Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto

2 Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet ja niiden toteutumisen tukeminen II. III. Tasavertainen vanhemmuus ja sen tukemisen mahdollisuuksia Isät t ja äidit erilaisina ja samanlaisina

3 Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet ja niiden toteutumisen tukeminen

4 Jokaisella vanhemmalla tulisi olla oikeus Tuntea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi perheenjäseneksi (toisen vanhemman, lapsen, suvun ja perhetyön n ammattilaisten taholta) Missä perhetilanteissa tämät on vaikeaa? Miten vanhemman arvottomuuden kokemuksia voitaisiin ehkäist istä? Kokea aitoa, spontaania iloa lapsen kanssa arjessa ja juhlassa. Missä olosuhteissa vanhempi menettää lasten tuottamaa iloa? Miten kaikille vanhemmille voitaisiin lisätä näitä hyviä hetkiä lastensa kanssa?

5 Jokaisella vanhemmalla tulisi olla oikeus Liittää vanhemmuutensa saumattomasti ja salaamattomasti jokapäiv iväiseen iseen elämää äänsä niin työn kuin vapaa ajankin ajankin riennoissa. Missä tilanteissa vanhemmuus ja muu elämä syövät taitai häpeävät toisiaantoisiaan kilpailevat tai torjuvat toisiaan? Mitkä asiat etää äännyttävät t aikuista vanhemmuudestaan? Nauttia rajatta ja ilman syyllisyyttä lastensa päivittäisestä seurasta: heidän n maailmastaan, mielenkiinnon kohteistaan ja ystävist vistään. Mitkä seikat estävät t päivittp ivittäisen isen vanhemmuuden? Miten peruspalvelut voisivat auttaa?

6 Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu Pitää itsestää ään n huolta fyysisesti ja psyykkisesti Velvollisuus terveellisiin elämäntapoihin lasten turvallisuuden ja tulevaisuuden vuoksi Miten isiä ja äitejä tässä tuetaan ja voitaisiin tukea? Hankkia itselleen koulutusta, ammatti ja työtä Velvollisuus osallistua perheen toimeentuloon siten, että omat ammatilliset tavoitteet ja perheen tarpeet ovat sopusoinnussa Mikä on yhteiskunnan rooli ja vastuu tässt ssä? Päivittäinen inen hoiva ja vuorovaikutus lapsen kanssa Velvollisuus olla läsnl snä fyysisesti ja psyykkisesti lapsen arjessa ja elämäss ssä Mikä on työel elämän n rooli ja vastuu tässt ssä?

7 Vanhemman velvollisuuksiin kuuluu Lapsen kasvatus ja sosialisaatio Velvollisuus olla mukana lasta koskevassa päätöksenteossa, neuvotteluissa ja rajojen asettamisessa sekä olla itse esimerkkinä Osallistua kodin ja kasvuympärist ristön n hoitoon ja ylläpitoon Velvollisuus olla jakamassa kotitöit itä ja pitämäss ssä huolta lapsen turvallisesta ympärist ristöstä Ylläpit pitää suhteita lasten muihin kasvattajiin Velvollisuus olla johdonmukainen toisen vanhemman, päiväkodin, koulun ja mm. isovanhempien kanssa Sijoittaa ja sitoutua vanhemmuuteen Velvollisuus kartuttaa vanhemmuuteen liittyviä tietoja ja taitoja, tinkiä omista menoista ja tarkistaa aika ajoin omaa arvomaailmaansa

8 Myönteinen aktiivisuus Sitoutumisen käsitek Vastavuoroisen suhteen luominen lapseen vauvasta lähtien Kahdenkeskistä aikaa ja tekemistä lapsen kanssa Herkkyys lapsen tarpeille ja lämmin l reagointi Ymmärt rtää lapsen mieltä,, ajatuksia, tunteita ja tarpeita: Miltä asia näyttn yttää lapsen kannalta? Ymmärt rtää lapsen tapaa ilmaista itseää ään: Mitä lapsi yrittää milloinkin kertoa. Missä on lapsen viesti? Vastaa lapsen huutoon rakentavasti ja lämpiml mpimästi Perää äänkatsominen: tarkkailu ja kontrolli Tietää missä milloinkin mennää ään,, tuntee lapsensa liikkeet ja mielenliikkeet oikeasti Turvana ja tukena taustalla Lapsi on aina mielessä

9 Tasavertainen vanhemmuus ja sen tukemisen mahdollisuuksia

10 Mitä ovat vanhemmuuden yhdenvertaiset peruspalvelut? Suomen perustuslain mukaan Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen llinen kasvu. Esimerkiksi Peruspalvelut 2000 työryhmä piti peruspalveluja sellaisina hyvinvointipalveluina, jotka perustuslain mukaan on oltava kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla.

11 Keiden välinen v yhdenvertaisuus? Yhdenvertainen vanhemmuus eri kansalaisryhmien välillv lillä esim. etnisten, koulutuksellisten ja tuloryhmien välillv lillä Yhdenvertainen vanhemmuus eri perhetyypeissä lähi ja etävanhempien, ydin ja uusperheiden vanhempien sekä kaksin ja yksinhuoltajien välillv lillä Sukupuolten välinen v yhdenvertaisuus vanhemmuudessa miesten ja naisten (isien ja äitien) välillv lillä Erilaisten isien välinen yhdenvertaisuus geneettisten, biologisten, juridisten ja sosiaalisten isien välillv lillä Ovatko ongelmat samoja erilaisten äitien välillv lillä?

