Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut"

Yrjö Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

2 Vaikea yhtälö Mitä tälle tehdään?

3 Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten tuottamiseen 88% 59 % 29 % 9 % 2 % 1 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko eri mieltä täysin eri mieltä Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus N= 111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa tai sosiaalijohtajaa

4 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Omaiset asuvat usein kaukana

5 Kolmas sektori politiikan puheessa Hallitusohjelma: julkisen ja 3.sektorin kumppanuutta edistetään PARAS-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuarviointi (Haveri & Stenvall 2009): Toimintasuunnitelmien keskeisimmiksi kuntien tuottamistavoiksi tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi nousevat 1. oman toiminnan tehostaminen, 2. yhteistyö muiden kuntien kanssa, 3. ostopalvelut ja 4. yhteistyö 3.sektorin kanssa.

6 Kolmannen sektorin roolin kasvua tuottajana jarruttaa eniten Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa. 60 Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän. 58 Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. 58 Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista tuotantoon. 49 Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita tuottamisesta. 46 Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi. Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen. 7 Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan tuottamisesta itse. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto tuottamiseksi. 2 2 N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä

7 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana

8 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana

9 Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Ehdotuksia toimenpiteiksi 1/2 1. Kuntien on jatkettava järjestöjen monipuolista tukemista 2. Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava 3. Kuntien on laadittava järjestöstrategia 4. Kunnissa on luotava menetelmiä vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi 5. Valtiovallan on huomioitava järjestötoiminnan erityispiirteet 6. Valtiovallan on määriteltävä yhteisötaloutta koskevat käsitteet ja lainsäädäntö 7. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on turvattava

10 Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Ehdotuksia toimenpiteiksi 2/2 8. Järjestöjen mahdollisuuksia työllistää on parannettava 9. Järjestöjen toiminnan ja rahoitukseen on kehitettävä uusia ratkaisuja 10. Vapaaehtoistyön ja palkatun työn rajanvetoja on tarkennettava 11. Palvelutehtävien koulutus- ja pätevyysvaatimuksista on sovittava 12. On määriteltävä, miten erotetaan toisistaan elinkeinotoiminta/yleishyödyllinen toiminta sekä taloudellinen toiminta/ei-taloudellinen toiminta 13. On määriteltävä, miten järjestetään ja rahoitetaan ne yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, joiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole mahdollista sekä luotava tätä koskeva lainsäädäntö

11 Yhteiskunnan muutos haastaa etsimään tuottamiseen uusia tapoja Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Tulevaisuudenkuvia 1. Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun palvelutuotannossa 2. Osuuskunnat julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyömuotona 3. Yhteissuunnittelulla ja tuotannolla parempaan lopputulokseen 4. Järjestötyötulo kolmannen sektorin mahdollisuutena 5. Yhteistyöjärjestö apuna osaamisessa ja jaksamisessa

Samankaltaiset tiedostot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea