Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Transkriptio

1 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

2 Muuttaminen pakko ja mahdollisuus Vanhatkin ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä asumis- ja muuttotoiveissaan Muutto voi olla vastentahtoinen tapahtuma, ja muuttopäätös tehdään pakon edessä terveyden heiketessä tai suunniteltu ja toivottu tapahtuma ja keino varautua tulevaan ja mahdollistaa helpompi arki ja oman elämäntyylin jatkuminen Jolanki, O 2015, Jäädä vai lähteä? Paikalleen jäämisen ja muuttamisen perustelut, arvioitavana Jolanki O 2015, Ikä ja asumisen valinnat, julkaisematon käsikirjoitus 2015

3 Uudet asumisen vaihtoehdot Yhteisöllisiä asumismuotoja kehitelty eri maissa Asumisyhteisöt (Hollanti, Tanska, Ruotsi) ja yhteisöllinen asuminen ns. eläkeläiskylät (Englanti) Myös Suomessa lisääntynyt kiinnostus yhteisöllisyyden edistämiseen Yhteisöllisyys mainitaan mm. Kansallisessa ikääntyneiden asumisen kehittämisen ohjelmassa, kuntien strategioissa, rakennuttajien ja yhdistysten asuntoesittelyissä, media (sanoma- ja aikakauslehdet) Yhteisölliset asumismuodot: asumisyhteisöt, yhteisöllinen asuminen, uusimuotoinen perhehoiva

4 Miksi yhteisöllisyys kiinnostaa? Yhteisöllisyys ja yhteisölliset asuinmuodot lääke modernin kaupunkielämän yksityisyydelle ja eristyneisyydelle (ja yksinäisyydelle)? Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen osallisuuden vahvistaminen Vanhemmatkin ihmiset toimijoita ts. haluavat ja kykenevät tekemään itse omaa asumistaan koskevia päätöksiä ja toteuttamaan niitä Tieto asuinympäristön ja sosiaalisten kontaktien merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille Vahvistamalla yhteisöllisyyttä edistetään vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä?

5 Yhteisöllisen asumisen osa-projektit Senioreiden asumisyhteisö (Loppukiri), Helsinki Aloittanut Omistusasuntoja, asukkaat perustaneet ja hoitavat yhteistyössä asukkaat sitoutuvat osallistumaan työryhmiin (siivous, yhteisten tilojen ylläpito, yhteiset illalliset ym.) 2013: 66 asukasta, useimmat yksinasuvia eläkeikäisiä naisia Outi Jolanki & Anni Vilkko, THL (2015) The meaning of a sense of community in a Finnish senior cohousing community. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1-2). Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (JASO), Jyväskylä Ensimmäinen kerrostalo 10/2014 (54 hlöä), toinen 10/2015 (38 huoneistoa), uusia suunnitteilla Asumisoikeusasuntoja, asukastoimikunta ja toiminnanohjaaja (osa-aikainen) keskeiset toimijat Asukkaat osallistuneet suunnitteluun asukastapaamisissa, osallistuminen yhteiseen toimintaan vapaaehtoista Outi Jolanki & Outi Teittinen, GeroCenter (2015). Yhteisölliseen asumisoikeusasuntoon muuttaminen muuttosyyt ja odotukset. Jason tarina. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO. Jyväskylä. ( pdf saatavilla:

6 Aineisto Asumisyhteisö (Helsinki)aineisto: ryhmäkeskustelut (2 x 6 hlöä sekä moderaattorit) marraskuu 2012 kysely huhtikuu 2013 (66 lähetettyä lomaketta, 41 vastaajaa) Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (Jyväskylä: henkilöhaastattelut ennen muuttoa elo-syyskuu 2014 (18 haastattelua) (seurantahaastattelut elokuu 2015, 3. haastatteluk 2016/17) Kyselyaineisto (Merja Rantakokko, Jyväskylän yliopisto) Syyt muuttaa ja odotukset yhteisöllistä asumista kohtaan? Asumiskokemukset: mitä yhteisöllisyys merkitsee arjen elämässä?

