PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön

Transkriptio

1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1

2 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä turvallisuustietoa tehdasvalmisteisten tulisijojen ja savuhormien hankkimista ja käyttöä varten. Turvallisuustiedon lisääminen on havaittu tarpeelliseksi, koska paljon tulipaloja on saanut alkunsa näistä laitteista. Vuonna 2010 Suomessa tapahtui noin 900 savupiipuista ja tulisijoista alkanutta tulipaloa. Näiden joukossa oli myös CEmerkittyjä savupiippuja. Tällaiset tulipalot ovat vuosittain selvästi lisääntyneet, koska vastaava luku 2000-luvun alkuvuosina oli noin 400.

3 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tehdasvalmisteisilla tulisijoilla ja savuhormeilla on pakollinen CE-merkintä, joka ei tällä hetkellä kuitenkaan takaa riittävää turvallisuustasoa. Tämä johtuu CE-merkinnän perustana olevien standardien puutteista. Tulisijan ja savuhormin hankinnassa onkin hyvä selvittää joitakin CE-merkintään liittyviä asioita. Niistä kerrotaan tässä.

4 Mistä on kyse? Kuva: Tampereen Teknillinen Yliopisto

5 Mistä tulipalot alkavat? Tulisijoista tai savuhormeista alkaneiden palojen tavallisimmat syyt ovat kipinä, asennus- tai käyttövirhe tai riittämätön suojaetäisyys palava-aineiseen rakennusosaan (kuten puurakenteiseen välipohjaan tai seinään). Muita syitä ovat savuhormin nokipalo sekä halkeama savuhormissa tai tulisijassa. Ihmisen varomattomalla toiminnalla on yleensä ollut huomattava merkitys etenkin kipinästä alkaneissa paloissa. Kaikista tulisijapaloista n. 50 % alkaa saunankiukaasta. Paloja aiheutuu lisäksi tuhkan virheellisestä säilytyksestä.

6 Rakenteelliset riskipaikat

7 Mistä on kyse? Tulisijan ja savuhormin yhteensopivuus on tärkeä paloturvallisuusasia. Tapaus on vaarallinen, jos tulisijasta savuhormiin lähtevien savukaasujen maksimilämpötila ylittää hormille sallitun lämpötilan. Hormiin ei saa joutua kuumempaa savukaasua kuin mitä sen on ilmoitettu kestävän. Jatkuvat ja liian korkeat tulisijan savukaasujen lämpötilat aiheuttavat erityisesti metallisen hormin lämmöneristyksen tuhoutumista (sintraantumista) ja eristyskyvyn laskua. Hormissa oleva lämpö pääsee sitten siirtymään ympäröiviin rakenteisiin, ja seurauksena on tulipalo.

8 Tulisijan ja savuhormin yhteensopivuus! Kuvan savuhormi on tarkoitettu korkeintaan 400 asteen lämpötiloille (T400), joten siihen ei saa liittää tulisijaa, josta lähtevien savukaasujen maksimilämpötila on tätä suurempi (kuvassa 600 C). Tällaiset laitteet eivät siis ole keskenään yhteensopivia.

9 Tulisijan ja savupiipun valinta Valitse sellainen tulisija, jonka savukaasujen maksimilämpötila on ilmoitettu CE-merkinnän tiedoissa! Valinnassa kannattaa käyttää asiantuntijan apua! Maksimilämpötila saavutetaan tulisijan käyttöturvallisuustestissä. Jos tätä lämpötilaa ei ole CE-merkinnässä ilmoitettu, se tulisi pyytää laitteen valmistajalta erikseen. Jos sitä ei saada, niin sellaista tulisijaa ei kannata hankkia.

10 Tulisijan ja savupiipun valinta Tulisijasta lähtevien savukaasujen maksimilämpötila määrittelee savupiipulta vaadittavan lämpötilaluokan. Savupiipun lämpötilaluokka tarkoittaa korkeinta lämpötilaa, minkä savupiippu kestää, esim. merkintä T 400 tarkoittaa 400 Celcius-asteen lämpötilaa. Valitse siis sellainen savupiippu, joka kestää tulisijasta lähtevien savukaasujen maksimilämpötilan!

11 Tulisijan ja savupiipun valinta Tulisijan CE-merkinnässä ilmoitetaan ns. normaalin käytön mukainen keskimääräinen savukaasujen lämpötila, joka siirtyy tulisijasta savuhormiin, esim. 325 C. Tämän perusteella voitaisiin valita luokan T 400 savupiippu. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan on hankittava tieto tulisijan savukaasujen maksimilämpötilasta, joka saadaan käyttöturvallisuustestin perusteella (testitulos voi olla esim. 535 C). Savupiipun vaadittava lämpötilaluokka onkin tässä tapauksessa T 600. Maksimilämpötila voidaan myös arvioida CE-merkinnässä ilmoitetusta tulisijan normaalin käytön keskimääräisestä lämpötilasta kertomalla se kertoimella 1,8. Tätä menettelyä ei kuitenkaan voi soveltaa saunankiukaisiin.

