Askeleita arviointiin
|
|
- Albert Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Askeleita arviointiin Järjestöjen arviointifoorumi Nella Savolainen, Terveyden edistämisen keskus ry Mervi Aalto-Kallio, Terveyden edistämisen keskus ry Paula Saikkonen, Helsingin yliopisto 1
2 Ydinviestit Arviointi on osa arkista työtä! Arvioinnilla on arvoa vain osana järjestön normaalia, jokapäiväistä työtä. Toiminnan suunnittelu ja arviointi tukevat toisiaan. Arviointia oppii vain tekemällä! Miksi arvioidaan? Tämän session tavoitteena on vastata kysymykseen toiminnan läpinäkyväksi tekemisen näkökulmasta. 2
3 Mitä arviointi on? Evaluaatio eli toiminnan arviointi, toimintatapojen korjaaminen, toiminnan lähtökohtana pidettyjen arvojen mukaisen käytännön ja aiottujen vaikutusten toteutumisen osoittaminen. Arvioinnilla tavoitellaan tietyn toiminnan arvon tai ansioiden osoittamista ja sitä tarvitaan selkiyttämään kuvaa siitä, mikä toimii ja mikä kannattaa. Colin Robson: Käytännön arvioinnin perusteet Tammi 3
4 ARVIOINNIN ASKELEET Arviointisuunnitelman laatiminen 1. ASKEL: Mitä arvioidaan? Toiminnan tavoite ja ohjelmateoria arvioinnin taustalla. 2. ASKEL: Miksi arviointia toteutetaan? Arvioinnin tarpeen, tarkoituksen ja tavoitteen kirkastaminen. 3. ASKEL: Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Arviointikysymykset 4. ASKEL: Miten onnistuminen todennetaan? Arviointikriteerit 5. ASKEL: Sisäinen vai ulkoinen arviointi? Arvioinnin toteuttaja 6. ASKEL: Tulokset ja vaikutukset vs. prosessit arvioinnin kohteena 7. ASKEL: Arvioinnin aineisto 8. ASKEL: Dokumentointi ja raportointi 9. ASKEL: Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen 10. ASKEL: Resurssit ja tarkistus (Lähde: Arvioinnin kartta (työnimi), vuoden 2010 alussa) 4
5 Esimerkki. Liikuntaryhmä (Savolainen & Paija, Promo 51, 2007) Ennakoituja tai ennakoimattomia, myönteisiä tai kielteisiä, tahallisia tai tahattomia, paikallisia tai yleistettäviä 5
6 1.ASKEL: Mitä arvioidaan? Toiminnan tavoite ja ohjelmateoria arvioinnin taustalla Arvioinnin taustalla tulee olla ymmärrys siitä kokonaisuudesta, johon arviointi nivoutuu. Arvioinnin tekijällä on oltava käsitys toiminnan etenemisestä: mitä tehdään, miksi, kenelle, milloin, mitä ovat taustatekijät ja mitä on tarkoitus toiminnalla saavuttaa. Ohjelmateoria auttaa hahmottamaan toiminnan logiikkaa. Ohjelmateoria tarkoittaa tietoon tai kokemukseen perustuvia näkemyksiä siitä, miksi joku toiminta etenee tietyllä tavalla, ja miksi siitä on odotettavissa tiettyjä tuloksia. Arvioinnin tekijällä tulee olla käytössään kirjallinen toimintasuunnitelma tai vastaava. Toiminnan logiikan hahmottaminen on siis arvioinnin lähtökohta. Toiminnan suunnittelussa ja sen arvioinnin suunnittelussa voidaan käyttää apuna myös Tekryssä suunniteltua SUUNTA-työkalua. 6
7 Tarve Päämäärä Tavoitteet Panokset: resurssit rakenteet toimijat Prosessi eli millaisella toiminnalla ja välineillä vaikutuksia pyritään Tulokset saavuttamaan Välittömät vaikutukset Pitkän aikavälin vaikutukset 7
8 SUUNTA työkalu suunnittelun ja arvioinnin tueksi Sähköinen työkalu hankkeen suunnittelun ja arvioinnin tueksi Pohjana Terveyden edistämisen keskuksessa kehitelty Karvalakki-malli ja Arvioinnin rakennekehikko Sisältää ohjetekstejä + mahdollisuuden kirjoittaa oma suunnitelma Lopputuloksena arvioitu hankesuunnitelma ja suunnitelma toiminnan arvioimiseksi Ajatuksena, että suunnitelma voisi tallentua sähköisesti Tekryn nettisivuille, joka mahdollistaisi mm. suunnitelmaan palaamisen ja sen muokkauksen Tekstien tallennuksen omalle koneelle ja/tai tulostamisen 8
