Työpajatoiminnan tila ja tulevaisuus Varsinais-Suomen työpajaseminaari Turku Mari Ahonen-Walker /TPY

Transkriptio

1 Työpajatoiminnan tila ja tulevaisuus Varsinais-Suomen työpajaseminaari Turku Mari Ahonen-Walker /TPY

2 Työpajatoiminta tänään Sosiaalihuoltolaki JTYP-laki Laki kotoutumisen edistämisestä TE-palvelut kotoutumisen toimenpiteet palkkatuki työkokeilu sosiaalitoimi kuntouttava työtoiminta sosiaalinen kuntoutus Laki kuntouttavasta työtoiminnasta työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus KELA kuntoutusstandardit Vapaa sivistystyö paikalliset sopimukset oppilaitokset UUSI! Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka etsivä nuorisotyö VANUPO Nuorisolaki UUSI! valtionrahoitus

3 Sektorikohtaista tarkastelua muutoksia työpajatoiminnan sääntelyssä ja ympäröivissä rakenteissa 3

4 Toiminnan sääntely ja valtionrahoitus työllisyydenhoito sotepalvelut koulutus nuorisotyö Nuorisolaki Valtionrahoitus LANUKE > VANUPO

5 Nuorisolaki 72/2006 (kumottu alkaen) 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 7 Nuorisotyön- ja politiikan kehittäminen ja toteuttaminen Nuorisotyö- ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin....kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

6 Nuorisolaki (1285/2016) 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; 2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; 3) monialainen yhteistyö. 4 luku Nuorten työpajatoiminta 13 Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Nuorten työpajan on seurattava toimintansa tuloksia. Nuori tulee työpajalle pääsääntöisesti viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan ohjaamana. Nuori voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työpajalle. Työpajalle ohjatun nuoren valmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus. Nuorten työpajatoiminnassa voidaan käsitellä sopimuksessa tai työpajalle 1 momentissa säädetyssä tehtävässä saatuja tietoja valmennukseen tulevan ja valmennuksessa olevan nuoren yksilöimiseksi ja työpajatoiminnan tehtävien hoitamiseksi. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

7 14 Nuoren tietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa Nuorten työpajatoiminnan rekisterinpitäjä on työpajatoiminnan järjestäjä, joka vastaa henkilötietojen käsittelystä. Käsiteltäessä yksittäistä nuorta koskevaa asiaa nuorten työpajatoiminnassa kirjataan henkilörekisteriin 13 :ssä tarkoitettu nuorta koskeva sopimus, nuoren valmennussuunnitelma, valmennuksen seurannasta saatavat tiedot ja niihin liittyvät jatkotoimenpiteet ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle niitä on annettu. Rekisteriin kirjataan myös, ketkä vastaavat nuoren valmennuksesta. Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehittymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoittamiseksi. Tietoja saadaan nuorelta itseltään, havainnoimalla nuoren valmennuksessa edistymistä ja nuoren työpajalle ohjanneelta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta. Nuorten työpajatoiminnan tehtävien hoitamisessa saatuja nuorta koskevia tietoja saadaan luovuttaa edelleen toiselle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää itseään koskevien tietojen luovuttamisesta. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä työpajan tehtävän hoitamiseksi, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ja sen palveluksessa oleva eivät saa ilman nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myöskään hänen huoltajansa suostumusta ilmaista sivullisille, mitä he tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saavat tietää nuoren henkilökohtaisista oloista, terveydentilasta, nuoren saamista etuuksista tai tukitoimista ja hänen taloudellisesta asemastaan. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää häntä koskevien tietojen luovuttamisesta. 15 Huumausainetestaus nuorten työpajatoiminnassa Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä saa pyytää nuorta esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että nuori on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työpajalla valmennuksessa tai että nuori on riippuvainen huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä nuoren toimintakyvyn selvittämiseksi ja että nuori toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa nuoren itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai 3) merkittävästi lisää nuorten työpajalla tai muussa valmennusympäristössä huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan kunnan tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että nuorelle on tehty testi huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko nuori käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä nuorten työpajatoiminnan järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koskevan todistuksen pyytämisestä on ilmoitettava alaikäisen nuoren huoltajalle. Huumausainetestauksesta saatavaa tietoa voidaan käyttää ainoastaan nuoren valmennussuunnitelman ja 13 :ssä tarkoitetun sopimuksen tarkistamiseksi. Huumausainetestiä koskevaa tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka vastaavat nuoren valmennuksesta nuorten työpajatoiminnassa tai jotka tekevät päätöksen sopimuksen muuttamisesta. Testiä koskeva todistus tulee säilyttää erillään muista henkilötiedoista. Jos nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ei saa pyytämäänsä huumausainetestiä koskevaa todistusta ja nuorelle on suunniteltu 1 momentin mukaisia tehtäviä, nuoren valmennussuunnitelmaa ja 13 :ssä tarkoitettua sopimusta voidaan tarkistaa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Nuorelle tehtävään huumausainetestiin sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 :ssä säädetään työntekijän testauksesta.