12 Tulisijan normaali käyttö ja käyttöturvallisuustesti Tulisijan normaalilla käytöllä tarkoitetaan valmistajan käyttöohjeen mukaista tulisijan käyttöä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sellaista käyttöä, jossa tulipesässä poltetaan muutama puuklapi kerrallaan ja korkeintaan muutama tällainen pesällinen. Tulisijan käyttöturvallisuustestissä poltetaan useita täysiä pesällisiä. Näin saadaan tieto tulisijan rajumman käytön tuottamasta savukaasujen maksimilämpötilasta. Tulisijaa ei tule käyttää käyttöturvallisuustestiä vastaavalla tavalla. Sellainen on valmistajan ohjeiden vastaista ja siis väärinkäyttöä.

13 Suojaetäisyydet Tulisijan ja savuhormin CE-merkinnöistä kannattaa tarkistaa myös, mitkä ovat niiden vaadittavat suojaetäisyydet. Eli, miten etäälle palamiskelpoisista rakenteista ja tarvikkeista ne tulee sijoittaa. CE-merkinnässä ilmoitettuja suojaetäisyyksiä ei saa pienentää järjestelmään kuulumattomilla levy-, tiili- tai muilla vastaavilla suojauksilla, joista ei ole testattua tietoa eikä valmistajan antamaa ilmoitusta. Jos tällaiseen suojaukseen kuitenkin ryhdytään, tulee tarpeelliset selvitykset ja mahdolliset laskelmat esittää rakennusvalvonnalle. Vastuu laitteesta ja siihen liittyvästä turvallisuudesta siirtyy silloin valmistajalta rakennushankkeeseen ryhtyvälle.

14 Savupiipun läpiviennit Metallisten kevythormien CE-merkinnässä ilmoitettu suojaetäisyys ei riitä varmistamaan rakennuksen paloturvallisuutta suomalaisella tavalla rakennetun läpiviennin kohdalla. Suomessa savupiipun läpiviennit tehdään tiiviiksi ja yläpohjassa on paksu eristekerros (400 mm tai enemmän). Piipun ulkopinta ei ole tällöin läpituulettuva ja tästä voi aiheutua huomattava lämpötilan nousu ja tulipalon riski läpiviennin kohdalla. Valmistajalta tulee kysyä, onko piipputyyppi testattu vastaavanlaisella eristepaksuudella, kun kysyjän asennuskohteessa on. Hormit testataan CE-merkintää varten rakenteessa, jossa läpiviennin kohta voidaan toteuttaa monella eri tavalla: läpituulettuvana, eristettynä (eristepaksuus 200 mm) tai koteloituna ja kotelo tuulettuvana.

15 Savupiipun läpiviennit Puhallusvillan tai vastaavan eristeen pääsy piipun ja läpivientieristeen väliin on estettävä. Savupiipun palamattoman eristeen yläpinta kannattaa asettaa 100 mm yläpohjan eristeen yläpintaa korkeammalle. Teräspiippu voidaan suojata vastaavalla tavalla esim. teräslieriöllä.

16 CE-merkintään liittyviä kysymyksiä: Tulisijan ja savupiipun myyjältä kannattaa kysyä: Mikä on tämän tulisijan käyttöturvallisuustestissä mitattu savukaasujen maksimilämpötila? Sen tulee olla alempi kuin siihen yhdistettävän savupiipun lämpötilaluokka (T-luokka). Vastaako tämän savupiipputyypin testauksessa käytetty läpivienti kysyjän asennuskohdetta (esim. yläpohja, jossa 600 mm paksu eriste ja joka ei ole läpituulettuva)? Onko piipputyypin testaus tehty koteloituna vai ilman? Onko tämä piippu nokipalonkestävä ja korroosionkestävä? Neuvontaa saa myös paikallisilta nuohoojilta ja Nuohousalan Keskusliitosta.