9 TARVE Tarpeen arviointi (esim. onko todellinen?) PÄÄMÄÄRÄ Päämäärän arviointi (esim. kuuluuko organisaatiollemme?) TAVOITE TAVOITE TAVOITE Tavoitteen arviointi (esim. onko toteuttamiskelpoinen, liittyykö päämäärään?) PROSESSI PROSESSI PROSESSI PROSESSI Prosessien ja tehtävien arviointi (esim. mihin perustuvat, vievätkö kohti tavoitetta?) miten prosesseja ja tehtäviä tullaan seuraamaan ja arvioimaan toiminnan aikana(ja millä kriteereillä? TEHTÄ- VÄT TEHTÄ- VÄT TUOTOKSET JA MUUT TULOKSET TEHTÄ- VÄT TEHTÄ- VÄT Arvioitu suunnitelma: Looginen oletuksiltaan kestävä Mahdollisuus onnistua eli saavuttaa se muutos jota tavoiteltiin Lähde: Suuntatyökalun luonnosversio, Terveyden 9 edistämisen keskus ry
10 Tarpeesta ja päämäärästä liikkeelle Hankkeen / toiminnan suunnittelua ja arvioinnin suunnittelua helpottaa, jos toiminnan logiikka on kirjoitettu auki Ensin on määriteltävä tarve, miksi toiminta tai hanke ylipäätänsä on tarpeellinen, ja mikä uskomus on sen taustalla Tämän jälkeen asetetaan päämäärä Mikä uskomus ohjaa päämäärän asettamista? Mikä on ohjelmateoria? Liikuntaryhmäesimerkissätarve interventiolle oli perusteltu sillä, että liikkumattomuudella on vaikutusta ihmisten sairastavuuteen. Etenkin keski-ikäiset miehet liikkuvat vähän. Tarpeen arviointi : esim. onko todellinen? Mihin tietoon perustuu? Päämääräesimerkissäoli sydän-ja verisuonisairauksien ehkäiseminen 40+ -vuotiailla miehilläliikuntaryhmien avulla. Päämäärän arviointi : esim. kuuluuko organisaatiollemme, vrt. strategiat ja toimintasuunnitelmat, mihin tietoon perustuu? 10
11 Tavoitteiden asettamisesta Tavoitteiden asettamisen yhteydessä mietittävä tavoitteiden määrä ja laatu Tavoitteet esimerkissä: Liikkumattomien miesten määrävähenee ja miesten kunto kohoaa. Tavoitteen arviointi esim. Liittyvätkö päämäärään? Ovatko toteuttamiskelpoisia, esim. suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin? Mihin tietoon perustuvat? Ovatko tarpeeksi tarkkoja (miten paljon määrävähenee, ja suhteessa mihin? Miten paljon kunto kohoaa?) 11
12 Prosesseista tehtäviin Prosessit ovat kokonaisuuksia ja Tehtävät konkreettisia tekoja HUOM! mitenprosesseja ja tehtäviätullaan seuraamaan ja arvioimaan toiminnan aikana(ja millä kriteereillä? ) Liikuntaryhmäesimerkissäprosessit voisivat olla esim. viestintä, markkinointi, koulutus, ryhmätoiminta tms. Tehtävät voisi sitten olla esim. mainokset lehdissäja muualla, ohjaajien koulutus, tilojen vuokraus toiminnalle jne. Prosessien ja tehtävien arviointi : esim. mihin perustuvat ja onko todennäköistä, että nämä vievät kohti tavoitetta? 12
13 Arvioitu suunnitelma Looginen Oletuksiltaan kestävä Mahdollisuus onnistua eli saavuttaa se muutos jota tavoiteltiin! 13
14 2. ASKEL Miksi arviointia toteutetaan? Arvioinnin tavoite Arviointi alkaa arvioinnin tarpeen ja tarkoituksen määritellyllä. Tarve ja tarkoitus nousee ohjelmasta/toiminnasta, jota arvioidaan. Tarkoituksena voi olla arvioida esim. minkälainen ohjelma on, miten hyvin se toimii tai olivatko ohjelman tulokset siihen panostettujen resurssien arvoisia Tarpeena voi olla niin toiminnan kehittäminen, parantaminen tai arvioida tarvitaanko toimintaa lainkaan, myös ohjelman tulosten ja vaikutusten arviointi voi olla tarpeena. 14
15 2. ASKEL Miksi arviointia toteutetaan? Arvioinnin tarve voi kohdistua johonkin yksittäiseen asiaan tai laajempiin kokonaisuuksiin (resurssit!) Kun tarpeet ja tarkoitus on tiedossa, voidaan edetä tarkempaan arvioinnin suunnitteluun. Tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: Miksi arvioidaan? Mitä arvioidaan? Mikä on arvioinnin tavoite/tavoitteet? 15