8 5 luku Valtionrahoitus 21 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan. Nuorten työpajatoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy nuorten työpajan valtionapukelpoiseksi. Valtionapukelpoiseksi nuorten työpajaksi voidaan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon työpajan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajatoiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten työpaja toteuttaa 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarkempia säännöksiä nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

9 Asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) 11 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden hyväksyminen Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjäksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 21 :ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoren mahdollisuudet sijoittua koulutukseen, työhön tai muuhun tarvitsemaansa palveluun työpajajakson jälkeen ovat parantuneet. Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 :n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että: 1) toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista; 2) taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin; 3) nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen; 4) toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja 5) työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. 12 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan Valtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan: 1) palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute; 2) tiedot toiminnan tuloksellisuudesta; 3) toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan; 4) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; 5) toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus; 6) tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja 7) kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

10 Nuorten työpajatoiminnan kriteerit 1. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö 2. Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia. 3. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa. 4. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. 5. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. 6. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. 7. Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. 8. Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. 9. Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. 10. Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. 11. Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. 12. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. 13. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 14. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. 15. Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista. 16. Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin. 17. Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen. 18. Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. 19. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.

11 Tulokset puhuvat puolestaan 11

12 Sovari-mittarilla tietoa palveluiden vaikuttavuudesta 12

13 Toiminnan sääntely ja valtionrahoitus työllisyydenhoito sotepalvelut koulutus nuorisotyö Nuorisolaki & -asetus Valtionrahoitus LANUKE > VANUPO

14 Koulutuksenjärjestäjien kanssa tehty yhteistyö työllisyydenhoito sotepalvelut paikalliset sopimukset koulutuksenjärjestäjät koulutus nuorisotyö Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö

15 Uusi ammatillinen koulutus

16 Rahoitusjärjestelmä

17 Muutokset työelämälle

18

19 Yhteistyö koulutuksenjärjestäjien kanssa työllisyydenhoito sotepalvelut sopimuksellisuus uudenlaiset tukipalvelut koulutuksenjärjestäjät koulutus nuorisotyö Vapaa sivistystyö Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö

20 Työpajatoiminta tänään TE-palvelut työkokeilu kotoutumisen toimenpiteet palkkatuki työllisyyspolitiikka sotepolitiikka sosiaalitoimi kuntouttava työtoiminta sosiaalinen kuntoutus työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus KELA paikalliset sopimukset oppilaitokset nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka etsivä nuorisotyö Nuorisolaki UUSI! valtionrahoitus

21 Työpajat yhdyspinnan toimintana? nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka

22 Toimintaympäristön muutokset Sosiaalihuoltolaki Laki kuntouttavasta työtoiminnasta työllisyydenhoito sotepalvelut sosiaalitoimi kuntouttava työtoiminta KELA sosiaalinen kuntoutus kuntoutusstandardit työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus koulutus nuorisotyö

23 Toimijat uudessa rakenteessa

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta uudessa rakenteessa 24

25 Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Edellinen kokonaisuudistus 1991 Uudistamiskomitean mietintö valmistui marraskuussa STM raportteja ja muistioita 2017:41 55 ehdotusta kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi Ei yksityiskohtaisia säädösmuunnosehdotuksia, koska sote kesken. Yhtenä teemana työttömien kuntoutuspolun selkiyttäminen Maakuntien ja Kelan työnjako: maakunnat lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus; Kela vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä psykoterapia.

26 Joitakin poimintoja ehdotuksista EHDOTUS 7 Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin perustana tulee käyttää ICF-viitekehystä. EHDOTUS 12 Maakuntien, kuntien, Kelan ja koulutuksen palvelujärjestelmissä on tunnistettava kuntoutustarpeessa olevat nuoret ja tehtävä yhteistyötä, jotta nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti alentunut, voidaan tarjota kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. EHDOTUS 13 Jatkotyössä selvitetään, miten voidaan nykyistä tehokkaammin ehkäistä nuorten siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa selvitystyön toteutumisesta. EHDOTUS 22 Työikäisten työkyvyn tuen ja kuntoutuksen vastuutaho märitellään, kun asianomainen ei ole työterveyshuollon palvelujen piirissä. EHDOTUS 23 säädetään työterveyshuollon ulkopuolella olevien työ- ikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Kohderyhmänä ovat työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset, esim. yrittäjät, itsensä työllistäjät, työnhakijaksi ilmoittautuneet työttömät, palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. -- Lisäksi uudessa pykälässä viitataan sosiaalihuoltolain asianomaisiin pykäliin. Erityisesti on tunnistettava ja arvioitava sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja ohjattava sosiaalihuollon palveluihin. EHDOTUS 25 maakunnalle velvollisuus selvittää työttömän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja kuntoutuksen tarve EHDOTUS 26 palvelutarvearvioita kehitetään niin, että kyetään tunnistamaan varhain työkyvyn tuen ja kuntoutuksen tarpeet. Tämä voidaan toteuttaa rakentamalla kasvupalveluihin strukturoidut kysymykset tarpeen tunnistamiseen sekä varmistamalla mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun tarvittaessa. EHDOTUS 27 työnhakijoille digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, josta henkilö saa palautteen ja tarvittavan informaation eri palveluista.

27 Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu

28 Asiakkaana sote- ja kasvupalveluissa Sähköiset palvelut Kasvupalveluiden ensisijainen palvelukanava sähköinen: työnhakijaksi ilmoittautuminen, alustava profilointi, palvelutarpeen arviointi Sähköinen profilointi ja palvelutarpeen arviointi ei tehokas nuorilla ja maahanmuuttajilla Kasvokkaisten palvelujen sijainti ja saavutettavuus? Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen merkitys Palvelujärjestelmän pirstoutuminen: asiakkaiden palveluiden integraatio, yhtenäinen palvelupolku, kokonaisvastuu asiakkaista? Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Monialaiset palvelut Muodostuvatko vanhat raja-aidat maakuntien sisälle? Asiakasmaksut Muodostuuko palveluihin useita tasoa, julkinen minimipalvelu ja rahalla saatava lisäpalvelu? Asiakasmaksujen taso tulevaisuudessa?

29 Yhteenvetoa Keskeisiksi työpajatoiminnan kysymyksiksi nousevat mm. palveluiden järjestämisvastuun muuttumisen vaikutukset toimintaan, maakuntien ja kuntien väliselle yhdyspinnalle sijoittumisen aiheuttamat haasteet, epävarmuus työpajatoiminnan ja sen palveluiden rahoituksesta, alueellinen ja työttömien välinen epätasa-arvo sekä työnhakijoiden sähköisenä toteutuva palveluprosessi. 29

30 Toimintaympäristön muutokset sosiaalitoimi? työllisyydenhoito sotepalvelut KELA koulutus nuorisotyö

31 Työllisyydenhoito Laki kotoutumisen edistämisestä kotoutumisen toimenpiteet TE-palvelut JTYP-laki palkkatuki työkokeilu työllisyydenhoito sotepalvelut koulutus nuorisotyö

32 Valtionrahoitus maakunnille 32

33 Yleiskatteellisen rahoituksen muut määräytymistekijät 33

34 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos ) Kasvupalvelujen sisältölait: Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta (luonnos ) Laki kotoutumisen edistämisestä (luonnos ) Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista (luonnos ) Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi ( ) lausunnolla asti 34

35 Luonnos HE julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi TE-viranomaisten lisäksi myös palveluntuottajat voisivat hoitaa työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä Markkinoiden hyödyntäminen palveluprosessien hallinnassa ja palvelujen tuotannossa. Työnhakijan haastattelu, palvelutarpeen arviointi ja työllistymissuunnitelman tekeminen Työttömyyskassoja ja Kelaa sitovista työvoimapoliittisista lausunnoista, jotka koskevat työnhakijan osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, luovuttaisiin. Korvattaisiin vastaavat tiedot sisältävillä ilmoituksilla, joita voisivat antaa myös palveluntuottajat. Tuettaisiin julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvien järjestäjä-tuottaja-mallien kehittämistä ja kasvupalvelumarkkinoiden rakentumista Työnhakija-asiakkaiden kokonaisten palveluprosessien hankkiminen palveluntuottajilta Lausuntokierroksella

36 Robert Arnkil (2018): Työllisyydenhoidon kokonaismalli 36

37 Työnhakijan palvelut kasvupalveluuudistuksessa

38 Kasvupalveluiden palvelumuotoilu

39 TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut 39

40 TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut 40

41 TE-palvelut/kasvupalvelut ja markkinat Nykyiset markkinat: v yhteensä työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä. Näistä 82 % on erikoistunut työvoiman vuokraukseen. Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä toimi samana vuonna Markkinan kokonaisarvoksi on arvioitu karkeasti 450 miljoonaa. Kasvupalvelut toteutetaan järjestäjä-tuottaja mallilla. Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella on tarkoitus vahvistaa palvelujen vaikuttavuutta, synnyttää uusia palveluinnovaatioita sekä luoda uutta palvelumarkkinaa. Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet.

42 Markkinoiden avaaminen ja pilotointi sekä kokeilukulttuuri muuttavat kuitenkin nykyisiä palveluntuottajia laajaalaisempaan suuntaan siten, että ne voisivat kattaa useita erilaisia tarvekategorioita (esim. kuvan tarpeet 1-3). Laaja-alaisemmat palveluntuottajat ovat myös selkeästi muita erikoistuneempia nimenomaan julkisen sektorin palvelutuotantoon. Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ovat selkeästi kooltaan pienempiä ja palveluiltaan erikoistuneempia.

43 Markkinavuoropuhelu suositukset: Päähankkija- / operaattorimalli varmistamaan monenlaisten palvelutarjoajien mahdollisuuksia osallistua kasvupalvelujen toteuttamiseen. Ostamisen kehittämistä tulee kehittää työllisyyttä edistävien palvelujen osalta usean pääoperaattorin väliseksi kilpailulliseksi malliksi, jossa asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan rajatusta määrästä palveluntuottajien muodostamia konsortioita. Markkinavuopuhelussa saatu palaute tukee tätä mallia. Operaattorimallilla varmistettaisiin, että pienet yritykset voisivat osallistua kasvupalvelujen tarjoamiseen myös työllisyyttä edistävissä palveluissa ja päähankkijoilta edellytettäisiin alihankintaketjujen monipuolisuutta. Palkkio työssä pysymisestä, ei suoritteista. Työllisyyttä edistävissä palveluissa tulisi siirtyä nykyisiä pilotteja enemmän tulosten ja vaikutusten ostamiseen. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä erityisesti työssä pysymisestä maksamista (työllistymisen asemasta). Tämä on erityisesti kansainvälisten kokemusten tarjoama viesti. Keskitetty ja avoin palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta. Palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta tulisi toteuttaa keskitetysti ja avoimesti siten, että se tarjoaa asiakkaille, tilaajille ja palvelun tuottajille tietoa. Parhaita käytäntöjä tulisi hyödyntää erityisesti Australiasta (Star Rating -järjestelmä) sekä Sveitsistä (alueelliset regressiomallit).

44 Kasvupalvelujen mahdollinen kehityskaari Lähde: Olli Oosi 8/2017

45 Työllisyydenhoito Yleiskatteellisuus Hankintakriteerit? Vaikeasti työllistyvien palvelut? Toimenpiteet? Kuntien rooli? Kasvupalvelut Maakuntien velvoitteiden kohdistuminen Lähipalvelut? Tulosperustaisuus työllisyydenhoito sotepalvelut Kuka saa tuottaa? Laajat hankintakokonaisuudet Hankintakriteerit? Eri kokoisten palveluntuottajien asema? koulutus nuorisotyö Haasteena nuorisotyöllisen otteen säilyttäminen

46 Eriytyvät työpajapalvelut? Maakuntien markkinoilla toimivat organisaatiot kasvupalvelut sotepalvelut Maakunnan oma palvelutuotanto? Yhdyspinnan ylittävät organisaatiot koulutus nuorisotyö Kunnallisia palveluita tuottavat organisaatiot

