Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi

Transkriptio

1 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO

2 Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari, Vääksy 1975, järj. museoasiain neuvottelukunta Aineellinen kulttuuri Suomessa 1900-luvulla, Lammi 1980, järj. Ethnos ry Museopoliittinen ohjelma, Museovirasto 1981 Museoiden dokumentointia ja tutkimusta käsittelevä seminaari, Vaasa ja Uumaja 1982, järj. Museoliitto Museoiden dokumentointi -ja tutkimusryhmän muistio, Museovirasto 1987 Museo 2000-toimikunnan mietintö Museoviraston teollisesti tuotetun aineiston tallennus hanke ja sen yhteydessä tuotettu kokoelmarekisteri 2

3 Tallennusvastuu Päävastuu aineellisen kulttuuriperinnön tallentamisesta museolaitoksella Mutta kuinka laajasti ja kattavasti? Lähimenneisyyden osalta myös tuotteita valmistava teollisuus, maahantuojat ym. yritykset voivat osallistua tallennustyöhön Ruotsalaistyyliseen SAMDOK-systeemiin ei meillä ole katsottu olevan tarvetta Yritys siihen suuntaan tehtiin Museoviraston johdolla 1980-luvulla, työ aloitetaan uudestaan v. 2008? 3

4 Ruotsin Samdok de svenska kulturhistoriska museernas sammanslutning för samtidsinriktad insamling, dokumentation och forskning, perustettu 1977 Samdokin muodostaminen perustui sille ajatukselle, että museoiden tulee yhdessä harjoittaa laaja-alaista ja laadukasta nykyajan tallennusta voidakseen sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa välittää syvällistä tietoa yhteiskunnasta Nykyään Samdokiin kuuluu runsaat 80 museota Samdok jakautuu kahdeksaan työryhmään eli pooliin. Tätä poolijakoa on Samdokin olemassaolon aikana muutettu ja paranneltu pariin otteeseen Fritid Hemliv Lokala och regionala rum Naturbruk Samhälle och politik Samiskt liv Tillverkning och tjänster Kulturmötesgruppen 4

5 Poolijako Poolijaon ajatus on, että seitsemän niistä edustaa ihmisen toimintakenttiä, niitä paikkoja ja asiayhteyksiä joissa voi empiirisesti kohdata ja tutkia nykypäivän ihmisiä Viimeinen ryhmä, kulttuurien kohtaaminen, pyrkii puolestaan vaikuttamaan siihen, että kulttuurien kohtaamisen näkökulma integroidaan kaikkien muiden työryhmien työhön Kukin jäsenmuseo kuuluu yhteen tai muutamaan pooliin ja keskittää dokumentointi- ja tutkimustyönsä siihen kuuluviin aiheisiin Museot tekevät poolien sisällä aktiivista yhteistyötä keskenään, organisoivat yhteisiä dokumentointi- ja tutkimushankkeita ja osallistuvat säännöllisesti pooliensa kokouksiin 5

6 Samdokin toiminta Ruotsin museoilla dokumentointihankkeet ovat keskeistä toimintaa ja aktiivinen kokoelmien kartutus kanavoituu aina niiden kautta. Tutkimus, yhteistoiminta yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä tulosten julkaiseminen näyttelyiden ohella myös julkaisujen muodossa on yleisempää kuin Suomessa. Samdok-sihteeristö (Samdoksekretariatet) on sijoitettu Tukholmaan Nordiska museetin antikvaariselle osastolle. Se vastaa hallinnosta, käytännön toiminnasta ja kehittämisestä, koordinoi poolien kokouksia, järjestää koulutusta sekä julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä Samtid & museer. Sihteeristössä on nykyään yksi kokopäiväinen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Samdok-neuvosto (samdokrådet) vastaa toiminnan suuntaamisen ja tavoitteiden asettelun yleisistä suuntaviivoista. Sen puheenjohtajana toimii Nordiska museetin johtaja ja jäseninä ovat Nordiska museetin, lääninmuseoiden, kunnallisten museoiden ja keskusmuseoiden (=erikoismuseoiden) edustajat. Tutkimusneuvosto (forskningsrådet) toimii Samdok-työn neuvonantajana ja kehittäjänä ja vaikuttaa museoiden nykyajan tallenuksen ja tutkimuksen sisältöön ja aihepiireihin tuomalla ajankohtaisia tutkimusnäkökulmia sekä pyrkii lisäämään museoiden ja yliopistojen yhteistyötä. Neuvostoon kuuluu Nordiska museetin ja Samdok-sihteeristön edustuksen lisäksi museokentän ulkopuolisia edustajia, lähinnä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. 6

7 Yleisiä linjauksia SKM:ssa Pyritään suunnitelmalliseen (pro-aktiivinen) kartuttamiseen passiivinen (reaktiivisen) sijasta Pyritään kontekstiin sidottuun kartuttamiseen irrallisten esihankintojen sijaan Lähtökohtana merkityksellisiksi määritellyt ilmiöt - keinona kokonaisvaltainen dokumentointi Suunnitelmalliseen kartuttamiseen kuuluu myös omien ns. vanhojen kokoelmien täydentäminen Suunnitelmallinen keruu vaatii hankintamäärärahoja Jatkuva yhteistyö muiden museoiden kanssa siitä mihin museoon tarjottavat lahjoitukset parhaiten sopivat 7