16 3. ASKEL Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Arviointikysymykset Miltei kaikkea voi arvioida. Alkuun voi kirjata listan mahdollisista arviointikysymyksistä. Arviointikysymysten määrä ja syvyys kannattaa suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Arviointikysymykset voivat muuttua, mikäli toiminta muuttuu tai arvioinnin kannalta nousee uusia keskeisiä tarpeita. Miten ja onko kysymykset? 16
17 3. ASKEL Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Alussa määritelty arvioinnin tarve ja tarkoitus määrittävät mitä arvioidaan ja sen pohjalta muodostetaan arviointikysymykset Prosessin, tuloksen ja vaikutusten arviointi Prosessin arvioinnissa arviointikysymys kohdistuu toiminnan prosessiin (esim. Toimitaanko suunnitelman mukaisesti? Millainen on toiminnan prosessikuvaus? Miten toiminta etenee?) Kehittämisen kannalta olennaista on tietää juuri prosesseista. Tuloksien arvioinnissa arviointikysymys kohdistuu toiminnan loppupäähän (esim. Saatiinko aikaiseksi se, mitä oli tavoitteena?) tulosten todentaminen on hankalaa ilman prosessiarvointia Vaikutusten arvioinnissa arviointikysymys kohdistuu erityisesti muutoksen, johon toiminnalla tähdättiin (esim. Syntyikö kohderyhmässä muutos, jota toiminnalla tavoiteltiin?) 17
18 3. ASKEL Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Prosessin arviointi Mitä vaiheita toiminnassa on? Miten toiminta etenee? Miten toimintaa parannetaan? esim. koulutusten parantaminen, ryhmien lisääminen, rekrytoinnin kehittäminen HANKE/TOIMINTA/OHJELMA - AIKAJANA 18
19 3. ASKEL Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Prosessin arviointi Mitä vaiheita toiminnassa on? Miten toiminta etenee? Miten toimintaa parannetaan? esim. koulutusten parantaminen, ryhmien lisääminen, rekrytoinnin kehittäminen HANKE/TOIMINTA/OHJELMA - AIKAJANA toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteena olevat tulokset Tulosten arviointi Saatiinko aikaiseksi se, mitä oli tarkoitus? (esim. koulutus toteutettiin, liikuntaryhmät perustettiin jne.) 19
20 3. ASKEL Mitkä ovat olennaisia seikkoja arvioida? Prosessin arviointi Mitä vaiheita toiminnassa on? Miten toiminta etenee? Miten toimintaa parannetaan? esim. koulutusten parantaminen, ryhmien lisääminen, rekrytoinnin kehittäminen toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteena olevat tulokset HANKE/TOIMINTA/OHJELMA - AIKAJANA Tulosten arviointi Saatiinko aikaiseksi se, mitä oli tarkoitus? (esim. koulutus toteutettiin, liikuntaryhmät perustettiin jne.) Vaikutuksen arviointi mittaus ennen interventiota intervention toteutus mittaus jälkeen intervention Saavutettiinko aikaan muutos, jota toiminnalla tavoiteltiin? (esim. paino laski, elämänlaatu parani, alkoholinkäyttö väheni jne. 20
21 4. ASKEL Miten onnistuminen todennetaan? Arviointikriteerit Arviointikriteerit ovat yksiselitteisiä mittareita/tekijöitä, joiden avulla varsinainen arviointi toteutetaan Arvioinnissa kyse arvottamisesta, onnistumisesta tai epäonnistumisesta suhteessa määriteltyyn tavoitteeseen Arviointikriteereillä määritellään tavoite riittävän hyvästä onnistumisesta Jokaista arviointikysymystä kohden tulee olla ainakin yksi arviointikriteeri 21
22 4. ASKEL Miten onnistuminen todennetaan? Esimerkkejä arviointikysymyksistä ja kriteereistä Esim. 1. Arvioinnin tarkoituksena tarkastella 40+ -miesten rekrytointiprosessia ja siinä onnistumista Arviointikysymys: Miten rekrytointiprosessissa onnistuttiin? Arviointikriteerit: Rekrytointi toteutetaan vähintään 4 eri viestintäkanavan kautta mennessä saadaan riittävä määrä osallistujia kasaan Mukaan saadaan rekrytoitua 100 aktiivista 40+ vuotiaista miestä. Prosessin kautta opitaan, mitkä vaiheet/tekijät rekrytointiprosessissa tulisi ottaa paremmin huomioon seuraavalla rekrytointikerralla. 22
23 4. ASKEL Miten onnistuminen todennetaan? Esimerkkejä arviointikysymyksistä ja kriteereistä Esim. 2. Arvioinnin tarkoituksena tarkastella 40+ -miehille tehtävää kuntoarviota ja sen merkitystä Arviointikysymys: Mikä on kuntoarvion tekemisen tavoitteena? Arviointikriteerit: Jokaiselle osallistujalle tehdään kuntoarvio.x.x. päivään mennessä. Kukin osallistuja ymmärtää kuntoarvion perusteella oman terveydentilansa nykyhetkessä. Henkilökohtaisten kuntoarviokeskustelujen pohjalta opitaan keskeisimmät haasteet ja sudenkuopat, jotka ovat 40+ -ikäisten miesten liikkumattomuuden taustalla 23
24 4. ASKEL Miten onnistuminen todennetaan? Esimerkkejä arviointikysymyksistä ja kriteereistä Esim. 3. Arvioinnin tarkoituksena tarkastella koko hanketta ja siinä aikaan saatuja muutoksia Arviointikysymys koskien koko hanketta: Mitä muutoksia hankkeen aikana saavutettiin 40+ miesten kunnossa? Arviointikriteerit: 70 %:lla miehistä paino on pudonnut vähintään 5 kg, 10 %:lla 10 kg 80 % miehistä harrastaa liikkumista tavalla tai toisella säännöllisesti UKK-instituutin liikuntapiirakan mukaisesti 24
25 5. ASKEL Sisäinen vai ulkoinen arviointi? Arvioinnin toteuttaja Sisäisellä (itsearvioinnilla) pärjää ja se on monessa suhteessa kannattavaa ja hyödyllistä Tarvetta ulkoiselle arvioinnille määrittää esim. osaaminen, resurssit, rahoittajan edellytys ja arviointikysymykset Mihin arviointikysymyksiin voidaan vastata itse? Mitkä arviointikysymyksistä ovat sellaisia, joihin vastaamiseksi tarvitaan ulkopuolista apua? Mikäli ulkoista arviointia käytetään, arvioinnin tilaamiseen kannattaa panostaa ja muistaa ylläpitää tiivistä vuoropuhelua ulkoisen arvioitsijan kanssa 25
26 6. ASKEL Tulokset ja vaikutukset vs. prosessit arvioinnin kohteena Taustalla on jo ymmärrys siitä, toiminnan suunnitelma ja ohjelmateoria, arvioinnin tavoite ja tarkoitus, määritellyt arviointikysymykset ja niille asetetut kriteerit Arviointikysymykset keskiössä (ks. askel 3) Vaikuttaa kerättävään aineistoon ja aineistonkeruuajankohtaan Tuloksia ja vaikutuksia ei ole ilman prosesseja 26
27 Prosessin arviointi Arviointia toteutetaan koko toiminnan ajan Onko toimittu suunnitellun mukaisesti? Miten prosessi etenee? Toteutuuko prosessi suunnitelman mukaisesti? Aineisto voi olla laadullista tai määrällistä Esim. rekrytointi (arviointi) kunto-kartoitus (arviointi) liikuntaryhmien perus-taminen (arviointi) ryhmiin osallistuminen (arviointi) jne. Vaikutusten arviointi Tulosten arviointi Vaikuttavuuden arviointi 27
28 Prosessin arviointi Arviointia toteutetaan koko toiminnan ajan Onko toimittu suunnitellun mukaisesti? Miten prosessi etenee? Toteutuuko prosessi suunnitelman mukaisesti? Aineisto voi olla laadullista tai määrällistä Esim. rekrytointi (arviointi) kunto-kartoitus (arviointi) liikuntaryhmien perus-taminen (arviointi) ryhmiin osallistuminen (arviointi) jne. Vaikutusten arviointi Tulosten arviointi Arviointi sijoittuu toiminnan loppupäähän Saatiinko aikaan se, mitä oli tarkoitus? Aineisto useimmiten määrällistä, jos laadullista käytetään määrällisen aineiston tavoin Esim. kuntokartoitus toteutettiin, liikuntaryhmät perustettiin Vaikuttavuuden arviointi 28
29 Prosessin arviointi Arviointia toteutetaan koko toiminnan ajan Onko toimittu suunnitellun mukaisesti? Miten prosessi etenee? Toteutuuko prosessi suunnitelman mukaisesti? Aineisto voi olla laadullista tai määrällistä Esim. rekrytointi (arviointi) kunto-kartoitus (arviointi) liikuntaryhmien perus-taminen (arviointi) ryhmiin osallistuminen (arviointi) jne. Vaikutusten arviointi Arviointi sijoittuu toiminnan alku- ja loppupäähän Onko toiminnalla päästy tavoitteisiin ja tuottanut aiottuja vaikutuksia? Ohjelmateoria! (muutoksen arviointi) Aineisto useimmiten määrällistä, jos laadullista käytetään määrällisen aineiston tavoin Esim. osallistujien paino putosi hankkeen toteutuksen aikana keskimäärin 2 kg/hlö Tulosten arviointi Arviointi sijoittuu toiminnan loppupäähän Saatiinko aikaan se, mitä oli tarkoitus? Aineisto useimmiten määrällistä, jos laadullista käytetään määrällisen aineiston tavoin Esim. kuntokartoitus toteutettiin, liikuntaryhmät perustettiin Vaikuttavuuden arviointi 29
30 Prosessin arviointi Arviointia toteutetaan koko toiminnan ajan Onko toimittu suunnitellun mukaisesti? Miten prosessi etenee? Toteutuuko prosessi suunnitelman mukaisesti? Aineisto voi olla laadullista tai määrällistä Esim. rekrytointi (arviointi) kunto-kartoitus (arviointi) liikuntaryhmien perus-taminen (arviointi) ryhmiin osallistuminen (arviointi) jne. Vaikutusten arviointi Arviointi sijoittuu toiminnan alku- ja loppupäähän Onko toiminnalla päästy tavoitteisiin ja tuottanut aiottuja vaikutuksia? Ohjelmateoria! (muutoksen arviointi) Aineisto useimmiten määrällistä, jos laadullista käytetään määrällisen aineiston tavoin Esim. osallistujien paino putosi hankkeen toteutuksen aikana keskimäärin 2 kg/hlö Tulosten arviointi Arviointi sijoittuu toiminnan loppupäähän Saatiinko aikaan se, mitä oli tarkoitus? Aineisto useimmiten määrällistä, jos laadullista käytetään määrällisen aineiston tavoin Esim. kuntokartoitus toteutettiin, liikuntaryhmät perustettiin Vaikuttavuuden arviointi Kokonaisarvio ja päätelmä useasta eri vaikutuksesta mikä vaikuttaa mihin, miten, milloin ja millä edellytyksillä Tarkastelee koko toiminnan vaikutuksia suhteessa asetettuun päämäärään Edellyttää usein laajempaa tiedonkeruuta yhteiskunnasta ja kansalaisten elämästä Esim. kunnon kohoamisen vaikutusten osuuden osoittaminen miesten sydän- ja verisuonisairastavuudessa ja sen merkitys väestön terveydelle 30
31 7. ASKEL Arvioinnin aineistot Minkälaista tietoa tarvitaan, jotta arviointikysymyksiin voidaan vastata? Tarvitaanko aineistoa prosesseista, tuloksista vai vaikutuksista? Miten olemassa olevia aineistoja voidaan arvioinnissa hyödyntää (esim. hankeraportit, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, ohjausryhmän kokousmuistiot, hankesuunnitelmat jne.)? Minkälaista aineistoa tarvitaan lisää? Määrällistä (erilaiset kyselylomakkeet, palautteet yms., valmiit tilastot) eli sisältyykö arviointikysymykseen ilmaisuja kuten kuinka paljon, missä määrin tai onko arviointikriteeri määritelty lukuarvona? Laadullista (haastattelut, kirjoitukset) eli ovatko arviointikysymykset pääosin miten muotoisia? Miten aineisto hankitaan, milloin ja kenen toimesta? 31
32 7. ASKEL Arvioinnin aineistot 1. Olemassa olevat aineistot 2. Hankkeen tai toiminnan tuottamat dokumentit 3. Arviointia varten kerättävät aineistot Määrällinen aineisto Laadullinen aineisto 32
33 7. ASKEL Arviointia varten kerättävät aineistot Aineiston hankintaan ryhdytään, kun arviointikysymykset sitä vaativat. Aineiston keruun lähtökohtana aina arvioinnin tarpeet. Aineiston määrän ja laadun määrittävät arviointikysymykset. Mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit, esim. osaaminen, aika; aineiston keruu & käyttö Keskeisten käsitteiden operationalisointi 33
34 7. ASKEL Operationalisointi Liikkumattomat 40-vuotiaat miehet Mikä on liikkumaton? Liian vähän kunnon ylläpitämiseksi liikkuva Liian vähän kunnon kohottamiseksi liikkuva Vähän liikuntaa harrastava Milloin mies muuttuu liikkumattomaksi: viikossa, kuukaudessa, vuodessa Huom! Käsitteet omavoimaistaminen, hyvinvointi, elämänhallinta 34
35 7. ASKEL Laadulliset aineistot; huomioitavaa Haastattelut (yksilö, ryhmä), havainnointi, tekstiaineistot, kuvat. Mikä on paras aineistonhankinnan tapa? Perustele. Aineiston käsittely miten dokumentoidaan? Miksi näin? Miten perustelet havainnoinnin kohteen ja/tai haastateltavien valinnan? Saadaanko valitulla aineistonkeruu tavalla arvioinnin kannalta olennaista informaatiota? Kuka/ketkä aineiston keräävät mitä siitä seuraa? Mitä informanteille luvataan? 35
36 7. ASKEL Kyselyaineistot; huomioitavaa Onko riittävästi tietoa kysymysten muotoiluun? Kysytäänkö yhdellä väittämällä varmasti vain yhtä asiaa? Varmistetaan, että lomakkeessa väittämät ja vastausvaihtoehdot ovat jotakuinkin samantasoisia. Varmistetaan, että käytetyt asteikot ovat tarkoituksenmukaisia. Testataan lomake kohderyhmällä tai vähintään työtovereilla ennen käyttöä. Varmistetaan, että lomakkeen mukana menevä saata on tarkoituksenmukainen. Avokysymysten paikka 36
37 8. ASKEL Dokumentointi & raportointi Miten arviointi dokumentoidaan? Mihin aineisto kerätään? Mistä se löytyy ja miten sitä käsitellään ja raportoidaan? Milloin tuloksista raportoidaan? Minkälaisia väliraportteja tarvitaan? 37
38 9. ASKEL Tulosten levittäminen Loppuraportti Miten? Kenelle; toteuttaja, oman organisaation työntekijät, rahoittaja, muut järjestöt? Kuka vastaa tulosten hyödyntämisestä? 38
39 10. ASKEL Resurssit? Tarkistus Arviointitieto toiminnan parantamisessa Arvioinnin resurssit Arviointiosaaminen Ostetaanko osaamista Arvioinnin toteuttaja Suunnitelma suhteessa resursseihin 39
40 Miksi arvioidaan? Laadukkaasti tehty toiminnan suunnitelma auttaa arvioinnin tekemistä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Laadukkaasti tehty arviointi tekee toiminnan läpinäkyväksi ja tukee toiminnan kehittämistä. Tällöin on todennäköisempää, että huomataan suunnitelman mahdolliset epäjohdonmukaisuudet ja korjataan ne ajoissa. saavutetaan toiminnalle alun perin asetetut tavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia. Arvioinnissa on käytetty aineistoja, johon arvioinnin johtopäätökset ja suositukset perustuvat. Arviointiraportin lukijan on mahdollista seurata arvioitsijan päättelyketjua ja ymmärtää, miten lopputulemaan on tultu. 40
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
Lisätiedot1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi
ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotLeader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki
Leader-arvioinnin sparrauspäivä Sari Rannanpää 11.9.2018 Helsinki Missämennään Leader-arvioinnissa? Kysely Leader-ryhmille(24 vastausta) Missä vaiheessa Leader-arvioinnissa mennään? Suunnittelu (tarkoitus,
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotArviointia pienillä resursseilla
Arviointia pienillä resursseilla Eli miten pienillä henkilö- ja taloudellisilla resursseilla on mahdollista tehdä laadukasta ja tuloksellista arviointia? Verkostotapaaminen 5.11.2015 Mervi Aalto-Kallion
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotTulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä
Antti Pelto-Huikko 050 553 0736 antti.pelto-huikko@ajatustalo.fi Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä Sote-järjestöjen alueverkoston tapaaminen 19.2.2019 Arvioinnin kehityskaaria Suomessa 90-luvulla
LisätiedotMitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?
Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotSEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,
Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotIndikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotLoppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille
Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen
LisätiedotIhmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotHyviä käytänteitä ja kokemuksia
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot ryhmäkeskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus 17.9.2015 Keskustelua ryhmissä 1. Hyvän hankekokouksen järjestäminen