47 TPY:n jäsenkysely 2017 / muuttuvat rakenteet ja uudistukset 47

48 Miten omassa organisaatiossasi on valmistauduttu / varauduttu uudistuksiin? Vastaajia: 100 Osa odottavalla kannalla: Ei juuri mitenkään. Odotamme ja kuulostamme miten asia etenee. Osaamisen ja laadun kehittäminen, tuotteistaminen ja vaikuttavuuden todentaminen Henkilöstön osaamiseen panostettu. Merkittävää palveluiden uudistamista, henkilöstörakenteen uudistamista, täydennyskoulutusta, taloudellista varautumista sekä yhteistyöverkoston ja oman rakenteen uudistamista. Palveluita kuvaamalla ja tuotteistamalla. Kehitetty mittausmenetelmiä, joilla työn tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Henkilöstön vakinaistaminen Kuntamme omassa organisaatiomuutoksessa on varauduttu toimintamme säilyttämiseen. Henkilökunnan vakinaistamisella olemme pyrkineet saamaan varmuutta ja jatkuvuutta työpajalle myös mahdollisissa muutostilanteissa. 48

49 Miten omassa organisaatiossasi on valmistauduttu / varauduttu uudistuksiin? Vastaajia: 100 Yhteistyön tiivistäminen ja uudet yhteistyörakenteet Organisaatiomme hakee aktiivisesti yhteistyötä maakunnan alueen toimijoiden kanssa ja meneillään on myös yhdistymisselvitys yhden maakunnan alueen toimijan kanssa. Maakunnan säätiöiden yhteistyö/yhteistoiminta - sen suunnittelu, olisimmeko yhdessä vahvempia. Vaikuttamistyö Vaikuttamistyö Kuntakontaktien varmistaminen ja osaltaan uusien luominen. Maakunnan kilpailutuksiin valmistautuminen Kehitämme toimintaa niin, että pystymme olemaan mukana mahdollisissa maakunnan järjestämissä kilpailutuksissa. Maksullisia valmennuspalveluja tuotetaan jo nyt usealle eri taholle, valmistaudutaan tuottamaan maksullisia palveluja myös maakunnalle. 49

50 Mitä uhkakuvia näet käynnissä olevien uudistusten tuovan työpajoille? Vastaajia: 91 Pienten työpajojen häviäminen, toiminnan kaventuminen, kuntapajojen mahdollisuudet? Pienten työpajojen kuoleminen (tai fuusioituminen). Eri palveluiden väheneminen, kilpailu yritysten kanssa. Onko koko toimialaa olemassa? Emme pysty (kuntatoimijana) kilpailemaan jatkossa maakunnassa työnhakijoiden palveluista. Työpajat ajetaan alas ja kaikki menee yksityisille palveluntuottajille. Ohjautuminen ja palvelutarpeen arvio Asiakkaiden ohjautuminen toimintaan takkuaa, kun odotellaan uudistuksia. Asiakkaiden ohjautuminen tarkoituksenmukaiseen palveluun. -> Kuka toimii portinvartijana eli kuka tekee palvelutarpeen arvion ja missä? Palveluiden pirstoutuminen ja lähipalveluiden katoaminen Päätöksentekijät siirtyvät kauemmas, mikä voi vähentää kiinnostusta toimintaa kohtaan. Palvelujen pirstaloituminen ja heikko-osaisten lipuminen entistä kauemmas palveluista. Paikallinen tuntemus jää pois lähettäviltä tahoilta. Palvelut menevät kauemmas ja kauemmas. 50

51 Mitä mahdollisuuksia näet käynnissä olevien uudistusten tuovan työpajoille? Vastaajia: 82 Toiminnan kehittäminen Muutokset pakottavat tarkastelemaan olemassa olevia toimintatapoja. Laadun kehittäminen. Monipuolistuvat palvelut Jos työllistämisasiat jäävät kunnan vastuulle, työhönvalmennuksen palvelujen tuottaminen voi kasvaa. Nuorten työpajan osalta yksi mahdollisuus on puhtaasti nuorisotyön lähtökohdista toimiva matalan kynnyksen toiminta, johon osallistuminen ei olisi niin sidottu työkokeiluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan. Yhteistyön tiivistyminen ja toiminnan laajentuminen Yhteistyön tiivistyminen muiden pajojen kanssa. Uusia asiakasryhmiä ja toiminta-alueen muutoksia, uusia yhteistyömahdollisuuksia. Uskomme, että valinnanvapaus tuo säätiöllemme lisää asiakkaita. Pienenä kuntana nuorisoalan kokonaiskuvan huomioiminen, mutta valmistautuen samalla palveluiden kuvaamisen kautta mahdollisesti tuottamaan työpajatoimintaa lähipalveluna yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa tai alihankintatyönä. 51

52

53 53

54 54

55 55

56 Lue lisää työpajoja koskevista tavoitteista maakuntauudistuksessa: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

57 Lähteitä ja lisätietoa mm.:

58 Kiitos! Mari Ahonen-Walker p