SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

Transkriptio

1 SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

2 KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä on organisoitu materialisoituvat asumisen instituutioissa, politiikoissa ja sitä koskevissa diskursseissa 1990-luvun alusta lähtien suomalainen regiimi on ollut murroksessa markkinoitten entistä korostuneempi rooli Tarkoituksena on tutkia regiimin muutosta viimeisen 20 vuoden aikana, sen tulevia haasteita ja mahdollisia kehityssuuntia Vaikka muutokset ovatkin suuressa määrin seurausta kaikkia länsimaita koskevista haasteista ja paineista, ei kysymys ole kuitenkaan deterministisestä prosessista Erityinen paino pannaan asumisregiimiä koskevan poliittisen päätöksenteon analyysiin Suomen kehitystä verrataan Ruotsin ja Iso-Britannian kehitykseen Tarkastellaan (1) redistributiivista asuntopolitiikkaa ja (2) maapolitiikkaa Kolme osahanketta

3 ASUNTOPOLITIIKKA: KOHTI SUPISTUMISVAIHETTA (PROFESSORI HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO) Kehitystä kohti vähenevää julkisen vallan roolia asumisessa tarkastellaan kahden tapaustutkimuksen avulla (a) Vuokramarkkinoitten säätelyn purkaminen ja sen seuraukset (tohtorikoulutettava): 1. Miten vuokramarkkinoitten deregulaatio tapahtui? 2. Mitä seurauksia deregulaatiolla oli? 3. Mikä on vapaarahoitteisen vuokra-asumisen tuleva rooli? (b) Sosiaalisen vuokra-asumisen tuleva rooli (tutkijana Tuula Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto): 1. Mitkä olivat sosiaalisen vuokra-asumisen alkuperäiset tavoitteet ja onko ne saavutettu? 2. Miten nykyistä heikkenevään sosiaalisen asumisen sektoriin johtavaa politiikkaa oikeutetaan 3. Missä määrin sosiaalinen asuminen kykenee vastaamaan asukkaiden asumistarpeisiin ja toiveisiin 21. vuosisadan alussa?

4 MAAPOLITIIKKA JA OMISTUSOIKEUDET (PROFESSORI ANNE HAILA, HELSINGIN YLIOPISTO) Kaksi merkittävää muutosta (1) muutokset julkisen vallan omistaman maan omistus- ja hallintasuhteissa ja (2) muutokset suunnittelun ja maankäytön sääntelyssä (a) Valtion maanomistuksen muuttuminen (tutkija Jussi Laukkanen) Tutkimuskysymykset: 1. Miten ja mistä syistä valtion maanomistuksen rakennemuutos tapahtui ja mitä muutoksesta seurasi maankäytölle? 2. Miten valtion maan hinnoittelu muuttui? 3. Miten kunnat ovat reagoineet muutokseen ja millaisia konflikteja se aiheutti? 4. Miten on käynyt kuntien kaavoitusmonopolin? 5. Miten kuntien ja valtion rooli on muuttunut asunto- ja maapolitiikassa? (b) Kaavoituksen ja maankäytön sääntelyn muutokset kaupunkien kaavoituspolitiikassa Tutkimuskysymykset koskevat uuden lainsäädännön sallimien suunnittelusopimusten vaikutusta maankäyttöön ja hintaan kaupungeissa, maankäytön valtasuhteita, rakennuttajien roolia yms. Tarkasteltavat tapaukset ovat pääkaupunkiseudulta

5 RUOTSIN ASUMISREGIIMI: AJANKOHTAISET HAASTEET (PROFESSORI CHRISTER BENGS, AALTO-YLIOPISTO) Ruotsin malli on toisaalta tuttu, toisaalta tuntematon ja vähän kriittisesti analysoitu Erityispiirteitä: markkinamekanismin vähäinen merkitys, tietoisen asuntopolitiikan poikkeuksellisen vahva ohjaava rooli, verrattain alhainen omistusasumisen osuus Paineita markkinoitten roolin lisäämiseen ja monia ongelmia (erit. keinottelu, harmaat markkinat) Tutkimustehtäviä: a. Suomen ja Ruotsin regiimien rakenteellisten ja lainsäädännöllisten peruspiirteitten vertailu b. Suomen ja Ruotsin asuntokannan rakenteen vertailu c. Ruotsin asuntopolitiikan tavoitteitten analyysi d. Asumisregiimin vaikutus tulojen ja varallisuuden jakautumiseen e. Ruotsin korporatistisen ja Suomen enemmän markkinavetoisen politiikan vertailu