12 Milloin ja mitä palveluja vanhemmuudessa tarvitaan? Vanhemmaksi tulemisen valinnat Lisää ääntymisneuvonta (?), adoptioneuvonta Odotus, synnytys ja lapsen ensimmäiset iset elinvuodet Äitiys ja lastenneuvolapalvelut > mm. perhevalmennus, vertaistoiminta Terveyspalvelut Sosiaalityön n ja lastensuojelun palvelut Päiväkoti ikäisen isen lapsen vanhempana Perhetyön n eri muodot > mm. avoin päivp iväkoti Koulu ja murkkuikäisen isen lapsen vanhempana mm. vanhempainryhmät, vertaistoiminta Aikuistuvan nuoren vanhempana

13 Palvelujen sukupuolineutraalius vai sensitiivisyys? Sukupuolineutraalius Ajatellaan, että me kaikki voimme olla kaikille kuin ihminen ihmiselle ( unisex unisex ajattelua) Ajatellaan, että mies ja naistyöntekij ntekijällä ei ole eroa Asiakkaiden kohtelu samalla kaavalla sukupuolesta välittv littämättä nähdään oikeudenmukaisuutena ja johdonmukaisuutena Onko tämät realistista ja mahdollista pitäisik isikö olla?

14 Sukupuolisensitiivisyys Työntekij ntekijä pyrkii virittymää ään n asiakkaan (sosiaalisen) sukupuolen aaltopituudelle, ymmärt rtämään n hänen h sukupuolensa hänelleh tuottamaa taustaa, etuineen ja rajoituksineen Asiakkaan kielen, mielen ja toiminnan tulkitsemista hänen h sukupuolitapaisuutensa kautta Työntekij ntekijä pyrkii hyödynt dyntämään n omaa sukupuolitaustaansa, mutta onnistuuko se?

15 Isät t ja äidit erilaisina ja samanlaisina

16 Isyyden alku tasavertaiseksi äitiyden kanssa ja eri miesten kesken Kaikkiaan huomio kiinnitettävä sosiaalisen ja psykologisen isyyden alkamiselle isyyden määrittelyssä ja normittamisessa. Raskauden alkaminen institutionaaliseksi ja sitouttavaksi myös s miehelle (neuvolakäynnit, tarkastukset, sopimukset isyydestä?). Joissakin tilanteissa miehelle mahdollisuus kieltäyty ytyä odotettavissa olevasta juridisesta isyydestä (aborttioikeuden vastine?) Lapsen myöhemp hempää halua tutustua biologiseen (geneettiseen) isää äänsä kunnioitettava. Samaan lapseen erityyppisessä isäsuhteessa suhteessa olevien miesten yhteistyötä tuettava

17 Perhevapaiden nykyinen jako Äitiyslomaa seuraava vanhempainvapaa: Äitejä vanhempainvapaalla vuosittain n ja isiä n = 8% Lasten kotihoito on yhä vahvasti naisten hallussa: Noin :sta kotihoidon tuen saajasta miehiä on noin 5400 = 4,7% Tutkimusta ei ole siitä,, moniko isä käyttää vuorotteluvapaata lasten hoitoon. Suurin osa vuorottelukorvauksen saajista on naisia ja yli 45 vuotiaita.

18 Yhdenvertaisuuspaineita isyyttä kohtaan Vanhempainvapaan jonkin tyyppinen osittaminen isän n ja äidin kesken on vain ajan kysymys yhä useampi isä jää kotiin joksikin aikaa lapsen ensimmäisen isen elinvuoden aikana hoitamaan vauvaa yksinvastuullisesti isän n asiointi lapsen kanssa esim. neuvolassa normalisoituu Asennetasolla isyyteen sitoutumisen vapaaehtoisuus, optionaalisuus,, poistuu vähitellen isält ltä odotetaan samaa sitoutumista kuin äidiltäkin jo odotusajasta lähtienl isän n osaamiseen kohdistetaan normatiivisia ja moraalisia odotuksia (isän tumpelous ei ei ole enää leikin asia)

19 Asennemuutosta ammattilaisille... Portinvartijateoria rapautuu naiset ja äidit eivät t suunnittele isän n sitouttamista, vaan miehet itse ja yhdessä puolison ja ammattilaisten kanssa neuvotellen holhoamisesta muunlaiseen muunlaiseen tukemiseen Sukupuoliasetelma himmenee sosiaali ja terveyspalveluissa, koska saamme valistuneemmat ja tiedostavammat miesasiakkaat asiakastilanteissa tukeminen asennetasolta asiatasolle Isien houkuttelusta vastuuttamiseen ja velvoittamiseen isälle ikiomaa hoivatonttia vauvan ja lapsen kanssa tuetaan miehen autonomista isyyttä

20 Isäty työn yhdenvertaistavia käytänteitä Perusteellinen lääl ääkärintarkastus tulevalle isälle yleinen terveystilanne, tupakka, alkoholi ja rasvat työss ssä ja perheessä jaksaminen, ilon ja huolen aiheet harrastusten terveellisyys Neuvolassa kahdenkeskinen terveydenhoitajan tapaaminen tulevaan isyyteen liittyvät t tunnot ja tunteet ajatukset tulevasta: miten aikoo elämäns nsä järjestää työn, perhevapaiden ja lastenhoidon opiskelun suhteen Isä lapsi käynnit neuvolassa sovitaan etukäteen teen käynti/kk ynti/käynnit, ynnit, jotka isä hoitaa Isyyskortti,, johon kirjataan miehen osalta lääl ääkäri ja neuvolakäynnit mitä asioita sovitaan seurattavaksi mitä suunnitelmia tulevaa varten