17 Tärkeät tiedot CE-merkinnästä Savupiipun lämpötilaluokan tulee olla suurempi kuin tulisijasta lähtevien savukaasujen maksimilämpötila Esimerkki: Tulisijasta lähtevien savukaasujen maksimilämpötila 576 C + Savupiipun lämpötilaluokka T600 OK

18 CE-merkintä on pakollinen tehdasvalmisteisille tulisijoille ja savuhormeille CE-merkinnän tulee olla itse tuotteessa tai sen etiketissä. Jos tämä ei tuotteen luonteen vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, sen tulee olla pakkauksessa tai mukana olevissa kaupallisissa asiakirjoissa. CE-merkintä voi olla myös kaksiosainen, jolloin itse tuotteessa oleva merkintä on suppea ja mukana olevissa asiakirjoissa täydellinen. CE-merkintä kertoo rakennustuotteen ominaisuudet ja niiden arvot, mutta kansalliset rakentamismääräykset ratkaisevat tuotteen soveltuvuuden aiottuun käyttöön.

19 CE-merkittyjä savuhormeja Kuva: SPEK Kuva: SPEK CE-merkintä voi olla erinäköinen eri tuotteissa. Useiden savupiipputuotteiden CE-merkinnät ovat vanhan Rakennustuotedirektiivin (CPD) ajalta.

20 Savupiippujen CE-merkintä Edellisistä kuvista poimittua: 0809-CPD-0548 on tuotteen vaatimustenmukaisuustodistuksen numero. CPD on vanhan Rakennustuotedirektiivin tunnus. EN on standardin numero, jossa tuotteen vaatimukset on esitetty. T 600 on savupiipputuotteen lämpötilaluokka. Se määrittää Celsiusasteina, kuinka kuumia savukaasuja voi tulisijasta johtaa tähän tuotteeseen. Lämpötilaluokat ovat: T 080, T 100, T 120, T 140, T 160, T 200, T 250, T 300, T 400, T 450, T 600. N1 on piipun kaasutiiviysluokka (muita luokkia ovat P1, P2, H1 ja H2).

21 Savupiippujen CE-merkintä Ylläolevista kuvista poimittua (jatkuu): D tarkoittaa, että piippu sopii vain kuiviin käyttöolosuhteisiin (polttoaineena esim. puu). Märkiin olosuhteisiin on luokka W (polttoaineena öljy tai kaasu). Vm on korroosionkestoluokitus (luokat: Vm, V1, V2, V3) L20070 ilmaisee, että hormiputken materiaali on tuotestandardin materiaaliluokan 20 mukainen ja että sen paksuus on 0,70 mm. G(100) ilmoittaa, että hormi on nokipalonkestävä (G), ja että sen suojaetäisyys palava-aineisista tarvikkeista on 100 mm. Savupiipun on Suomessa yleensä oltava nokipalonkestävä. Nokipaloa kestämättömien piippujen merkintä on O.

22 Käyttö ja huolto Tulisijan ja savuhormin käytössä ja huollossa tulee noudattaa laitevalmistajan käyttö- ja huolto-ohjetta. Savupiippu pitää voida puhdistaa sekä sen eheys ja kunto tarkistaa. Savuhormin sulkupelti, savupiipun yläpään sääsuoja tai imuri eivät saa estää tavanomaisin työvälinein tehtävää hormin puhdistusta. Ullakolla tulee olla tarkastuksessa tarvittavat kulkuaukot ja -sillat. Savupiippu voidaan koteloida valmistajan ohjeiden mukaan, jos se on testattu koteloituna. Kotelo tehdään helposti irrotettavaksi tarkastuksia ja huoltoa varten. Savupiipussa pitää olla tyyppikilpi.

23 Käyttö ja huolto Puhdistusluukkujen eteen varataan tilaa vähintään 0,6 m. Puhdistusluukku on noin 0,1 m hormin pohjaa korkeammalle ja niiden koko on yleensä 0,13 x 0,13 m2. Savupiipun käyttöönottoa, käyttöä ja huoltoa koskevat ohjeet, tiedot rakentajasta tai asentajasta, rakennusvuodesta, nuohouksesta sekä yhteensopivuudesta tulisijan kanssa sekä CE-merkintää koskevat tiedot liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Savuhormin ja tulisijan yhteensopivuuden varmistamiseksi näihin tietoihin on syytä liittää myös tulisijasta savupiippuun tulevien savukaasujen korkein lämpötila.

24 Nuohous Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita. Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein (ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja). Omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaaajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein.

25 Nuohous Nuohous on tilattava! Nuohouspalveluiden järjestäminen vaihtelee eri paikkakunnilla. Alueen nuohouspalveluiden järjestämisestä voi tiedustella kunnasta tai aluepelastuslaitokselta. On myös huolehdittava, että: Tulisija voidaan nuohota esteettömästi Savuhormille on esteetön ja turvallisnen pääsy Tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään nuohoojaa varten kunnossa Palamisjätettä varten on palamaton astia turvallisessa paikassa.

26 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Diasarja laadittu yhteistyössä: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Nuohoojien Keskusliitto ry. Palosuojelurahasto on rahoittanut tämän diasarjan valmistelutyötä