Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Transkriptio

1 Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (4) määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan. Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi osoitti sekä historian että yhteiskuntaopin osalta, että oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä oli eroja siten, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden vanhempien lapset menestyivät arvioinnissa kesimäärin paremmin niiden vanhempien lapset, joiden vanhemmilla ei ole ylioppilastutkintoa. Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli %). Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti. Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista. Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (7 % oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa keskihajonta oli suuri (31). Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista. Myös tällä osa-alueella keskihajonta oli suuri (23). Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus oli 64 %). Kiitettäviin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteensä 47 % otosoppilaista.

2 Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista. Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %). Keskihajonta oli suurinta (21) tämän osa-alueen vastauksissa. Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissä noin 9 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen. Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus oli 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % puolestaan tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi. Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa. Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seurantaarvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %. Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että poikien suhtautuminen sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tyttöjä myönteisempää. Poikien käsitys omasta osaamisestaan on tyttöjen käsitystä paljon myönteisempää sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Pojat myös ilmoittavat pitävänsä tyttöjä enemmän näistä oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä oli myös eroja heidän käsityksissään historian hyödyllisyydestä oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä historian osaamista tärkeänä, ja he arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena. Julkaisu Ouakrim-Soivio N. ja Kuusela J. : Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11. koulutuksen seurantaraportteja 12:3. Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 12. Julkaisu löytyy osoitteesta Opetushallituksessa lisätietoja antaa yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Ouakrim-Soivio, puh tai najat.ouakrim-soivio@oph.fi.

3 Liitekuvioita: Oppilaat saivat keskimäärin % historian arvioinnin enimmäispistemäärästä. Historian oppimistuloksissa ei ollut juurikaan eroja tyttöjen ja poikien kesken eikä Suomen eri alueiden välillä. Osuus oppilaista (%) Ratkaisuosuus (%) Koko otos (N = 4 726) 6 2 Historian oppimistuloksissa oli eroja suomen ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä. Koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta Ajan hahmottaminen Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten syy- ja seuraussuhteet jne Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat 36

4 Historian oppimistuloksissa oli myös eroja sen mukaan, mitä olivat heidän peruskoulun jälkeiset jatko-opintotoiveensa. Ratkaisuosuus (%) 7 Lukioon pyrkivät Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat Lisävalmiuksia jatko-opintoihin haluavat Työhön tai vapaavuotta harkitsevat Historia koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta Ajan hahmottaminen Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten tapahtumien syy- ja seuraussuhteet, ilmiön selittäminen jne. Oppilaiden mielestä he osaavat historiaa suhteellisen hyvin ja erityisesti pojat pitävät historiasta oppiaineena, mutta historiaa ei pidetä erityisen hyödyllisenä oppiaineena. Asennekeskiarvo,2,14,27 Historia Osaaminen Hyödyllisyys -,2, -,4,11,33,55 Pitäminen,12 -,4,29 -,,,,,,,, Kaikki Tytöt Pojat

5 Oppilaat saivat keskimäärin 64 % yhteiskuntaopin arvioinnin enimmäispistemäärästä. Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa ei ollut juurikaan eroja tyttöjen ja poikien kesken eikä Suomen eri alueiden välillä. Osuus oppilaista (%) Ratkaisuosuus (%) Koko otos (N = 4 726) 11 Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli eroja suomen ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä. Yhteiskuntaoppi koko koe Median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittinen tulkinta Yhteiskunnallisten asioiden perustelu Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat

6 Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli myös eroja sen mukaan, mitä olivat heidän peruskoulun jälkeiset jatko-opintotoiveensa. Ratkaisuosuus Yhteiskuntaoppi koko koe Lukioon pyrkivät oppilaat Median välittämien Yhteiskunnallisten tietojen, tilastojen ja asioiden perustelu graafien krittinen tulkinta Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat oppilaat Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset Oppilaiden mielestä yhteiskuntaoppi on erittäen hyödyllinen oppiaine, josta he pitävät ja jota he omasta mielestään myös osaavat. Yhteiskuntaoppi Pitäminen Hyödyllisyys Osaaminen Asennekeskiarvo,31,25,38,18,17,18,52,54,51,96 1,8 1,,,,,,,,,7,8,9 1, 1, 1, 1, 1, Kaikki Tytöt Pojat

7 Historian seuranta arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet Kuvioon merkitty ryhmä Q1 tarkoittaa historian seuranta-arvioinnissa heikoimmin menestyneeseen neljännekseen kuuluvia kouluja ja Q4 tarkoittaa kouluja, jotka menestyivät parhaiten. Kuviossa X-akselille on merkitty oppilaiden arvosanat ja Y-akselille ratkaisuosuudet, jotka kyseisen arvosanan saaneet oppilaat ovat seuranta-arvioinnissa historian osuudessa saaneet. Esimerkiksi oppilaat, jotka ovat saaneet historian seuranta-arvioinnissa saman ratkaisuosuuden ( %), ovat saaneet historian kouluarvosanoja viidestä seitsemään, tai ratkaisuosuuden % saaneiden oppilaiden historian arvosanat ovat vaihdelleet seitsemästä yhdeksään. Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) Oppilaan historian arvosana Q1 = Alaneljännes Q2 = Toinen neljännes Q3 = Kolmas neljännes Q4 = Yläneljännes

8 Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet Yhteiskuntaopissa koulut jaettiin oppilaiden osaamistason mukaan neljäänn osaamiskvartiiliin. X-akselillee on merkitty oppilaiden yhteiskuntaopin arvosanat jaa Y-akselillee ratkaisuosuudet, jotka kyseisen arvosanan saaneet oppilaat ovat seuranta-arvioinnissa yhteiskuntaopinn osuudessa saaneet. Kuten kuviosta ilmenee, niiden koulujen oppilaiden, joiden ratkaisuosuus yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa on ollut esimerkiksi %, ovat saaneet kouluarvosanoja viitosesta seitsemään, ja vastaavasti %:nn ratkaisuosuuteen yltäneiden oppilaiden yhteiskuntaopin kouluarvosanat ovat vaihdelleet kuutosesta kahdeksaan. Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) Oppilaan yhteiskuntaopin arvosana Q1 = Alaneljännes Q3 = Kolmas neljännes Q2 = Toinen neljännes Q4 = Yläneljännes Vanhempien koulutustaustaan perustuvann luokittelun mukaan oppilasryhmien välillää oli eroja sekä historian että yhteiskuntaopin osaamisessa seuraavasti: Historiassa:

9 Yhteiskuntaopissa: