Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Transkriptio

1 Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki

2 Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys- ja päihdepalveluissa Oulun kaupungissa mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman (2009) mukaisesti: Monipuoliset ja riittävät avopalvelut Matalan kynnyksen/yhden oven periaate Yhteistyön parantaminen mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

3 THL Nordling & Hätönen 3/2012 Oulun mt-palveluiden sisällön arviointi ja kehittämisalueet Vaikeus palveluiden saannissa. Lievempiin häiriöihin ei ole riittävästi tarjolla varhaisen vaiheen tukea peruspalveluissa. Perustason psykiatrista osaamista tulee lisätä ja sitä tulee tukea erityispalveluista mm. konsultaatioilla. Pitkäaikaispotilaiden hoitosuunnitelmien seurannassa ja päivityksessä on puutteita. Somaattista sairautta sairastavien psyykkisen tuen tarpeiden selvittelyyn ei ole systemaattisia käytäntöjä. Palveluiden tarpeenmukaisen saannin varmistamiseksi perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen yhteistyörakenteita on tarpeen kehittää. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyönvastuutahoa ei selkeästi ole määritelty. Henkilöstön osaaminen ikääntyvien MT- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja varhaisen vaiheen tukimuotojen toteuttamiseen tarvitsisi vahvistusta niin koulutuksen kuin myös konsultaation avulla. Eri toimijoiden työnjakoa tulee selkeyttää. Yhtenä keinona on rakentaa selkeä hoidon porrastuksen järjestelmä, jossa eri toimijoiden roolit on määritelty. Harvinaisten tai erityistä osaamista edellyttävien häiriöiden tutkimusta ja hoitoa. Nämä on selkeästi tarpeellista keskittää. Hoidon alkuvaiheen tutkimukset eivät aina toteudu riittävän monipuolisesti. Päivystyspotilailta puuttuvat lähes kokonaan matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella toimivat palvelut. Vaarana on, että asukkaat kroonistuvat asumisyksikköihinsä. Psykiatriset osastohoitojaksot pitkittyvät, koska jatkohoitopaikkaa ei järjesty kuntoutuskotipaikkojen, toiminnallisten palvelujen ja avohoidon resurssien riittämättömyyden vuoksi

4 Kokko & Nuutinen 2012 Oulu Pohjoinen alueen terveydenhuollon rakenteiden selvitys Vuodeosastotoiminta OYS:n psykiatrian klinikan tehtäväksi portaaton yhteistyö kuntien kanssa. Sairaansijoja vähennetään Avohoitoa vahvistetaan Uudessa Oulussa, pirstaleista rakennetta yhtenäistetään ja sisäistä tiedonkulkua parannetaan Perustason moniammatillista osaamista parannetaan, varhaista tunnistamista, matalan kynnyksen toimintamalli käyttöön

5 * Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä Ketä nämä 10 % eniten palveluita Kalleimman 10% väestön kokonaiskustannusten jakautuminen** käyttävät ovat?* 2% 17% 11% 9% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 38 % kustannuksista 6% 12% 5% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 38% Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat *** 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat

6 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Vain 10% väestöstä kerryttää 81% kustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% Suurin osa tarvitsee kontaktin / käynnin / palvelun silloin tällöin 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% Osa väestöstä tarvitsee intensiivisen palvelumallin - palvelukoordinaatio -hoito- ja palvelusuunnitelma -vastuutyöntekijä, asiakasvastaava, omahoitaja -tiedonkulku toimijoiden välillä 0% Osuus asukkaista

7 OMTP rakennemuutoksessa avopalveluiden vahvistaminen ja monipuolistaminen Tuiran mielenterveyskeskuksen avaaminen erilaiset ryhmät, liikkuva työ, injektiopkl osasto 2 (avo-osasto) 24 sairaansijaa lakkauttaminen osastot 3 ja 4 (31 sairaansijaa) siirtyminen PPSHP:n toiminnaksi alkaen OYS:ssa aikuispsykiatrian osastojen profilointi (akuutti-, mieliala-, psykoosiosastot) Yrttipellontien keskus päivystysten yhdistäminen, OSYP-yhteistyö Tuiran kuntoutuskodin lakkaaminen ja Koskivirta-asumisyksikön perustaminen asumisen ohjauspalveluiden vahvistaminen...

8 Välitilinpäätös 1-6/2014 Hoitopäivät Muutos (OMTP os 3 ja 4) 8958 (OYS os 78, 81, 82, 84, 87, 88) -100 hoitopäivää, (-1,1% ) 3271 (OYS os 78,84,87,88) Hoitojaksot 414 ( 211 OMTP os 3 ja 4) 362 (OYS os 78, 81, 82, 84, 87, 88) -52 hoitojaksoa (-12,5%) 203 (OYS os 78,84,87,88) Asiakkaiden määrä Käytetyt sairaansijat (laskennall.) 452 ( 265 OMTP os 3 ja 4) 348 (OYS os 78, 81, 82, 84, 87, 88) -104 asiakasta (-23%) 187 (OYS os 78,84,87,88) (OMTP os 3 ja 4) 49 (OYS os 78, 81, 82, 84, 87, 88) -1 sairaansija (-2%) 17 (OYS os 78,84,87,88) Avohoitokäynnit 3910 (OYS psyk. pkl ja osastojen avohoito) 3513 (OYS psyk. pkl ja osastojen avohoito) -10,2% -397 avohoitokäyntiä (-10,2%)

9 TAe2015 Hyve-ltk Terveyspalveluissa... hyvä vaikuttavuus ja oikea-aikainen saatavuus eri asiakasryhmille sekä toisaalta tiivis osallistuminen paljon palveluita tarvitsevien hoito- ja palveluketjujen hallintaan Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetaan saatavuutta parantava ja hoitotakuukriteereitä mataloittava toimintamallimuutos. Toiminta yhteen sovitetaan sosiaalipalveluiden kanssa ja ammattiryhmien välinen työnjako optimoiden. Tavoitteena on nopean arvion ja tehokkaan alkuvaiheen hoidon avulla hillitä raskaimpien palveluiden tarvetta. Palveluita tarjotaan yhä enemmän hyvinvointikeskuksissa ja/tai myös pisteissä. Tuiran mielenterveyskeskuksen tiloista ja muista erillisistä vuokratiloista luovutaan.

10 1. Tavoitteena ehjä ja toimintavarma (kaksiportainen) palvelukokonaisuus 2. Tavoitteena kokonaisvaikuttavuus ja kustannustehokkuus Kaikille yhteiset / keskitetyt erityispalvelut Tiivis yhteistyö shp:n / OYS:n kanssa OYS Hyvinvointikeskuspalvelut OMTP + esim. psyk sh:t TK-lääkärit ja hoitajat Ehjä palvelukokonaisuus Matalampi kynnys ilman tiukkoja portaita ja kriteereitä Vihreät ja keltaiset palvelut, tarjotaan enenevästi hyvinvointikeskuksissa

11 Hanketyön painopistealueet mielenterveys- ja päihdepalveluissa Kehittämistyö nivouttu osaksi mielenterveyspalveluiden rakennemuutosta. uuden Oulun muodostumiseen liittyvä palvelujen harmonisointia. Kehittämistyö on viety lähelle mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasrajapintaa ja arjen toimintaa. Kehittämistyö tehty kehittämispäivien ja niiden välissä työskennelleiden työryhmien kautta ja niissä on ollut mukana: työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia sekä kokemusasiantuntijoita.

12 Avohuollon vahventaminen Potilaan hoito Millaista hyvä avohoito on Oulussa? Hoitoprosessin arviointi Kehittämiskohteiden nostaminen ja työstäminen Tuiran mielenterveyskeskus Tarve ja kohdentuminen Toiminnan suunnittelu

13 Avohuollon vahventaminen Roolit, vastuut ja tehtävät Yhteistyö asumis- ja päiväpalveluiden kanssa Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa Yhteistyö ja potilaan siirto perusterveydenhuollon kanssa Yhteistyö psykiatrian klinikan kanssa Päivystystoiminta Mielenterveys- ja päihdepalveluiden, aikuissosiaalityön ja lastensuojelun yhteisen virkaaikaisen päivystystoiminnan aloittaminen

14 Kehittämispäivistä toiminnan ohjaajaksi Kehittämispäivistä tuotettu materiaali on kasattu toimintaa ohjaavaksi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintakäsikirjaksi