Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Transkriptio

1 Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Kyselytutkimus Helmikuu

2 Yhteenveto Markkinariskipreemio-odotusten keskiarvo on tutkimuksemme mukaan 5,7 prosenttia (2015: 5,8 %). Kyselytutkimuksen perusteella markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla on pysynyt käytännössä ennallaan. Markkinariskipreemio-odotusten mediaani on laskenut hieman ollen 5,1 prosenttia (2015: 5,5 %). Markkinariskipreemioodotukset ovat lähes samat kuin vuoden 2015 tutkimuksessamme. PwC on tehnyt kyselytutkimuksia markkinariskipreemiosta Suomen osakemarkkinoilla vuodesta 1999 lähtien. Edellinen kyselytutkimus tehtiin vuonna Selvitys toteutetaan lähettämällä keskeisimmille pankkiiriliikkeille, varainhoitoyhtiöille, pääomasijoitusyhtiöille, yliopistoille, vakuutusyhtiöille sekä asiantuntijayrityksille ja -instituutioille kyselylomake, jossa tiedustellaan seuraavia asioita: 1. Arvio markkinariskipreemiosta Suomen osakemarkkinoilla 2. Arvio markkinariskipreemiossa tapahtuneista muutoksista viimeisen kahden vuoden aikana 3. Lähde, jota vastaaja käyttää riskittömänä korkona 4. Arvio, kuinka kauan IPO-ikkuna on vielä auki Suomen osakemarkkinoilla. Puolet (50 %) vastaajista arvioi markkinariskipreemion laskeneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajista 39 prosenttia mielsi markkinariskipreemion pysyneen muuttumattomana kahden viimeisen vuoden aikana ja 11 prosenttia vastaajista totesi markkinariskipreemion nousseen. Riskittömän koron yleisin lähde on Suomen valtion liikkeeseen laskemat pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainat, joita käyttää yli puolet (56 %) vastaajista. Vastaajista 67 prosenttia uskoo, että ns. IPO-ikkuna (suotuisat listautumisolosuhteet), pysyy auki Suomen osakemarkkinalla yhdestä kolmeen vuotta. Selkeä vähemmistö oli sitä mieltä, että suotuisat listautumisolosuhteet olisivat ohi jo noin vuoden tai lyhyemmän ajan kuluttua. Tämänkertaisen selvityksen kyselylomakkeet lähetettiin marraskuussa Kysely toteutettiin englanniksi vertailtavuuden helpottamiseksi ulkomaalaisten tutkimusten kanssa. Kyselyyn saatiin yhteensä 24 vastausta, joista osassa ei vastattu kaikkiin kysymyksiin. PwC 2

3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimusmetodologia Osakemarkkinoiden riskipreemiotasoa voidaan tutkia joko ex post tai ex ante. Mitattaessa markkinariskipreemiota ex post osakemarkkinoiden pitkäaikaista toteutunutta tuottoa verrataan riskittömän sijoituskohteen toteutuneeseen tuottoon. Ex ante -markkinariskipreemiotutkimukset puolestaan mittaavat markkinaosapuolten odotuksia osakemarkkinoiden tuotosta yli riskittömän koron. PwC tekee tämänkaltaisia ex ante -tutkimuksia useissa eri maissa. Tutkimukset suoritetaan lähettämällä kyselylomake osakemarkkinoiden keskeisille toimijoille kyseisessä maassa. Suomessa ensimmäinen kyselytutkimus tehtiin vuonna Markkinariskipreemio vaihtelee muun muassa tutkimustavasta ja ajasta riippuen. 1 Tämän takia tämän tutkimuksen tuloksia ei tule tulkita PwC:n yleisenä kantana markkinariskipreemion suuruudesta. Markkinariskipreemiotutkimuksen tulokset Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin kertomaan mikä on heidän odotuksensa markkinariskipreemiosta Suomen osakemarkkinoilla. Markkinariskipreemio-odotusten keskiarvo oli 5,7 prosenttia (2015: 5,8 %). Odotusten mediaani oli 5,1 prosenttia (2015: 5,5 %). Vastaajien markkinariskipreemio-odotuksissa ei ilmennyt erityisen suurta hajontaa: markkinariskipreemio-odotukset vaihtelivat 4,0 ja 12,0 prosentin välillä ja keskihajonta oli 1,7 prosenttia (2015: 1,8 %). Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, suurin osa vastauksista asettui 4,0 prosentin ja 6,0 prosentin välille. Markkinariskipreemio-odotukset 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Vastaajien määrä 1 Aswath Damodaranin (Stern School of Business) julkaisemat tutkimustulokset ovat yleisesti käytetty osakemarkkinariskipreemion lähde. Damodaran arvioi osakemarkkinariskipreemion ensisijaisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden näkökulmasta ja hänen tammikuussa 2017 julkaisemansa arvio osakemarkkina-riskipreemiosta oli 5,69 prosenttia. Hänen arvionsa Suomen osakemarkkinariskipreemiosta oli 6,01 prosenttia. PwC 3

4 Edelliseen, vuonna 2015 tehtyyn tutkimukseen verrattuna, markkinariskipreemioarvioiden keskiarvo pysyi käytännössä ennallaan. Samoin keskihajonta markkinariskipreemio-odotuksissa pysyi lähes ennallaan 1,7 prosentissa. Markkinariskipreemioarvioiden lisäksi vastaajilta kysyttiin, oliko heidän näkemyksensä muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kaksi vastaajaa (11 %) katsoi, että markkinariskipreemio on noussut jonkin verran viimeisimmän kahden vuoden aikana. Seitsemän vastaajaa (39 %) piti riskipreemiota muuttumattomana ja kahdeksan vastaajaa (44 %) arvioi markkinariskipreemion laskeneen jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Yksi (6 %) vastaajista katsoi, että markkinariskipreemio on laskenut selvästi. Markkinariskipreemio Keskiarvo 6,00 % 5,78 % 5,74 % Mediaani 5,50 % 5,48 % 5,10 % Keskihajonta 1,78 % 1,81 % 1,68 % Vastausten lukumäärä Riskittömänä korkona suurin osa vastaajista (61 %) kertoo käyttävänsä Suomen valtion liikkeeseen laskemia pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoja. Markkinariskipreemion kehitys (keskiarvo) 6,40% 6,00% 5,78% 5,74% 5,30% 5,03% 4,63% 5,05% PwC 4

5 Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset Suurin osa vastaajista katsoi, että suotuisat listautumisolosuhteet säilyvät Suomen markkinoilla vielä yhdestä kolmeen vuotta. Koko 2000-luvun aikana eniten listautumisia Suomen pörssissä nähtiin vuonna 2000, jolloin 20 uutta yritystä listautui pörssiin. Seuraavat vuodet olivat listautumisten näkökulmasta heikkoja vuoteen 2015 asti. Vuonna 2015 listautui 12 uutta yritystä, vuonna ja vuonna Kyselyssä pyysimme vastaajia antamaan arvionsa siitä, kuinka kauan IPO-ikkuna pysyy auki eli listautumisolosuhteet säilyvät suotuisina Suomen osakemarkkinoilla. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin 1 vuosi, 1 3 vuotta sekä yli 3 vuotta. Kaksi kolmasosaa (67 %) 15:sta vastaajasta katsoi, että suotuisat listautumisolosuhteet säilyvät Suomen markkinoilla yhdestä kolmeen vuotta. 20 prosenttia vastaajista arvioi, että IPO-ikkuna on auki vielä yhden vuoden. Ainoastaan yksi vastaaja arvioi, että IPO-ikkuna säilyisi auki yli kolme vuotta. Vastauksista päätellen useimmat vastaajat arvioivat, että Suomen osakemarkkinat houkuttelevat uusia listautumisia. PwC 5

6 Aikaisemmat tutkimustulokset Vertailimme tutkimuksen tuloksia myös Suomen ja Ruotsin PwC:n aikaisempiin tutkimuksiin. Suomessa vastaavia tutkimuksia on tehty vuosina 1999, 2000, 2002, 2005, 2009, 2012, 2015 ja nyt Ruotsissa PwC on tehnyt kyselytutkimuksia markkinariskipreemiosta säännöllisesti vuodesta 1998 lähtien (paitsi 2002). Aiemmat tutkimukset Suomessa Tämä tutkimus osoittaa, että markkinariskipreemio-odotusten keskiarvo on pysynyt vuoden 2015 tutkimuksen tasolla. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, markkinariskipreemion keskiarvo on vaihdellut 4,6 %:n (2005) ja 6,4 %:n (1999) välillä. Markkinariskipreemion keskiarvo, kun huomioidaan kaikki kahdeksan tutkimusta vuodesta 1999, on 5,5 %. Aiemmat tutkimukset Ruotsissa Ensimmäinen tutkimus Ruotsissa on tehty loppuvuodesta 1998 ja viimeisin maaliskuussa Ruotsissa markkinariskipreemio on historiallisesti vaihdellut 3,5 %:n ja 6,8 %:n välillä. Markkinariskipreemio on ollut matalimmalla tasolla loppuvuodesta 1999 ja korkeimmillaan alkuvuodesta Tältä osin markkinariskipreemion kehitys Ruotsissa ei ole ollut täysin yhtenevää Suomesta saatujen tulosten kanssa: Suomessa taso oli korkein vuonna Ennusteet Ruotsin ja Suomen markkinariskipreemioista ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan, sillä sekä Suomessa että Ruotsissa markkinariskipreemioennusteet ovat lähellä vuoden 2012 tasoa. Ruotsissa ennuste oli korkeimmillaan vuoden 2015 tutkimuksessa. PwC 6

7 Viimeisimmässä alkuvuoden 2017 tutkimuksessa Ruotsin markkinariskipreemion ennuste oli hieman alempi kuin vuonna Suomessa markkinariskipreemion ennuste on kolmatta kertaa Ruotsin tasoa matalampi, mutta ennusteet näissä kahdessa maassa pysyvät kuitenkin lähellä toisiaan. Tästä voi päätellä, että Ruotsin ja Suomen osakemarkkinoiden riskialttiutta pidetään sijoittajien keskuudessa lähes samalla tasolla. Markkinariskipreemion kehitys Keskiarvo 6.40% 5.30% 5.03% 4.63% 5.05% 6.00% 5.78% 5.74% Mediaani 5.00% 4.00% 5.00% 4.00% 4.63% 5.50% 5.48% 5.10% Moodi 6.00% 4.00% 5.00% 4.00% 4.50% 5.00% 5.00% 5.00% Keskihajonta 1.50% 1.83% 0.97% 2.23% 0.95% 1.78% 1.81% 1.68% Markkinariskipreemio , Suomi ja Ruotsi 7% 6% 5% 4% 3% Suomi Ruotsi PwC 7

8 PwC Suomi: Lisätietoja tutkimuksesta: Matias Lindholm Partner, Corporate Finance Esko Saura Senior Manager, Corporate Finance Sofia Stadigh Associate, Corporate Finance PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki. Puhelin PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: PwC toimii 158 maassa yli asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: PricewaterhouseCoopers. Kaikki oikeudet pidätetään.