm. Mikäli kyseessä on metrinen vakiokierre niin kierteen nousun on oltava 1,75 mm (taulukko 1). Taulukko 1. Metrinen ISO-vakiokierre 3. Etsi nousua vastaava kierretulkki, aseta se ruuvikierteeseen ja katso esim. valoa vasten, asettuuko tulkki ruuvikierteeseen, (kuva 5).

29 MITTAVAUNU MATERIAALIA 29( 35) Kuva 5. Kierteen nousun tarkistaminen kierretulkilla. 4. Jos tulkki on oikea (ks. kuva 5), merkitse taulukkoon kierteen nousu (kuva 6). 5. Merkitse kierrelaji standardin mukaisesti taulukkoon (kuva 6). Kuva 6. Mittaustulosten, nousun ja kierrelajin merkitseminen taulukkoon. 6. Mikäli nousu ei ollut oikea, katso seuraavaksi taulukosta 2 (metrinen taajakierre) mitattua halkaisijaa vastaava nousu / nousut ja tarkista kierretulkilla onko nousu oikea. 7. Jos oikeaa nousua ei löydy metrisista kierteistä niin siirry seuraavaksi käyttämään tuumataulukoita (taulukot 3 ja 4) ja tuumaisia tulkkeja.

30 MITTAVAUNU MATERIAALIA 30( 35) Esimerkki2. Olet mitannut ruuvin ulkohalkaisijaksi 9,4 mm ja 6/16 = 3/8 (Kuva 7). Kuva 7. Ruuvin halkaisijan mittaus, esimerkki 2. - Koska millimetrilukema on yli 9 mm ja toisaalta taas tuumamitta on vähän alle 3/8, voidaan tästä päätellä, että kyseessä on todennäköisesti tuumainen kierre. - Aloitetaan nousun selvittäminen taulukosta 3 (liite1) tuumainen ISO-vakiokierre (UNC) Jos kyseessä UNC-kierre, nousun on oltava 16 kierrettä tuumalla. - Kokeillaan kierrekammalla onko nousu oikea (kuva 8). Kuva 8. Tuuma-kierteen nousun selvittäminen kierrekammalla Koska nousu oli oikea, ilmoitetaan kierre standardin mukaisesti eli 3/8 16 UNC.

31 MITTAVAUNU MATERIAALIA 31( 35) Sisäpuolisen kierteen (mutterikierre) tunnistaminen Sisäpuolisen kierteen tunnistaminen aloitetaan mittaamalla reiän halkaisija työntömitalla (kuva 9). Kuva 9. Mutterin reiän halkaisijan mittaus työntömitalla. Kun halkaisija on mitattu, etsitään kierretaulukosta kohdasta poran halkaisija (taulukko 2) mittatulosta vastaava mitta. Kun mittaustulosta vastaava poran halkaisija koko on löydetty taulukosta, niin katsotaan siitä, mikä on ko. kierrettä vastaava nousu. Asetetaan nousua vastaava kierretulkki mutterin sisään, jos sopii, ja verrataan kampaa kierteen nousuun. Mikäli nousu ei ollut oikea, niin katsotaan seuraavasta taulukosta, reiän kokoa vastaava nousu ja kokeillaan uudella kammalla onko nousu oikea. Sama toistetaan niin kauan, että löytyy kierrettä vastaava kierretulkki. Sisäpuolisen kierteen tunnistaminen on vaikeampaa kuin ulkopuolisen. Ongelmia aiheuttaa etenkin pienten sisäpuolisten kierteiden tunnistaminen, sillä kierretulkki ei sovi niiden sisälle. Monesti helpoin tapa selvittää sisäpuolinen kierre on etsiä kierteeseen sopiva ruuvi ja selvittää sitten, mikä on ruuvinkierre.

32 MITTAVAUNU MATERIAALIA 32( 35) TEHTÄVÄ 1. Selvitä kokeilemalla ja etsimällä tietoa esim. työkaluvalmistajien kuvastoista, mikä on sopiva työkalu alla olevien ruuvien kantoihin. Merkitse myös avainkoko ja ruuvin pituus. Huom. Ruuvin pituuden mittaaminen Kuvan mukaiset ruuvit löytyvät MITTAVAUNUSTA. RUUVIN NUMERO TYÖKALUN NIMI AVAINKOKO RUUVIN PITUUS

33 MITTAVAUNU MATERIAALIA 33( 35) 2. Katso, mitä numeroita ruuvien 4 ja 8 kannoissa on ja selvitä, mitä numerot tarkoittavat. Ruuvi 4. Kannassa olevat numerot: Ruuvi 8. Kannassa olevat numerot: 3. Etsi kiristysmomenttitaulukko esim. netistä ja selvitä, mihin kiristysmomenttiin kiristäisit ruuvin 4, jos sinulla ei ole käytettävissä valmistajan antamaa kiristysmomenttia? Vastaus: Nm 4. Paljonko vastaava kiristysmomentti olisi jos kannassa olisi numerot 10.9? Vastaus: Nm

34 MITTAVAUNU MATERIAALIA 34( 35) 4 VÄLYSMITTA 4.1 Yleistä välysmitasta Välysmittaa ( rakomitta, rakotulkki, ks. kuva 1) käytetään yleisesti erilaisissa asennustöissä, kun mitataan välyksiä, joihin ei yleensä muilla mittavälineillä pääse mittaamaan. Kuva 1. Välysmitta Tyypillisiä mittauskohteita ovat esimerkiksi erilaisten hammaspyörien ja laakereiden välykset. Autoalalla välysmittaa käytetään mm. venttiilien välysten mittauksissa (esim. Toyota, Honda). Välysmitta koostuu eri paksuisista lehdistä, joita on yleensä 0,05 mm:n välein. Lehden paksuus on merkitty lehteen (ks. kuva 2). Kuva 2. Lehden paksuus Välyksen mittaaminen tapahtuu sovittamalla mitattavaan rakoon (välykseen) eripaksuisia lehtiä, kunnes välykseen sopiva lehti löytyy. Välyksen suuruus on oikea silloin kun lehti liikkuu raossa nihkeästi. Jos rako on suurempi kuin paksuin lehti (yleensä 1 mm), niin silloin voi asettaa kaksi lehteä päällekkäin.

35 MITTAVAUNU MATERIAALIA 35( 35) Mittaaja: Ryhmä: Päivämäärä: TEHTÄVÄ: Mittaa välysmitalla mittakappaleen rakojen (välysten) 1 8 suuruudet ja merkitse tulokset kyseisen numeron kohdalle. Mittakappaleen ja välysmitan saat opettajaltasi. MITTAKAPPALE 1. mm 3. mm 5. mm 7. mm 2. mm 4. mm 6. mm 8.