8 Yleisiä linjauksia Museot ovat määritelleet keruunsa kohteet omien alueellisten ja temaattisten rajaustensa perusteella Museoiden tulisi pystyä tunnistamaan toimintansa kannalta keskeiset aineistot Tallennetaanko ilmiöitä vai esineitä? Vai molempia? Koti, työelämä, vapaa-aika, osa-,ala- vaihtoehto- ja vähemmistökulttuurit: pitääkö museon kokoelman heijastaa ympärillä olevaa yhteiskuntaa mahdollisimman objektiivisesti? Museoiden välinen työnjako keruutoiminnassa entistä tärkeämpää museoiden resurssien vähentyessä? 8

9 Yleisiä linjauksia Paikallismuseo tallentaa omalla paikkakunnalla valmistettuja tuotteita sekä näytteitä siellä myynnissä ja käytössä olleista muualla valmistetuista kotimaisista ja tuontitavaroista Maakuntamuseolla maantieteellinen alue on laajempi, joten sen on tallennettava valikoidummin omalta alueeltaan em. aineistoa Valtakunnallinen erikoismuseo tallentaa oman erikoisalansa aineistoa maanlaajuisesti yhteistyössä muiden saman alan museoiden kanssa Muut erikoismuseot ja esim. yritysmuseot tallentavat oman, usein hyvin tarkkaan rajatun erikoisalansa puitteissa 9

10 Yleisiä linjauksia Eri alojen keräilijät ja harrastuspohjalta toimivat yhden miehen museot ovat joskus hyviä yhteistyökumppaneita Kaikkea ei voi ottaa talteen, ei edes kaikkea kotimaassa valmistettua Päällekkäiseltä ei keruulta ei voida koskaan kokonaan välttyä, eikä ehkä ole tarpeenkaan Tietty peruskokoelma keskeisiä kulutustavaroita on lähes pakko kerätä joka museoon esim. jotain epookkia kuvaaviin interiööreihin tai muihin näyttelyihin 10

11 Tallennusvastuiden määrittely Koskee ammatillista museokenttää Tavoitteena voisi olla mm. rajapintojen ja mustien aukkojen selvittäminen: Mitä olennaista jää dokumentoimatta ja tallentamatta? Millaiset resurssit ovat käytössä? Mitä suunnitelmia ja käytäntöjä jo on esim. maakuntamuseoilla sekä valtakunnallisilla erikoismuseoilla? Ovatko valtakunnalliset yhteisprojektit joidenkin ilmiöiden dokumentoinnissa ja tallentamisessa mahdollisia? Museoiden välisen kokoelmanhallinnan ja museoiden kokoelmien digitoinnin kehittyessä yhteistyötä ja koordinointia keruutoiminnassa on helpompi harjoittaa Museoiden välisen tiedon tiedonkulun parantaminen keskeistä Yhtenä esikuvana tallennusvastuille voisi olla Museoviraston 1987 julkaisemassa muistiossa oleva työnjako 11

12 Museoiden dokumentointi- ja tutkimustyöryhmän muistio 1987 Tehtiin Museoviraston virkamiestyönä Toimeksiantona tehdä ehdotus museoiden dokumentointitutkimustoiminnasta sekä suositus työnjaosta Pohjana museoille lähetetyt kyselyt 56 kappaletta eli kaikki silloiset ammattimuseot Vain kaksi ei vastannut Asiantuntijoita maakunta- ja erikoismuseoista sekä yliopistoista ja Museoliitosta kuultiin Ehdotuksia ja suosituksia noudatettiin vaihtelevasti, joidenkin maakuntamuseoiden alueilla vielä 1990-luvulla Länsi-Uudellamaalla aloitettu maakunnallisen kokoelmapoliittisen ohjelman teko v.2007 Aihealuejaottelussa seitsemän eri poolia 12

13 Aihealuejaottelu Kulttuuriympäristö Asuminen ja pukeutuminen Tuotanto Kauppa, liikenne, palvelut Julkinen elämä Vapaa-aika Yhteisöllinen kulttuuri 13

14 Museo 2000 Kokoelmatyössä tarvitaan nykyistä selkeämpi ja täsmällisempi valtakunnallinen työnjako, jossa otetaan huomioon kaikki museoryhmät Tallennusvastuun jako parantaa museoiden mahdollisuuksia hallita kokoelmia ja järkeistää kokoelmatoimintoja, kehittää näyttely- ja muuta kokoelmayhteistyötä sekä luoda kokoelmiin perustuvia palveluja Museoiden välisen tallennusvastuun toteutuminen edellyttää koko museolaitosta koskevan toimintastrategian suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä sekä tarvittavan koulutuksen järjestämistä Kehityksen koordinoinnista vastaa Museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskus. 14

15 Käytännön toimenpiteet? Kansallismuseo voisi tehdä kyselyn museoille nykyisistä ja entisistä painopistealueista Museoiden yhteinen työryhmä työstäisi mm. vastausten pohjalta ehdotuksia ja suosituksia Voisiko Suomessa olla SAMDOKin tyyppistä yhteistyötä nykyajan tallennuksessa? 15