LisätiedotTutkimushankkeiden riskienhallinta
Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotTYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012
TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT
LisätiedotHankkeiden loppuraportointi
15.11.2012 Hankkeiden loppuraportointi Sisältöraportointi Yleistä loppuraportoinnista Loppuraportin kautta vastuuviranomainen ja komissio saavat tiedot hankkeen toteutuksesta Raportointi on edellytys EU-rahoituksen
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotLopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotPALAVA-projektin vertaisarviointi
PALAVA-projektin vertaisarviointi 1. Hanketoiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet Esimerkkejä tietolähteistä:- Strategiat - Hanketoiminnan suunnitelma/strategia - Toimintaohjeet - Pöytäkirjat ja
LisätiedotKA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi
KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Ammatillinen koulutus 24 kk interim report 31.10.2015 36 kk interim report 31.12.2015 Korkeakoulutus 36 kk interim report 31.12.2015 Aikuiskoulutus
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotJalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen
Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotSosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää
Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien
LisätiedotOsaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti
Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,
LisätiedotAdoptiomaatapaamisen järjestäminen
Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotProjektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen
Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotSisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotMiten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta
LisätiedotJokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)
1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti
LisätiedotTASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra 2016 Video Gnestan koulusta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=kxiefues1dy
LisätiedotSOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki
SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotLaatutähti-työkalu Oulu 1
Laatutähti-työkalu 29.5.2013 Oulu 1 30.5.2013 2 Tehtävät A. Tasapainoinen kokonaisuus B. Seuranta ja arviointi 1. Tietoperusta ja etiikka 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien vahvistaminen 4.
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotOPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN
Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotTOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus
TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet Innovaation siirto -hankkeiden koulutus 29.9.2011 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa itt vain yhden väli- ja loppuraportin.
LisätiedotRatkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö
Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia
LisätiedotPCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus
PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena
LisätiedotLaatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki
Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotKA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi
KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi Aikataulut Aikuiskoulutus 24 kk-hankkeet: interim report 31.10.2016 Tarkistathan oman hankkeen aikataulut vielä rahoitussopimuksesta Yleistä väliraportista
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
Lisätiedot