7 Muuttosyyt Oma elämäntilanne sekä toiveet ja odotukset Terveysongelmat ja lisääntyvä avun tarve (tai ennakoitiin tulevaa) Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne nykyisessä asunnossa Asunnon ja asuinympäristön ominaisuudet Epäkäytännöllinen asunto ja asuinympäristö, palvelut kaukana Avun ja palveluiden saatavuus Epävarmuus avun saamisesta naapureilta tai muu apu Epäily julkisten palveluiden saatavuudesta ja sopivuudesta

8 Mitä yhteisölliseltä asumiselta odotettiin ja täyttyivätkö odotukset? Loppukiri-asumisyhteisön asukkaat asuneet v.2006 lähtien talossa miten he kuvaavat asumisen kokemusta? (alustavia vaikutelmia Jyväskylän seurantahaastattelut elokuu 2015) Arki yhteisöllisessä talossa oli tarjonnut: Mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen ja elää omannäköistä elämää Seuraa ja turvallisuuden tunnetta yksinäisyyden lievittyminen Yhdessä tekemistä, vanhojen harrastusten oheen uusia aktiviteetteja ja uusia ystäviä Vastavuoroista käytännön apua ja tukea Merkityksellistä tekemistä (Loppukirissä työvuorot, muiden auttaminen) tarpeellisuuden tunne Palveluiden järjestäminen yhdessä aluillaan (Jyväskylän aineisto: hieronta-, kampaamo-, ateriatilaus 1krt/vko, siivous- vaateostokset-palvelua)

9 Ongelmia paratiisissa? - haasteita ja kehittämistarpeita jatkossa Yhteisöjen sisällä Miten taata päätöksenteon avoimuus ja se, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, eikä tapahdu klikkiytymistä? On kehitettävä toimivia ristiriitojen ratkaisukeinoja Yksilön tarpeet ja toiveet vs. muiden asukkaiden tarpeet ja toiveet? Joku kokee yhteisön mahdollistavana, toinen yksilönvapautta rajoittavana (Jyväskylässä asukkaille toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuus tärkeää) Yhteisön kehitys on prosessi Miten yhteisö muuttuu asukkaiden elämäntilanteiden muuttuessa (terveysongelmat, leskeytyminen) ja asukkaiden vaihtuessa? Sujuuko asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus ja vastuunotto toiminnasta pitkällä aikavälillä?

10 Haasteita jatkuu Yhteisölliset asumismuodot yhteiskunnassa? Ruohonjuuritason aktiivisten kansalaisten toiminta haastaa jaon kuntalaisiin/palvelujen käyttäjiin ja ammattilaisiin/viranomaisiin Ovatko ammattilaiset (viranomaiset, rahoittajat, palvelujen tuottajat) valmiita tasa-arvoiseen dialogiin ja kanssasuunnitteluun aktiivisten kansalaisten kanssa? Kenelle yhteisöllinen asuminen saatavilla? Taloudelliset, alueelliset tekijät ym. Keskinäisen avun ja tuen sekä julkisten palvelujen suhde? Millaista apua voidaan odottaa kanssa-asujilta ja täydentääkö yhteisöstä saatu tuki julkisia palveluja?

11 Yhteenvetoa Vanhatkin ihmiset ovat muuttovalinnoissaan heterogeeninen ryhmä muuttaminen voi olla vastentahtoista, mutta myös vapaaehtoinen valinta, joka mahdollistaa oman elämäntyylin ja omatoimisuuden säilyttämisen Yhteisöllinen asuminen ei yleislääke kaikkiin yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteisiin ja avuntarpeeseen - mutta tarjoaa vanhemmillekin ihmisille yhden asumisvaihtoehdon, joka voi tavallisia asumismuotoja paremmin tukea hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja osallistumista yhteisön toimintaan